Mitä neuvoksi uusavuttomalle?

Uusavuttomuus määritellään Kielitoimiston sanakirjassa "varsinkin kyvyttömyydeksi selviytyä ja muista vastaavista jokapäiväisistä asioista". Uusavuttomuuden arvellaan liittyvän perheyhteisöjen kiinteyden vähenemiseen, muutoksiin nuorten omissa vapaa-ajan viettotavoissa, vanhempien kyvyttömyyteen opastaa ja siirtää osaamista nuoremmalle sukupolvelle sekä alati lisääntyvään kiireeseen. Uusavuttomuutta helpottavat runsas valmisruokien tarjonta sekä teknologia, joka helpottaa mitä erilaisimpien yksinkertaistenkin toimenpiteiden suorittamista. Kyse on siis kyvyttömyydestä selvitä arjen askareista: kalan perkaaminen ei vain luonnistu tai jopa perunoiden keittäminen on ylivoimaista.

Mitä tämä ilmiö sitten merkitsee ihmisen ravintokäyttäytymisen kannalta? Tutkittua tietoa ilmiön yleisyydestä ei ole, mutta ylipainoisten suomalaisnuorten osuus on kuitenkin kolmessa vuosikymmenessä kolminkertaistunut. Nuorten lihavuuden ehkäisysuositukset ja interventiot ovat keskittyneet pitkälti fyysiseen aktiivisuuteen ja ravitsemusneuvontaan: toisin sanoen kerrotaan, millainen on terveellinen ruokavalio ja pyritään muuttamaan nuorten ruokailutottumuksia valistuksen avulla. Tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia eikä tutkimuksissa ole pystytty tunnistamaan tehokkainta toimintatapaa. On myös todettu, että pelkkä tiedon antaminen ei riitä, vaan ohjauksessa tarvitaan myös käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä muutoksen aikaansaamiseksi. Näyttää myös siltä, ettei tämä(kään) ilmiö ole yksin lääketieteen ratkaistavissa, vaan tarvitaan useiden tahojen yhteistyötä.

Neuvot eivät siis ehkä muutu toiminnaksi, koska nuorelta puuttuu osaaminen. Olisiko uusavuttomuuteen pureutuminen tehokas keino johdattaa nuoret terveellisiin ruokailutottumuksiin? Jos nuoret ja lapsiperheiden vanhemmat oppisivat arjen hallintaa, valmistamaan itse ateriat ja valitsemaan niihin raaka-aineet, ainakin mahdollisuus ravinnon laadun kontrollointiin oleellisesti paranisi. Muun muassa Marttaliitto tarjoaa monipuolista opastusta elämänhallintaan ja ohjeita aloittelevalle kokille niin nettisivuillaan kuin erilaisilla kursseilla ympäri maata. Myös kansalais- ja työväenopistoissa on tarjolla ruoanlaiton ABC-tyyppisiä kursseja, joissa opitaan se tärkeä perunan keittämisenkin taito. Koska arki on kuitenkin arkea ja monille hyvin kiireistä, voidaan valinnoissa joskus joutua tinkimään. Esimerkiksi Sydänliiton Neuvokas perhe -ohjelmassa on tuotettu materiaalia, jossa on hyviä neuvoja mm. siihen, miten valita terveellisempää valmisruokaa ja miten valmisruokaa voidaan täydentää terveellisemmäksi.