Haluaako ammattikuljettaja äijäruokaa Veijon baarista? Virkeänä ratissa – ruoasta terveyttä tien päälle -hanke haastaa ennakkoluulot

Virkeänä ratissa - ruoasta terveyttä tien päälle

Virkeänä ratissa -hankkeen tavoitteena on edistää ammattikuljettajien työvireyttä ja työkykyä terveellisen työaikaisen ruokailun keinoin. Hankkeen tavoitteena on myös, että ruokapalvelun tuottajat edistävät asiakkaidensa työvireyttä ja -kykyä tarjoamalla virkistäviä ruokia, jotka on helppo valita. Hanketta rahoittaa työpaikkaterveyden edistämiseen tähtäävä ESR-ohjelma vuosien 2008–2011 ajan, ja sen toiminta-alueena on Manner-Suomi. Työterveyslaitoksella hankkeessa työskentelevät Jaana Laitinen, Anne Salmi ja Jarmo Sallinen ja yhteistyökumppaneina ovat mm. Suomen Sydänliitto ry, Condia Oy, Rahtarit ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Taksiliitto ry, Linja-autoliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry sekä kaikki suomalaiset huoltamoketjut.

Virkeänä ratissa -materiaalit työterveyshuollossa

Virkeänä ratissa -hankkeen yhtenä tavoitteena on, että työterveyshuolto edistää ammattikuljettajien terveellistä ruokailua. Hanke onkin kehittänyt työkaluja, joita työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat voivat vastaanotollaan ammattikuljettajien ravitsemusohjauksessa käyttää. "Ammattikuljettajan tsekkauslista" -kortti on opaskortti terveellisten ja työkykyä edistävien ruokavalintojen tekemiseen huoltamoravintolaruokailussa. "Virkeänä ratissa – uudenlainen menu maantiekiitäjille" on opas kuljettajan työaikaiseen ruokailuun. Menu sisältää eväs- ja yötyöruokailuopastusta ja selviytymisvinkkejä ammattikuljettajalle sekä tietoa elintapojen vaikutuksesta työkykyyn. Hanke on tuottanut myös video- ja radiojuttumateriaalia yhteistyössä viihdetaiteilija Jope Ruonansuun kanssa. Video- ja radiojutuissa ammattikuljettajat saavat vertaisopastusta elintapamuutoksen tekemiseen. Virkeänä ratissa -hanke on tuottanut materiaalia myös huoltamoalan ruokapalveluiden tuottajille, mm. "Näin valmistat terveellistä ruokaa asiakkaallesi" -opasjulisteen, jossa opastetaan terveellisten ja hyvien raaka-aineiden ja tuotevalintojen tekemiseen. Kaikki edellä mainitut materiaalit ja paljon muuta ammattikuljettajan ohjauksessa hyödyllistä materiaalia löytyy verkkosivuilta www.ttl.fi/virkeanaratissa.

Virkeänä ratissa – hankkeen ammattikuljettajien kysely

Virkeänä ratissa -hanke toteutti vuoden 2009 alussa ammattikuljettajille ja huoltamoalan ruokapalveluntuottajille suunnatut kyselyt. Ammattikuljettajien kyselyssä selvitettiin ruokatottumuksia sekä käsityksiä omista elintavoista. Kysely toistetaan samansisältöisenä vuonna 2011. Kyselyyn vastasi 776 kuljettajaa, jotka olivat keski-iältään 44 vuotta. Vastanneista vajaa kolmannes oli yrittäjäkuljettajia. Taksikuljettajia vastaajista oli 30 %, yhdistelmäkuljettajia 24 %, linja-autonkuljettajia paikallisliikenteessä 18 %, linja-autonkuljettajia kaukoliikenteessä 8 %, kappaletavarakuljettajia jakelukuljetuksissa 7 % ja kuorma-autonkuljettajia muissa kuljetuksissa 5,5 %.

Ammattikuljettajille suunnattu kysely paljasti, että kuljettajat ovat hyvin usein ruokapalvelutarjonnan varassa ja syövät kaikkein yleisimmin huoltoaseman ravintolassa tai baarissa. Ruoka-ammattilaisten kyselyssä paljastuikin, että tärkeimmäksi asiakasryhmäksi huoltoasemilla arvioidaan työpaikkaruokailijat ja toiseksi tärkeimmäksi ammattikuljettajat. Vaihtoehtoisesti monella kuljettajalla on omia eväitä autossa mukana ja taksikuljettajista osa pystyy ruokailemaan kotona työpäivänsä aikana. Suuri osa ammattikuljettajista jättää työpäivän aikana myös aterioita kokonaan väliin. Ruokailun säännöllisyydessä onkin useimmilla parannettavaa.

Kuinka kuljetuspuolen äijiä huomioidaan ruokapaikoissa?

Osassa ruokapaikoista ammattikuljettajien huomioon ottaminen on vähäistä. Ruoka-ammattilaisten kyselyssä vastaajista yli kolmannes arvioi, että ravintolassa ei oteta huomioon ammattikuljettajia ruokatarjonnan osalta. Osa huoltamoravintoloista huomioi kuitenkin myös tätä ammattiryhmää. Monipuolisuutta ruokatarjonnassa pidetään tärkeänä. Monet vastaajat arvelevat monipuolisuuden toteutuvan parhaiten noutopöydässä. Ruokatarjonnan helppous ja nopeus on ruoka-ammattilaisten mielestä ammattikuljettajia huomioivaa. Osa vastaajista korostaa annosten kokoa ja raskautta. Tarjonnassa on siten kuljettajille raskasta "äijäruokaa". Yhdeksän kymmenestä ruokapalveluntuottajasta arvioi, että ammattikuljettajat valitsevat terveellisiä annoksia enintään satunnaisesti.

Noutopöydän rasvan määrästä ja laadusta sekä suolan määrästä pidetään huolta harvassa ruokapaikassa. Sydänliiton kriteereillä arvioituna 60 %:ssa ruokapaikoista näiden ravitsemuksellinen laatu arvioidaan heikoksi.

Onko ammattiautoilija sittenkään äijäruoan hotkija?

Kuljettajille suunnatun kyselyn mukaan kaikki ammatikseen autoilevat eivät kuitenkaan edusta edellä mainitun kaltaista raskaasti ruokailevaa äijätyyppiä. Lähes 80 % kuljettajista pitää tärkeänä mahdollisuutta ruokailla työaikana terveellisesti. Ammattikuljettajakyselyssä yli puolet vastaajista on aloittanut tai harkinnut ruokavaliomuutosten aloittamista. Vajaa puolet kuljettajista pyrkii jo jatkuvasti syömään terveellisesti. Lähes puolet kuljettajista on sitä mieltä, että ensisijaisesti yöllä syödyn ruoan tulisi olla terveellistä. Suurimman osan mukaan runsaat ja raskaat ateriat eivät edistä työkykyä. Yli 60 % kuljettajista ottaa usein tarkoituksella kohtuukokoisia ruoka-annoksia pitääkseen yllä hyvää työvireyttä. Mikäli ruokapaikassa on tarjolla terveellinen vaihtoehto, yli 40 % kuljettajista valitsee sen vähintäänkin usein. Joka viides kuljettaja valitsee usein ruokapaikassaan Sydänmerkki -aterian, jos sellainen vain on tarjolla.

Onko terveellisen ruoan tarjoamiselle esteitä?

Kysyntä terveellisemmälle ruokavaliolle on siis olemassa, mutta tarjonta ei ole riittävää tai oikeanlaista. Osa ruoka-ammattilaisista kokee, että on olemassa ongelmia ja esteitä ammattikuljettajien työaikaisen ruokailun huomioon ottamisessa. Ketjuohjausta pidetään terveellistä ruokatarjontaa rajoittavana. Ammattikuljettajia pidetään asiakkaina, joilla on vahvat tottumukset, joita ei helposti muuteta. Asiakkaiden tottumukset mainitaan myös kokonaisuudessaan suurimmaksi esteeksi kaikelle terveellisen ruokavalinnan tarjonnalle. Lisäksi terveellisen tarjonnan esteinä nähdään toteuttamisen kustannukset ja omat vähäiset resurssit. Vain 6 prosenttia huoltamoista markkinoi terveellisiä vaihtoehtoja ammattikuljettajille. Terveellisiä valintoja ei myöskään aseteta helposti saataville esim. linjaston alkupäähän.

Mikä edistäisi kuljettajien terveellistä ruokailua?

Kuljettajakyselyssä vain 18 % vastanneista söi työpäivinä aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Ruokailun säännöllisyys pitäisi vireystilan hyvänä koko työvuoron ajan. Vain 27 % ennakoi työvuoron mukanaan tuomia yllätyksiä varaamalla mukaan terveellistä välipalaa. Terveellinen "selviytymispakkaus" autossa mukana edesauttaisi kuljettajan jaksamista tuntuvasti. Tien päällä kun tunnetusti sattuu yllätyksiä.

Pupunruokaakin saisi syödä päivittäin. Kasvikset ja hedelmät kuuluvat vain harvojen ammattikuljettajien ruokavalioon: ainoastaan yksi viidestä kyselyyn vastanneesta syö kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivittäin. Pehmeän rasvan saanti on vähäistä ja kovaa rasvaa sisältävien ruokien käyttö on liian yleistä. Esimerkiksi makkaraa syö useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin 64 prosenttia vastanneista kuljettajista.

Kyselyn tulosten perusteella, ruokapalvelun tuottajilla on terveelliseen ruokavalioon liittyvissä tiedoissa ja terveellisten ruokien valmistamistaidoissa epävarmuutta. Lähes 80 % ruokapalveluntuottajista on sitä mieltä, että omissa sekä työkavereiden tiedoissa ja taidoissa olisi parantamisen varaa.

Mitä tästä kaikesta opiksi?

Tienvarsien ruokatarjonta on muuttunut ajan saatossa. Huoltoasemat ovat muuttuneet liikenneasemiksi ja erityyppinen ruokatarjonta kasvanut. Asiakkaiden odotukset ovat muuttuneet, myös ammattikuljettajien. Suurella osalla ammattikuljettajista on terveysodotuksia ruoan suhteen. Ovatko ruokapalvelutuottajien käsitykset ajan tasalla? Luokitellaanko ammattikuljettajat edelleen tietyn äijätyypin mukaan? Ovatko he edelleen äijiä, jotka hakevat isoja ja rasvaisia ruoka-annoksia? Tutkimuksemme mukaan ammattikuljettajista löytyy yhä enemmän ruoan suhteen terveystietoisia ja terveyshakuisia asiakkaita. Pitäisikö tienvarsien ruokatarjonnassa huomioida enemmän terveysnäkökulmaa, että toiveet ja tarjonta saataisiin kohtaamaan?

Ammattikuljettajilla on työssä monia piirteitä (vuorotyö, epäsäännölliset työajat, yllätykset), jotka vaikuttavat työaikaisen ruokailun toteutukseen. Onko työnantaja oivaltanut työaikaisen ruokailun merkityksen työkyvyn edistämisessä? Onko työterveyshuollossa käsitelty ruokailun toteuttamista tien päällä tai tienvarren ruokapaikassa?