Nettipohjainen työkirja avuksi yrityksen työkyvyn tukimallin luomiseen

Nettipohjainen työkirja

Työkyvyn tuki -toimintamallin tekemisessä on hyvä käyttää apuna helppokäyttöistä, nettipohjaista ja ilmaista Työkyvyn tuki -työkirjaa, joka löytyy osoitteesta www.tyokyvyntuki.fi/. Palvelua ylläpidetään viisi vuotta, jona aikana Työkyvyn tuki- työkirja on käytettävissä tässä osoitteessa. Valmiit tukimallit tallentuvat palvelimelle salasanan taakse, joten niitä ei näe kukaan ulkopuolinen.

Työkirjan täyttämisen aloittaminen vaatii rekisteröitymisen ohjelmaan. Tällöin määritellään salasana ja käyttäjätunnus, joilla pääsee jatkossakin muokkaamaan jo tekemäänsä tekstiä. Työkirjaan saa myös katselutunnukset kohdasta Asetukset. Katselutunnukset voi antaa esim. yrityksen henkilöstölle, jotta he voivat halutessaan seurata työkyvyn tukimallin tekoprosessia.

Työkyvyn tuki -työkirjassa on ohjeet jokaista kohtaa varten. Ohjeissa perustellaan ja avataan kunkin pääotsikon sisältämiä asioita, jotta niiden kirjaaminen ja yksityiskohdista päättäminen helpottuu. Työkirjassa on materiaalipankki, josta löytyy erilaisia lomakkeita ja ohjeita mm. työkykyarvioprosessista, työterveyshuollon järjestämästä työkokeilusta sekä päihteisiin liittyvien tilanteiden hoitamisesta työelämässä. Työkirjassa on valmiit tekstipohjat jokaisen otsikon alla (Taulukko «Työkyvyn tukimallin pääotsikot.»1). Työkirjan sivulla olevassa tekstissä on punaisella kirjoitettuna kohdat, jotka erityisesti tulee muuttaa kyseiselle työpaikalle sopiviksi. Alusta toimii kuten kaikki tekstinkäsittelyohjelmat eli kaikkea tekstiä voidaan muuttaa ja täydentää. Seuraavassa esitellään lyhyesti työkirjan osioita.

Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet X-työpaikassa

Työhyvinvoinnin tukemiseen tulee olla määriteltynä tavoitteet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Nämä tavoitteet tulisi osin löytyä myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta. Tavoitteiden kirjaaminen työkyvyn tukimalliin voi onnistua parhaiten esim. viimeisenä eli silloin kuin työkirjan jokainen kohta on käyty läpi.

Sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt

Työkyvyn tukimallissa sovitaan sairauspoissaolojen seurannasta alkaen siitä, miten poissaolosta ilmoitetaan ja kenelle. Sairauspoissaolojen seuranta ja niihin reagoiminen eli puheeksiottaminen on esimiehen vastuulla. Tämä voi olla monelle esimiehelle uusi ja hämmentävä tehtävä, johon he tarvitsevat alkuvaiheessa koulutusta ja tukea esim. työterveyshuollon toimesta. Jotta työterveyshuolto voi osaltaan reagoida sairauspoissaoloihin, tulee työnantajan toimittaa kaikki sairauspoissaolotiedot työterveyshuoltoon kattavasti. Mallissa sovitaan, kuka tiedot toimittaa, millä tavalla ja kuinka usein. Työterveyshuollon tulee raportoida työpaikkaa kerran vuodessa heidän sairauspoissaolojensa tilanteesta.

Työkykyasioiden puheeksiottamisen rajat

Työpaikalla tulee miettiä ja määritellä miten, milloin ja mistä syystä otetaan puheeksi kasvanut huoli koskien työntekijän työkykyä. Kun lyhyitä poissaoloja esim. (1–2 pv) kertyy edeltäneen 12 kuukauden aikana viisi, on tilanteesta jo syytä keskustella. Samoin toimitaan, jos työntekijän sairaudesta johtuva poissaolo kestää useita viikkoja tai kuukausia. Pitkältä sairauslomalta on helpompaa palata töihin, kun sitä on valmisteltu mm. olemalla yhteydessä poissaoloaikana. Mallissa sovitaan, kuinka paljon ennen ennakoitua työhönpaluuta työntekijä on yhteydessä työpaikkaansa ja milloin esimies ottaa yhteyttä sairauden vuoksi työstä poissaolevaan työntekijään.

Esimiehen tehtävät ja tuki

Puheeksiottaminen voi tapahtua esim. Materiaalit-kohdasta löytyvän työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistan avulla, jonka täyttävät sekä työntekijä, että työantaja tahoillaan ennen yhteistä keskustelua. Kartoituslistan avulla on helpompi rajata ongelma joko työpaikalla ratkaistavaksi tai sellaiseksi, johon on syytä pyytää työterveyshuolto mukaan, jonka jälkeen työntekijä, työterveyslääkäri ja työnantaja kokoontuvat työkykyneuvotteluun pohtimaan jatkotoimia.

Työhön paluun tuki

Työhön palaaminen pitkältä sairauslomalta voi myös vaatia erityisiä järjestelyitä, jotta työntekijä jaksaa ja pystyy palaamaan joko entiseen työhönsä tai hänelle määräaikaisesti, erikseen sovittuihin työtehtäviin täysi- tai osa-aikaisesti. Paluuvaiheen tehtävänkuvasta tulee sopia etukäteen. Myös näiden järjestelyiden suunnitteluun voidaan tarvita työterveyshuollon asiantuntemusta mm. työkykyarvioneuvottelun muodossa. Kun on päätetty tehdä erityisiä työjärjestelyitä, tulee työantajan tiedottaa muuta henkilöstöä järjestelyiden perusteista (esim. "terveydellisistä syistä" sanamuodolla) ja siitä, kuinka kauan järjestelyt kestävät.

Työkyvyn tuen malliin liittyvä tiedottaminen, juurruttaminen ja seuranta

Useilla pientyöpaikoilla tämänlaiset, kirjatut ohjeet ja toimintamallit ovat vieraita, ja siitä syystä lähiesimiesten ja työntekijöiden edustus tulee ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan tukimallin suunnitteluun. Kun malli on valmis, annetaan työntekijöille mahdollisuus kommentoida sitä, joka jälkeen malli käsitellään ja hyväksytään johtoryhmässä tai muussa korkeinta päätäntävaltaa käyttävässä toimielimessä. Malli tulee myös hyväksyä työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä. Mallin tekovaiheessa mietitään, miten järjestetään tiedotus työntekijöille ja kuka tiedottamisen tekee. Mallin käytettävyyttä ja toteuttamista tulee myös aika ajoin arvioida ja seurata. Seuranta tapahtuu luontevasti osana työpaikan muuta työsuojelutoimintaa.

Työnantajan ja työterveyshuollon käytössä olevia tukikeinoja

Työkyvyn tukemisessa voidaan käyttää myös muita kuin edellä lueteltuja työnantajan ja työterveyshuollon tukikeinoja. Näitä ovat työeläkelaitoksen työkokeilu, osasairauspäiväraha, työterveyshuollon työkokeilu ja Kela-kuntoutus, jotka on listattu Materiaalit-kohdasta löytyvään Työhönpaluun vaihtoehdot-koontitaulukkoon. Taulukosta ilmenee selkeästi jokaisen vaihtoehdon kohdalta mm. tuen nimi, työnantajan palkkakustannukset, työntekijän toimeentulo, vastuutaho ja tuen sisältö.