Moniammatillinen case management työterveyshuollossa

Käsite ja sen käyttö Suomessa

Suomalainen käännös case management -termistä on ollut viime vuosina palveluohjaus. Käsite on kohtuullisen tuttu ja vakiintunut sosiaali ja -kuntoutusaloilla. Nyt käsitettä ja sen soveltamista on työkykytyöryhmien esityksissä tarjottu myös työterveyshuoltoon. Palveluohjauksen tavoitteena on ollut ratkaista monimutkaisia etuus- ja palvelujärjestelmien kohtaamattomuusongelmia ja opastaa kansalaisia yhä monimutkaisemmaksi muodostuneessa arkielämässä silloin, kun heidän elämäänsä ovat alkaneet hallita sairauden tai vammautumisen aiheuttamat vaikeudet. Ohjauksen tehtävänä on vähentää ongelmia lisäämällä yhtäältä kuntoutujien ja heidän lähiyhteisönsä tietoja ja valmiuksia ja toisaalta edistää palvelujärjestelmän eri osien keskinäistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Palveluohjauksen otteen avulla pystyttäisiin fokusoimaan ja koordinoimaan työterveyspalveluja entistä paremmin.

Suomessa kuntoutus- ja palveluohjausta on käytetty vuosikymmeniä työmenetelmänä terveydenhuollossa, erityisesti erikoissairaanhoidossa. Menetelmä on käytössä myös työvoimahallinnossa. Palveluohjaus on asiakkaan asemaa korostava työtapa, joka tyypillisesti sisältää sekä asiakkaan ohjaamista ja tukemista, että palveluiden järjestämistä ja yhteensovittamista pirstaleisessa ja sektorikeskeisessä palvelujärjestelmässä.

Case management työterveyshuollossa

Työterveyshuollossa ohjauksen tarve kohdistuu työ- ja toimintakyvyn palauttamiseen, työntekijän kannustamiseen työssä jatkamiseen ja työhön paluun tukemiseen yhteistyössä työpaikan kanssa.

Tämä vaatii erilaista osaamista varhaisen työkyvyn tuen ja työhön paluun tuen eri vaiheissa. Työpaikalla on keskeinen rooli työhön paluun tukemisessa. Työterveyshuollon palveluohjauksen tulee yksilöohjauksen lisäksi rakentua niihin yhteistyökäytäntöihin, joita työpaikkakohtaisesti varhaisen tuen ja työhön paluun tuen järjestämiseksi on sovittu. Työterveyshuolto on toimijana toisaalta työpaikan määrittämissä (mm. eläkevakuutusyhtiö, Kela), toisaalta paikallisissa ja alueellisissa (perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito) verkostoissa. Kokemukset osoittavat, että siellä missä on vastuu asiakkaan pääongelmien hoidosta, on myös hyvä koordinoida ongelmien ratkaisemiseen tarvittavia palveluja. Näin työkyky- ja työhönpaluuongelmissa työterveyshuollolle tarjoutuu palveluohjaajan rooli.

Moniammatillinen tiimi case managerina

Työhönkuntoutus- ja palveluohjauksen onnistumisen edellytyksenä on työterveyshuollossa toimivat moniammattilliset työprosessit. Jokaisella on case managementissa ammattikohtainen vastuualueensa.

Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan sekä työpaikkaan että muihin toimijoihin päin (kuva «Case managementin toiminta-alueet & laatu työterve»1). Näin toimittaessa koordinoiva rooli voidaan sopia tiimissä tehtävä- ja tapauskohtaisesti. Tämä edellyttää, että toimintatavasta on sovittu työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa, prosessikuvauksissa ja asiakassopimuksessa (taulukko 3). Työuratyöryhmät ovat asettaneet tavoitteeksi sen, että työkyvyn hallinnassa käytetään jo olemassa olevia rakenteita ja osaamista aikaisempaa vaikuttavammin ja fokusoidummin. Yhteistyöhön haastetaan mukaan työpaikat, terveyshuolto - ja kuntoutustahot rahoittajineen.

Case management -prosessi työterveyshuollon asiakasyrityksen kanssa

Yrityskohtaisessa case managementissa kysymyksessä on jatkuva aktiivinen yhteistyöprosessi, jossa työterveyshuollon manageerauksen kohteena on sekä yritys, työyhteisö ja työntekijä. Työterveyshuollon tehtävänä on hankkia sitkeästi tarvittavia tietoja ja kannanottoja. Toiminta vaatii työterveyshuollolta itseltään case management -myönteisen palveluorganisaation ja prosessit, jotka hyödyntävät moniammattillisen tiimin osaamista ja monipuolista ulkopuolista osaamisverkostoa. Lisäksi tarvitaan oikeaa asennetta, herkkyyttä tunnistaa ongelmia ja ennakoida niitä sekä kykyä nähdä hyviä ja toimivia ratkaisuja, vaikka ne eivät olisi omia keksintöjä. Toiminta edellyttää kaikilta työterveyshuollossa mukava olevilta terveyden- ja sairaanhoitoa laajempaa kokonaisvaltaista ja strategista perspektiiviä, selkeitä toiminta- ja työkykykannanottoja, tilanneanalyyttistä osaamista ja muutoksen tunnistamiskykyä sekä toimintaympäristössä että asiakkaissa. Tämä edellyttää työterveyshuollolta neuvottelukykyä ja uudenlaista asiakassuhdetta, dynaamisen työkykyjohtamisen analyysimenetelmiä sekä vaikuttavien hoito- ja kuntoutuskäytäntöjen hallintaa.

Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen palveluohjauksen sovelluksia Suomessa

Toteutettuja palveluohjauksen työorientaatioita on kahdenlaisia. Palveluohjaus sijoitetaan työotteeksi työterveyshuollon työntekijöiden työhön, ts. case management -malli nykyisten toimijoiden työn sisältöön. Tavoite, jossa työntekijät yleisesti oppisivat palvelu- tai kuntoutusohjauksellisen lähestymistavan työhönsä, on hyvä. Laaja-alaisessa moniammatillisessa kuntoutus- ja palvelunohjaustyössä, kuten työhön paluu prosessissa tulee kuitenkin aina nimetä vastuuhenkilö. Toisessa mallissa eri toimijoiden väliseen sillanrakennustyöhön on rekrytoitu "case manageri" henkilöstöhallintoon, työterveyshuoltoon, kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin tai useamman työpaikka-työterveyshuolto -verkoston yhteiseksi resurssiksi esim. kehittämishankkeeseen.

Keskustelu

Työurien pidentämistä koskevassa keskustelussa ollaan hyvin yksimielisiä siitä, että työssä jatkamisen ja työhön paluun tuet ja palvelut pitää järjestellä niin, että asiakas ja onnistuminen tulevat keskiöön ja toiminta on oikea-aikaista, suunnitelmallista ja seurantavastuut ovat selkeät. Onnistuneissa esimerkeissä on ollut vahva tahto kehittää toimintaa yrityslähtöisesti. Työkyvyn managerointi siis ei voi tapahtua pelkästään työterveyshuollossa, vaan myös yrityksessä on oltava sovittu selkeä prosessi, joka tukee työterveyshuollon asiantuntijuuden hyödyntämistä.

Kuntoutus- ja palveluohjauspalvelu ei voi täyttää tehtäväänsä, ellei siihen haluta sijoittaa muutenkin kuin retorisesti. Suuret työnantajat ja työterveyshuoltopalvelutuottajat ovat varsin pienellä henkilöstön lisäresurssoinilla (1–2 palveluohjaajaa / 2 000–40 000 työntekijää ) pyrkineet ottamaan haltuun työhön paluu -prosesseissa tarvittavan ohjauksen.

Käytössä olevat esimerkit osoittavat, että työterveysyhteistyössä on useita tapoja toteuttaa sujuva tapa toimia. Tavoiteltuja vaikutuksia ei kuitenkaan saavuteta, jos moniammatillisen tiimin jäsenet jatkavat asiantuntijakeskeisesti ja työpaikka ei ota omaa vastuutaan koordinointitehtävästä. Tärkeintä on asenne, toisten osaamista arvostava työote sekä sujuvien prosessien aikaansaaminen.

Työpaikka voi usein ratkaista osatyökyvyn käyttöä koskevan ongelman, mikäli esimies ja henkilöstöjohto motivoituvat tähän työhön ja hyödyntävät työterveyshuollon kokemusta ja näkemystä esim. työhön paluussa. Erityisesti eläkevastuussa olevat suuret työpaikat ovat tähän hyvin motivoituneita. Moniammatillisessa työterveysyhteistyössä syntyy kokonaisvaltaisempi arvio työntekijän kuntoutustarpeista ja työhön paluun polusta, mutta erikoissairaanhoidon hoitojonot ja muu palveluverkosto eivät aina täysin tue tätä päämäärää.

Kuva 1. Case managementin toiminta-alueet & laatu työterveysyhteistyössä eri toimintatahojen mukaan (Redemann, Liira, Juvonen-Posti).