Lääkäriin, apteekkiin vai optikolle?
Onko sinulle tuttua yhteistyö optikoiden, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien välillä? Kun potilaasi valittaa niska- ja hartiakipuja, keskittymisvaikeuksia, päänsärkyä ja väsymystä, syy voi löytyä ihan muualta kuin ensi arvaamalta uskoisikaan. Milloin viimeksi lähetit potilaasi näöntarkastukseen?
Helpotusta toimistotyöhön
Suomessa tietokoneiden ääressä työskentelee noin 65 prosenttia työvoimasta. Yleensä noin 40-vuotiaana lähelle näkeminen hankaloituu. Oikean näköetäisyyden hakeminen tai siristely eivät ratkaise näköongelmaa, joka yleensä vuosien mittaan pahenee. Ilman silmälaseja seurauksena saattaa myös olla niska- ja hartiakipuja, keskittymisvaikeuksia, päänsärkyä ja väsymystä.
Toimistoympäristössä mukava näkeminen alkaa luontevasta ergonomisesta työasennosta. Mikäli ergonomiakorjauksin ei saada riittävää parannusta aikaiseksi, ovat erilliset päätelasit ainoa keino saada näkeminen miellyttäväksi.
Laki velvoittaa työnantajaa hankkimaan työntekijälle erityistyölasit, jos merkittävä osa työstä tehdään näyttöpäätteellä. Näyttöpäätedirektiivi ja sen velvoitteet ovat hyvin tiedossa työterveyshuolloissa, huonommin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Tapaus 1
50-vuotias nainen tuli työterveyshuollon lähettämänä näöntarkastukseen marraskuussa 2009. Hän kertoi tekevänsä näyttöpäätetyötä käytännöllisesti katsoen koko päivän. Hän istui myös usein kokouksissa ja palavereissa, joissa asioita seurataan niin papereilta kuin valkokankaaltakin. Hän koki, ettei tullut toimeen silloisilla moniteholaseillaan. Hän sai uudet moniteholasit, jotka paransivat näkömukavuutta kokouksissa ja työelämän ulkopuolella. Ne eivät kuitenkaan ratkaisseet päätenäkemisen ongelmia, joten lisäksi teetettiin 1-tehoiset erityistyölasit, jotka sovitettiin vastamaan hänen työskentelyetäisyyttään (etäisyys silmien ja ruudun välillä 62 cm). Uusissa erityistyölaseissa oli lukulisän voimakkuus nyt 1,5 dpt kun uusissa moniteholaseissa se oli 2,25 dpt.
Työnantaja maksoi erityistyölasit. Naisen näköongelmat ovat väistyneet ja työssä jaksaminen parantunut. Työskentely sujuu pian 2 vuotta vanhoilla erityistyölaseilla edelleen hyvin eikä uusintatarvetta ole vielä. Erityistyölasit maksoivat työnantajalle 11/2009 275,90€ (sis. alv 22%) ja ovat varmasti maksaneet itsensä takaisin parantuneena työtehona.
Hyvä työnäkö tarpeen myös tehdastöissä
Silmien suojaaminen suojalaseilla on jo pitkään ollut yrityksille lakisääteistä ja itsestään selvää. Suojalaseissa on oltava työntekijän näkökyvyn mukaiset linssit. Kaukana ovat ajat, jolloin suojalasit olivat aina raskaita ja kömpelöitä. Nykyään tarjolla on jopa kymmeniä suojalasimalleja erilaisiin töihin. Lisäksi lähiaikoina on tulossa voimaan uusia säädöksiä koskien suojalasien linssien materiaalivahvuuksia. Se mahdollistaa entistäkin kevyemmät suojalasiratkaisut.
Myös muissa kuin silmien suojaamista vaativissa töissä hyvästä näkemisestä huolehtiminen on tärkeää ja tutkimusten mukaan myös tuottavaa.
Tapaus 2
Yhdeksänkymmentä luvun lopulla aloitimme hanoja valmistavan Oras Oy:n kanssa työnäkökehitystyön. Oras haluaa, että heidän tuotteensa on kuluttajalle tullessaan virheetön. Tehtaalla tuotteiden lopputarkastus tehdään visuaalisesti, ja siksi on asetettu vähittäisvaatimukset työntekijöiden näkökyvylle. Tällä hetkellä on käytössä raja-arvo näöntarkkuudelle kauas ja lähelle, kontrastiherkkyydelle, silmien tarkennuskyvylle sekä piilokarsastukselle. Raja-arvojen toteutumista seuraa työterveyshuolto ennalta sovitulla tavalla. Mikäli raja-arvot eivät toteudu, lähettää työterveyshuolto työntekijän työnäkemiseen kouluttautuneen optikon konsultaatioon. Optikon epäillessä silmäsairautta työterveyslääkäri kirjoittaa lähetteen silmätautien erikoislääkärin konsultaatioon. Jos raja-arvoihin päästään vain silmälasein, kehottaa optikko työntekijää hankkimaan ne. Työntekijän työskennellessä alueella, jossa on suojalasipakko, hänelle valmistetaan viipymättä standardin mukaiset suojalasit. Hän sitoutuu käyttämään niitä työssään. Mahdollisten poikkeavien seurantatarkastusten määrä sovitaan työntekijän kanssa ja informoidaan työterveyshuoltoa.
Koska työ on tarkkaa ja hanan kiiltävässä pinnassa olevat pienet virheet hankalia löytää, on suojalasienkin linssin laatuun kiinnitetty erityistä huomiota. Niille työntekijöille, joiden työ vaikuttaa suoraan lopputulokseen, valmistetaan suojalasitkin varustettuina heijastamattomin pinnoin. Samasta syystä on optikko useasti mukana, kun suunnitellaan tehtaassa työpisteiden muutoksia. Näin varmistetaan näköympäristön kehittyminen oikeaan suuntaan.
optikko
Silmäoptikot Palmu Oy, Rauma
pekka.palmu@silmaoptikot.fi
Bernd Schwenson
Visuaalisen ergonomian erikoisoptikko
Oculus Optiikka, Tampere
oculus@oculus.fi