SEITTI-hanke - terveydenhuollon yhteistyötä asiakkaan parhaaksi
Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyöstä ja työnjaosta sopimisen tavoitteena on toiminta asiakkaan työkyvyn parhaaksi ja toimijoiden tarkoituksenmukainen työnjako. Yhteistyö juurtuu arjen toimintaan parhaiten kokemuksina haastavien työkykyasioiden ratkaisuissa. Toiminnan vakiinnuttamiseen tarvitaan yhteistä näkemystä työkykyasioiden hoidosta. Työhön kuntoutumisen tavoite tulisi olla kirjattuna hoitosuositukseksi työelämässä olevien hoitopolkuihin. Tietoa työterveyshuollosta ja sen toimintamahdollisuuksista tarvitaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä käytännön toimijoiden työssä että hoitoketjujen suunnittelussa.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmät asettavat raporteissaan (Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä 2011:6 ja Työhyvinvointityöryhmän raportti 2011:4) haasteita työterveyshuollolle ja työterveyshuollon tiiviimmälle yhteistyölle niin asiakasyritysten kuin muun terveydenhuollon kanssa. Työterveyshuollolle on asetettu vastuu koordinoida työntekijän työkyvyn tukemiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteutumista työpaikalla, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Työkyvyn tukea ja työhön kuntoutumista koskeviin tavoitteisiin kuuluu myös sosiaalivakuutuksen asiantuntemuksen vahvistaminen työterveyshuollossa ja oikea-aikaisen ja viivytyksettömän kuntoutuksen toteutumisen tuki. Se voi tuoda sosiaalivakuutuksen (ammatillisen kuntoutuksen) asiantuntijoiden palvelut työterveyshuollon korvattavaksi toiminnaksi. Esityksiin liittyy kiinteästi ehdotus työterveyshuollon lausunnosta sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen.
Terveydenhuoltolaissa sairaanhoitopiirillä on vastuu koordinoida alueellaan sairausryhmiin laadittavia hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä (Terveydenhuoltolaki 34§). Sairaanhoitopiiritason järjestämissuunnitelmissa pitää asetuksen mukaan huomioida myös alueella toimiva työterveyshuolto. Terveydenhuoltolaissa työterveyshuolto on osa perusterveydenhuoltoa. Lainsäädäntö muuttaa toimijoiden rooleja. Työterveyshuollon roolin hahmottamista vaikeuttavat työterveyshuollon asiakkuuksien rajoittuminen työsuhteessa oleviin, asiakkuuksien erilaiset sopimuspohjat ja työterveyshuollon erilaiset järjestämistavat. Ratkaistavana on myös, miten ja millä rakenteilla työterveyshuollon näkökulma järjestämissuunnitelmissa toteutuu.
Taustan kartoitusta
Terveydenhuollon eri tahojen yhteistyön pohjaksi työterveyshenkilöstön on hahmotettava oma tehtäväalueensa ja roolinsa sekä tunnistettava rajapinnat muuhun terveydenhuoltoon. Sujuvan hoidon toteutumiseksi on tärkeää olla selvillä muun terveydenhuollon toiminnasta, sen vahvuuksista ja mahdollisuuksista.
Terveyskeskusten työterveyshuoltoyksiköt ovat usein toimineet niukoin resurssein: erityisesti työterveyslääkäreitä ja työterveyshuollon asiantuntijapalveluita on ollut käytettävissä tarpeeseen nähden liian vähän. Toiminnan suunnittelua on vaikeuttanut työterveysyksiköiden hallinnollisen johtamisen hajanaisuus. Työterveyshuollon organisoituminen liikelaitoksiksi tai erottuminen muusta terveyskeskustoiminnasta nettobudjetoiduksi yksiköiksi on jäsentänyt toimintaa ja vauhdittanut toiminnan kehittämistä. Samalla se on etenkin toiminnan alkuvaiheessa etäännyttänyt työterveyshuoltoa terveyskeskustoiminnasta ja käytännön tasolla vaikeuttanut yhteistyötä.
Keski-Suomen SEITTI-hankkeen ja BotniaSEITIN alkukartoitushaastattelujen kokemukset ovat samansuuntaisia arkityössäni kokemani kanssa. Haasteita on erityisesti, kun terveyskeskuksen johdolla ja työterveyshuollolla on erilaiset käsitykset työterveyshuollon perustehtävästä. Silloin terveyskeskus edustaa näkemystä, jossa kunnan kannalta on edullisinta hoitaa työterveyshuollon sairaanhoitosopimusten piirissä olevien yritysten työntekijöiden kaikki sairaanhoito työterveyshuoltona. Näkemyksestä pidetään tiukasta kiinni. Käytännössä työterveyshuollon asiakkaat asioivat ristiin työterveyshuollossa ja terveyskeskuksessa, jolloin käyntiin ei useinkaan sisälly syvällisempää pohdintaa sairauden ja työn yhteydestä. Tämä johtaa siihen, että yritykset rajaavat palveluiden oston pelkästään lakisääteiseen työterveyshuoltoon, koska kokevat, etteivät saa työterveyshuollon sairaanhoidosta tarvitsemaansa. Kuitenkin yrityskäynneillä yritysjohto lähes poikkeuksetta tuo esille tarpeen tiiviimpään työterveysyhteistyöhön työntekijöiden työkyvyn tuessa ja varhaisen puuttumisen menettelyssä. Toisaalta työterveyshuollon sairaanhoidossa paine hoitaa kaikki sairaudet on ristiriidassa hyvän sairaanhoitokäytännön suositusten kanssa.
SEITTI-hankkeessa koettua
SEITTI-Alueellisella yhteistyöllä kohti parempaa työterveyttä -hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Työterveyslaitoksen toteuttama kunnallisen työterveyshuollon kehittämishanke, jossa rakennetaan yhdessä työterveystoimijoiden kanssa maakunnallisia hyviä toimintakäytäntöjä muun muassa työterveysyhteistyöstä, työkyvyn tuesta ja asiakaslähtöisestä toiminnan suunnittelusta. Hankkeessa kehitetään perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on saada aikaan asiakkaan kannalta toimivat yhteistyömallit. SEITTI toimii Keski-Suomen maakunnassa ja siihen kuuluvat kaikki Keski-Suomen kunnalliset työterveysyksiköt ja niiden n. 150 kunnallista työterveystoimijaa. Toiminta saa jatkoa Pohjanmaalla. BotniaSEITTI -hanke on aloittanut toimintansa tänä vuonna 14 työterveysyksikön ja 250 työterveystoimijan parissa.
SEITIssä yhteistyön rakentamisessa keskitytään keskeisimpiin työkykyyn vaikuttaviin sairauksiin. Lähtökohtana on asiakkaan hoidon tarve ja yhteistyössä haettu paikallinen malli. Toiminnassa on rakennettu perusteita yhteistyölle sopimuksin ja tiedottamalla työterveyshuollon toiminnasta palvelujärjestelmän eri tahoille. Yhteistyö vaatii edelleen keskustelua ja sopimista eri toimijoiden rooleista, tehtävistä, vahvuuksista ja vastuista. Käypä hoito -suosituksiin pohjautuvien hoitopolkujen maakunnallisten ja paikallisten käytäntöjen rakentamisessa työterveyshuollon rooli työkyvyn tuessa ei vielä näy selkeästi.
Yhteistyön rakentamisessa lähdettiin liikkeelle työikäisten masennusasiakkaiden hoidosta potilasesimerkkeihin perustavalla työskentelyllä. Haastattelututkimuksella selvitettiin terveyskeskusten ja työterveysyksiköiden hoitokäytäntöjä. Case-työskentely toteutettiin masennuksen hoitoa käsitelleen SEITTI-verkostopäivän yhteydessä ryhmätyöskentelynä. Kummankin sektorin toimijoista koottujen ryhmien työn tarkastelussa vahvistui jo haastattelututkimuksessa esille tullut työterveyshuollon vahvuus ennaltaehkäisevässä työssä ja yhteistyössä työpaikan kanssa. Perusterveydenhuollon vahvuuksia olivat joustava ja hyvin toimiva työnjako, jossa kokeneiden masennushoitajien työpanos oli keskeinen. Työskentely osoitti, että yhteistyö löydetään parhaiten potilasesimerkkien kautta. Toimintakäytäntöjen vakiintuminen vaatii vuosien työn. Yhteistyön tarve korostuu epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvissä hoidon katveissa. Yhteiseen ymmärrykseen nojautuen voidaan rakentaa joustava ja tarkoituksenmukainen asiakkaan hoito ja turvata palvelujen saatavuus.
Kaikissa toistuvaa tai pitkittyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavissa sairauksissa työkyvyn arviointi pitäisi saada työterveyshuoltoon. Työkyvyn arviointiin liittyvä yhteistyö edellyttää työterveyshuollossa sisäisesti toimivia työkyvyn arviointi- ja työhön paluu prosesseja, mutta myös keskinäisen työnjaon sopimista. Kaikissa työterveyshuollon asiakaskontakteissa on tärkeintä tunnistaa työkyvyn tuen tarve eri sairauksien, erityisesti diffuuseja oireita aiheuttavien sairauksien osalta.
Miten ja mistä sovitaan?
Terveyskeskuksen ja työterveyshuollon yhteistyöstä voidaan sopia esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakkaan hoidon kannalta perustellut tutkimukset eivät kuulu työterveyshuollon ja asiakasyrityksen välisen sopimuksen piiriin. Tällöin työterveyshuolto voi lähettää asiakkaan tarvittaviin tutkimuksiin kansanterveystyönä, eikä tarvita erillistä käyntiä terveyskeskuslääkärillä. Konkreettisena esimerkkinä ovat Jyväskylän Seudun Työterveys-liikelaitoksen asiakkaiden hoitoa koskevat yhteistoimintasopimukset JYTE:n (Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin seututerveyskeskus-liikelaitoksen kanssa. Tilanteissa, joissa tarvitaan erityisosaamista (esim. erityisasiantuntemusta vaativa diabeteksen tai reuman hoito), sairauden hoito tapahtuu ensisijaisesti perusterveydenhuollossa ja työterveyshuolto vastaa työkykyyn liittyvistä asioista yhteistyössä työpaikan kanssa. Yhteistyön toinen puoli on, että tilanteissa, joissa terveyskeskuslääkäri tarvitsee apua työkykyyn liittyvissä kysymyksissä, asiakas ohjataan työterveyshuoltoon.
Hyöty asiakkaalle, helpotusta toimijoille
Ratkaisun avaimia ovat työterveyshuollon toimijoiden näkemyksen vahvistaminen perustehtävästään ja terveyskeskuksessa ymmärrys työterveyshuollon toiminnan sopimusperustasta. Yhteinen ymmärrys auttaa näkemään hyödyn työterveyshuollon keskittymisestä työkykyyn vaikuttavien sairauksien hoitoon; siirtäähän se hankalien ja aikaa vievien työkykyasioiden hoitoa perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon. Toisaalta asiakkaan sairauden vaatimaa erityisosaamista on tarvittaessa joustavasti saatavissa.
Periaatteista ja työterveyshuollon palvelukonseptista pitää sopia päättäjätasolla, minkä jälkeen sovitaan asiakasohjauksen käytännöistä, työnjaosta, resursseista, yhteistyömalleista ja työntekijöiden perehdytyksestä kaikilla toimijatasoilla; johtoportaasta vastaanoton "luukulle".
Työterveyshuollon toimijoiden tehtävänä on esim. toimintasuunnitelmakeskusteluissa huolehtia, että sopimusten sisältö tulee yrityksissä myös työntekijöiden tietoon. Miten ja missä vaiheessa asiakas esim. diabeteksen hoidossa tai selkävaivansa vuoksi siirtyy vastuualueelta toiselle, riippuu paikallisista olosuhteista ja osaltaan myös asiakkaan työn luonteesta. Sopimusten ja hoitokarttojen lisäksi tarvitaan käytännön ohjeet viestitykseen ja yhteydenpitoon toimijoiden välillä.
Toimijat odottavat yksityiskohtaisia ohjeita kaikkiin tilanteisiin. Nähdäkseni se kertoo kahdesta asiasta: suurista linjoista on epävarmuutta ja toisaalta tarvitaan eri keinoin vahvistusta työterveyshuollon hyvän sairaan hoitokäytännön ymmärtämiseen. Arkitilanteessa paine tulee asiakasrajapinnassa toimiville työntekijöille: terveydenhoitajille ja vastaanoton ajanvarauksessa toimiville.
Yhteistyö vaatii aloitteellisuutta
Yhteistyöllä pyritään asiakkaan sujuvaan hoitoprosessiin ja optimaaliseen palvelujen käyttöön. Tarvitaan myös asennemuutosta ja motivoitumista asiakaslähtöiseen ajattelutapaan. Esimerkiksi Joensuussa paikallinen työterveyslääkäriyhdistys on ollut aloitteellinen yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Jatkuvaa toimintaa ei voi rakentaa pelkästään yhden tai useamman aktiivisen toimijan varaan. Paikallisen yhteistyön jatkuvuuteen tarvitaan myös kansallista ohjeistusta ja paikallista koordinaatiota. SEITTI-hanke on osoittanut, että työterveyshuollon kehittäminen on aina yhteistyötä ja onnistunut kokonaisuus vaatii asiakasyrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön rinnalle terveydenhuollon toimivan työnjaon.
LL, ylilääkäri, työterveyshuollon ja fysiatrian erikoislääkäri
Jyväskylän Seudun Työterveys ja Työterveyslaitos
maire.laaksonen@jkl.fi
