Erityistyölaseilla sujuvuutta työhön

Tutkimuksen koehenkilöt

Tutkimusryhmä koostui 24 vapaaehtoisesta 54–64-vuotiaasta Kelan toimihenkilöstä. Tutkittavien työpisteiden ergonomiat oli tarkistettu ja laitettu kuntoon. Kaikille tehtiin kirjallinen kysely mahdollisista oireista ennen varsinaisia tutkimuksia. Kyselylomakkeissa kartoitettiin rasittuneisuutta, näkemistä, silmäoireita ja kehon oireita. Kysely uusittiin, kun kaksien silmälasien käytöstä oli useamman kuukauden kokemus ja vielä kolmannen kerran tutkimuksen loppuvaiheessa.

Kaikki mahdolliset muuttujat pyrittiin samankaltaistamaan, jotta ainoa muuttuva tekijä olisi linssityyppi. Jokaiselle määrättiin kahdet silmälasit, joissa toisissa oli moniteholinssit ja toisissa erityistyölasilinssit.

Tutkittavat valitsivat mieleisensä kehyksen, joita tilattiin kahdet samanlaiset. Näin kehyserot eivät voineet vaikuttaa tuloksiin tai koehenkilöiden mielipiteisiin.

Reading Navigator

Työterveyslaitoksen näkölaboratoriossa tehdyt kliiniset mittaukset tehtiin uudella Reading Navigator -menetelmällä, jonka on kehittänyt ja patentoinut turkulainen silmätautien erikoislääkäri, LT Markku Leinonen. Reading Navigator -menetelmä lukunopeuden mittaamisessa perustuu satunnaisten sanojen lukemiseen ja lukusanojen löytämiseen tekstistä, jota luetaan ääneen. Tätä tutkimusta varten Reading Navigator -menetelmästä kehitettiin myös näyttöpäätteelle Display-versio, jossa koehenkilö hiirellä klikkaamalla etsi satunnaisten sanojen joukosta lukusanoja. Menetelmä simuloi varsin tarkasti normaalia päätetyötä. Keskeisenä asiana mitattiin, kuinka koehenkilöiden lukunopeus muuttui erityyppisiä laseja käytettäessä. Tässä tutkimuksessa tutkittavat suorittivat kymmenen eri lukunopeustestiä sekä yleismoniteholaseilla että erityistyölaseilla. Kaikkiaan saatiin 229 tutkimushavaintoa.

Lukunopeus parani

Tutkimus osoitti, että erityistyölaseilla lukunopeus oli keskimäärin yli 4,4 % nopeampi kuin moniteholaseilla. Se vastaa lukunopeutena keskimäärin kuuden sanan eroa minuutissa, joka taas vastaa esimerkiksi kuuden tunnin työpäivän aikana yli viittä sivua luettua tekstiä. Moniteholaseilla saavutettiin keskimäärin lukunopeus 141 sanaa minuutissa ja erityistyölaseilla 147 sanaa minuutissa. Koehenkilöistä 70 prosentilla lukunopeus oli parempi erityistyölaseilla ja 30 prosentilla tavallisilla moniteholaseilla.

Kliinisten mittausten lisäksi tehtyjen oirekyselyjen tulokset osoittivat, että näyttöpäätetyö erityistyölaseilla tehtynä sisälsi merkitsevästi vähemmän näkemiseen ja sitä kautta myös työasentoihin vaikuttavia kuormitustekijöitä kuin tavallisilla moniteholaseilla työskenneltäessä.

Tavallisilla moniteholaseilla työasento oli liikkumattomampi kuin työlaseilla, sillä työlasien sopivampi linssin optiikka sallii joustavan liikkumisen ja luontevan päänkääntelyn näyttöpäätetyöskentelyssä.

Tutkimus osoitti, että suuri osa työntekijöistä hyötyy näyttöpäätetyöskentelyä varten suunnitelluista erityistyölaseista. Niiden tarvearviointiin tulee kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska tutkimukseen mukaan erityistyölasien käyttö ei paranna jokaisen lukunopeutta.

Taloudellinen merkitys

Terveystaloustieteellisessä näkökulmassa tarkasteltiin erityistyölasien hankintamenoa ja niiden käyttöaikaa sekä toisaalta erityistyölasien vaikutusta näkötehokkuuden paranemiseen ottaen huomioon työntekijän palkkakustannukset. Suomen Optikkoliikkeiden Liitto teki tutkimuksen yhteydessä selvityksen erityistyölasien hankintamenosta vuonna 2010. Saatujen tietojen perusteella erityistyölasien veroton keskihinta oli 283 euroa (alv 0 %).

Silmälasien uusimisväli Suomessa on noin kolme vuotta. Tarkastelussa otettiin erityistyölasien käyttöajaksi 2,5 vuotta eli 30 kuukautta. Tässä ajassa työlasien hankintameno tulisi kuolettaa.

Lasien kokonaiskäyttöaika muutettiin käyttötunneiksi ottaen huomion teholliset työpäivät ja päivittäinen tehollinen työaika, jonka laskettiin olevan 6 tuntia päivässä. Näin erityistyölaseille kertyy 3780 käyttötuntia, minkä jälkeen tarvitaan uudet linssit. Työlasien hankintamenon (283 €) kustannus tehtyä työtuntia kohden on näin laskien seitsemän senttiä.

Työntekijän tekemä työpanos tehtyä työtuntia kohden muodostaa taloudellisen tarkastelun toisen puolen. Työnantaja ostaa työntekijältä työaikaa ja maksaa siitä palkan. Tehdyn työpanoksen määrä riippuu yksilön työtehokkuudesta, johon keskeisesti vaikuttaa hänen näkötehokkuutensa. Tässä tutkimuksessa mitattiin erityyppisillä silmälaseilla nimenomaan näkötehokkuuden muutosta näyttöpäätetyötä tarkasti simuloivilla laboratoriotesteillä. Näkötehokkuuden paraneminen tarkoittaa tietyn työpanoksen suorittamista nopeammin tai samassa ajassa suurempaa työpanosta.

Näyttöpäätetyötekijöiden palkkatiedot saatiin Tilastokeskuksen palkkatilastoista ja Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinatilastoista. Näiden tietojen yhdistämisen tuloksena saatiin näyttöpäätetyötekijän keskipalkaksi 3.500 euroa kuukaudessa. Kuukausipalkka muutettiin edelleen päivä- ja tuntipalkaksi ottaen lopuksi huomioon vain teholliset työtunnit. Näin laskien palkkakustannus tehtyä työtuntia kohden oli 17,77 €.

Tutkimuksessa saavutettiin erityistyölaseilla kaikkien eri mittausten keskiarvona noin 4,5 prosentin parannus lukunopeudessa. Parannuksen taloudellinen merkitys tehtyä työtuntia kohden on tällöin 4,5 % x 17,77 €, joka on 80 senttiä tunnissa. Erityistyölasien tuoma hyöty tuottavuuden paranemisena työtuntia kohden on 0,80 euroa ja tehtyjä työtunteja työlasien käyttöjaksossa on siis 3780. Tällöin kokonaishyöty on 3.024 euroa.

Kannattaako vai ei – leikittelyä luvuilla

Työlasien hankintaa ja käyttöä voidaan tarkastella investointilaskelman avulla. Kulupuolella on hankintameno 283 euroa ja tuottopuolella tuottavuuden kasvu 3 024 euroa. Investointisuhde on noin 1:10, tuottovaatimus 7 senttiä ja tuotto 80 senttiä. Kun investointisuhteeksi asetetaan 1:1, saadaan selville, millä luvuilla työlasien hankintameno ja tuotto-odotus menevät tasan eli investointi työlaseihin ei tuo parannusta kuluja enempää.

Pienin kuukausipalkka on 327 euroa, sitä huonommin palkatulle työtekijälle ei kannattaisi hankkia näyttöpäätelaseja. Kaikki eivät tee päätetyötä päivittäin laskelman edellyttämää 6 tuntia. Päivittäinen minimiaika päätetyötä on 34 minuuttia eli lyhytkestoistakin työskentelyä varten työlaseista saadaan hyötyä. Vajaan kolmen kuukauden jakso 6 tunnin työpäiviä riittää kuolettamaan hankintamenon. Siten jo puolen vuoden sijaiselle kannattaa hankkia työlasit, edellyttäen, että hän täyttää erityistyölasien myöntämisen yleiset ehdot.

Kaikilla työntekijöillä ei synny keskimääräistä 4,5 prosentin parannusta, mutta raja-arvo on 0,42 prosenttia. Sitä pienempi lukunopeuden parannus ei tuo investointia takaisin. Työlasien hinnatkin vaihtelevat ja tämän tarkastelun perusteella voidaan todeta, ettei yrityksen kannata ostaa yli 3 024 euron työlaseja. Kannattavuustarkastelu osoittaa, että työlasien hankinta ja käyttö parantavat työn tuottavuutta ja ovat yritykselle kannattava investointi.

Erityistyölasit osa työhyvinvointia

Tutkimuksen johtaja ylilääkäri, dosentti Markku Sainio Työterveyslaitokselta löytää tutkimuksen tuloksista apua myös työhyvinvointiin kokonaisuudessaan.

"Erityistyölasit ovat yksi konkreettinen keino, jolla voidaan vähentää tietokoneen ääressä istuvien ikääntyvien työntekijöiden työn kuormitusta ja parantaa suoriutumista. Työterveyshuoltojen ja työnantajien kannattaa ottaa tämä huomioon työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä suunnitellessaan."

Tutkimuksessa olivat mukana Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskus ja Ergonomia ja käytettävyys -tiimi, Turun yliopiston Kliinisen laitos, silmätaudit, Kansaneläkelaitos, Optisen Alan Tiedotuskeskus ja Suomen Optikkoliikkeiden Liitto.