Tavoitetasot tukena monimutkaisten kemikaaliseosten aiheuttaman terveysriskin arvioinnissa

Tavoitetasot auttavat työympäristön kehittämisessä

Työterveyslaitoksen tavoitetasot ovat työympäristön suunnittelun ja kehittämisen tueksi tarkoitettuja ohjearvoja, jotka auttavat työpaikkoja torjumaan paitsi selkeitä terveysvaaroja myös lievempiä haittoja ja parantamaan työhyvinvointia ja viihtyvyyttä. Tavoitetasoja asetettaessa pyritään selvittämään, mihin altistumistasoihin edistyneimmillä työpaikoilla parhaita käyttökelpoisia tekniikoita käyttäen päästään ja varmistamaan, että näillä tasoilla ei esiinny terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Koska tavoitetasot kytkeytyvät läheisesti hyviin riskinhallinnan käytäntöihin, ne tuovat tietoa paitsi laadukasta työympäristöä kuvaavista altistumistasoista myös teknisistä ratkaisuista, joiden avulla nämä tasot voidaan saavuttaa.

Monimutkaisen seoksen tapauksessa tavoitetaso voidaan asettaa koko seokselle, esimerkiksi huurujen kokonaismassalle, tai tietylle altistumista kuvaavalle indikaattoriaineelle. Jos koko seoksen terveysvaikutuksista ei ole riittävästi tietoa saatavilla, joudutaan tarkastelemaan seoksen oletetusti haitallisimpia komponentteja.

Dieselpakokaasu vaikuttaa keuhkoihin

Dieselpakokaasu on erittäin monimutkainen kaasumaisten ja hiukkasmaisten yhdisteiden seos, jolle altistutaan esimerkiksi tavaraterminaaleissa, tehdas- ja varastohalleissa, rakennustyömailla ja kaivoksissa. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että pitkäaikainen työperäinen altistuminen dieselpakokaasuille saattaa lisätä riskiä sairastua keuhkosyöpään. Eläinkokeissa pakokaasun on havaittu aiheuttavan tulehdusmuutoksia keuhkoissa ja hyvin korkeilla altistumistasoilla myös keuhkosyöpää.

Dieselpakokaasujen tavoitetaso perustuu pakokaasujen, erityisesti pakokaasujen hiukkasfaasin, eläinkokeissa aiheuttamiin keuhkovaikutuksiin. Altistumisindikaattoriksi valittiin pakokaasuhiukkasten sisältämä alkuainehiili, mm. koska pitkäaikaiset keuhkovaikutukset on liitetty juuri pakokaasuhiukkasiin ja koska alkuainehiili erottaa dieselpakokaasuhiukkaset muista työympäristön hiukkasmaisista altisteista. Lisäksi asetettiin ärsytysvaikutuksiin perustuva lyhytaikaisen altistumisen tavoitetaso pakokaasujen sisältämälle typpidioksidille. Maanalaisille rakennustyömaille asetettiin erillinen tavoitetaso, koska altistumisen hallinta näissä töissä on selvästi haasteellisempaa.

Tärkeimpiä keinoja dieselpakokaasualtistumisen hallintaan ovat työympäristöstä riippuen tyhjäkäynnin välttäminen, ilmanvaihdon tehostaminen, koneiden säännöllinen huolto ja hiukkassuodattimet tai pakokaasujen johtaminen ulos.

PAH-altistuminen voi lisätä syöpäriskiä

PAH-yhdisteitä muodostuu orgaanisen materiaalin epätäydellisessä palamisessa. Altistuminen on merkittävää esimerkiksi koksaamoissa, valimoissa ja kreosoottikyllästetyn puutavaran käsittelyssä. PAH-yhdisteiden tavoitetaso, indikaattorina bentso[a]pyreeni, perustuu koksaamotyöntekijöillä havaittuun kohonneeseen keuhkosyöpäriskiin. Lisäksi esitettiin erillinen tavoitetaso helposti haihtuvalle naftaleenille, pääasiassa töihin, joissa PAH-altistuminen ei liity kuumiin prosesseihin. Sisäilman naftaleenipitoisuudelle asetettua tavoitetasoa voidaan hyödyntää toimistotyöpaikoilla, joissa naftaleenia saattaa vapautua vanhoista rakennusmateriaaleista.

Valimoissa ja kreosoottikyllästämöissä altistumista voidaan alentaa mm. tehokkailla kohdepoistoilla ja yleisilmanvaihdolla. Asennettaessa sähkölinjoja kreosoottikyllästettyihin sähkötolppiin altistumista voidaan vähentää mm. henkilönostimien käytöllä ja huolellisilla työtavoilla.

Hitsaustyössä terveysperusteiset altistumistasot ylittyvät helposti

Terästen hitsauksessa muodostuu hitsaussavua, joka on metallioksidihuurujen ja kaasujen seos. Hitsaussavun koostumus riippuu mm. hitsattavasta materiaalista ja hitsausprosessista. Ruostumattoman, haponkestävän ja muiden seostettujen terästen (ns. kirkas teräs) hitsaushuuruille esitetty tavoitetaso perustuu pääasiassa huurujen sisältämien kuudenarvoisten kromiyhdisteiden syöpävaarallisuuteen. Seostamattomien terästen (ns. musta teräs) tavoitetaso perustuu mangaanin aiheuttamiin keskushermostovaikutuksiin.

Mitatut hitsaushuuru- ja metallipitoisuudet työpaikoilla ovat pääsääntöisesti selvästi terveysperusteisia tavoitetasoja korkeampia, joten altistumisen hallintaan hitsaustyössä tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Hitsaushuurualtistumista voidaan vähentää mm. automatisoinnilla ja koteloinnilla, valitsemalla vähäpäästöisempi hitsausprosessi, tehokkailla ja oikein sijoitetuilla kohdepoistoilla, hyvällä yleisilmanvaihdolla ja työasennolla, jossa huuru ei nouse kasvoille. Tehokas kohdepoisto on usein ensisijainen keino altistumisen hallinnassa. Oleellista on tuoda poisto mahdollisimman lähelle valokaarta. Koska terveysperusteisten altistumistasojen saavuttaminen teknisin keinoin on manuaalisessa hitsauksessa haasteellista, joudutaan hitsaustyössä usein käyttämään lisäksi hengityksensuojainta.

Kestomuovien työstön terveysriskit tunnetaan huonosti

Yleisesti käytettyjen kestomuovien, polyeteenin, polypropeenin, polystyreenin ja polyvinyylikloridin (PVC), työstössä muodostuu monimutkainen seos silmiä ja hengitysteitä ärsyttäviä ja mahdollisesti myös hengitystieherkistymistä aiheuttavia haihtumis- ja lämpöhajoamistuotteita. Altistumisindikaattoriksi valittiin muovien työstössä muodostuva muoviaerosoli. Lisäksi esitettiin tavoitetaso polystyreenin työstössä muodostuvalle styreenille ja PVC-muovin työstössä muodostuvalle kloorivedylle. Tutkimustietoa altistumisesta ja terveysvaikutuksista muovien työstössä oli saatavissa vain vähän.

Altistumisen hallinnassa keskeisiä keinoja ovat työstölämpötilan alentaminen, päästölähteiden kotelointi, tehokkaat kohdepoistopistot ja tehokas yleisilmanvaihto sekä muovin leikkauksessa käytettävien terien ja kuumalankojen säännöllinen puhdistaminen. Työtilan lämpötilan alentaminen ja ilmankosteuden lisääminen vähentävät ärsytysoireita.

Tavoitetasot työterveyshuollon, työhygieenikon ja työnantajan työkaluksi

Tavoitetasot perustelumuistioineen julkaistaan Työterveyslaitoksen verkkosivuilla, joissa ne ovat vapaasti yritysten, työterveyshuoltojen ja työhygienian asiantuntijoiden käytettävissä. Uusia tavoitetasoja sekä kemiallisille altisteille että muille työympäristötekijöille tuotetaan säännöllisesti.

Yritykset voivat hyödyntää tavoitetasoja esimerkiksi uusien työtilojen ja teknisten ratkaisujen suunnittelussa. Työterveyshuollot ja työhygienian asiantuntijat voivat hyödyntää perustelumuistioita altistumisen terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Parhaimmillaan altistumisen ja sen terveydellisen merkityksen arviointi ja altistumisenhallintatoimien suunnittelu tapahtuu työnantajan, työterveyshuollon ja työhygieenikon tiiviissä yhteistyössä. Tavoitetasot perustelumuistioineen voivat toimia tukena tässä työssä.