Ravitsemusterapeutti tiimiin edistämään ammattikuljettajien ajoterveyttä

Ravitsemusohjauksen oikea ajoitus ja sisältö on tärkeää

Ravitsemusterapeutti voi ohjata terveellisiin ruokatottumuksiin työpaikalla kuljettajakatsastuksissa, osana terveystarkastusta tai tarvearvioon perustuvissa suunnatuissa yksilö- tai ryhmäohjauksissa. Laboratoriotutkimustulosten tai kehon koostumuksen tarkastelu suhteessa omaan terveyskäyttäytymiseen lisää ammattikuljettajan terveyden lukutaitoa. Ohjauksessa on tärkeää ohjata tarkastelemaan omia kokemuksia epäterveellisten (syömättömyys, raskaat ateriat) että terveellisten (säännölliset, kasvisvoittoiset, kohtuukokoiset ateriat) ruokatottumusten vaikutuksista vireyteen ja työssä jaksamiseen (Kemppainen 2011). Ohjeiden ja ratkaisujen sitominen työn vaatimuksiin on tärkeää. Erityisesti yövuoron aikaisen ruokailun ratkaisuja on hyvä käsitellä. Vaikuttavuutta parantaa ohjauksen oikea-aikaisuus, sopiva sisältö, jossa otetaan huomioon asiakkaan muutosvaihe sekä sopivat ohjausmenetelmät ja materiaalit (ks. esim. www.ttl.fi/virkeanaratissa) (Alahuhta ym. 2010).

Kriteerit avuksi työterveystoimintaan

Kriteerien tarkoituksena on olla avuksi työterveyshuollon toiminnan sisällön ja laajuuden suunnittelussa, toiminnan suunnitelmallisuuden ja systemaattisuuden lisäämisessä sekä toiminnan prosessien ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Kriteerit auttavat yksittäisten potilaiden ravitsemusohjaustarpeen arvioimisessa sekä hoitosuunnitelman teossa.

Kriteerien teossa lähtökohtana on ollut terveyden edistämisen viitekehys ja ammattikuljettajan työterveyshuollon vaaralähtöinen näkökulma: ammattikuljettajien työ vaatii terveyttä, mutta työssä on yötyötä ja tapaturmat yleisiä. Ammattikuljettajien terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia (voimavaralähtöisiä, voimavaroja lisääviä) ja preventiivisiä (sairauksia ehkäiseviä) toimintamuotoja, joiden tavoitteena on pitää yllä ajoterveyttä, työkykyä ja työvireyttä sekä ehkäistä työ- ja liikennetapaturmia (Taulukot 1–3).

Ravitsemusterapeutin toiminta eri preventiotasoilla

Taulukoissa 1–3 kuvataan ravitsemusterapeutin konsultaatiokriteerit primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiona. Kriteerien hyödyntämiseen vaikuttavat keskeisesti käytettävissä olevat resurssit. Ehdoton kriteeri ravitsemusterapeutin konsultaatiolle on, että ammattikuljettaja on kiinnostunut omien ruokatottumustensa ja muiden elintapojensa merkityksestä oman työkyvyn ja ajoterveyden edistämisessä. Ammattikuljettajan muutosvaihe määrittää ohjauksen sisällön ja käytettävät ohjausmenetelmät.

Ajoterveyttä ja työvireyttä edistävän toiminnan, primaariprevention, (Taulukko « Ajoterveyttä ja työvireyttä edistävien ruokatottumusten edistäminen, kun työ hankaloittaa terveellisen ruokailun toteutusta, työn (yötyön) terveyshaittojen ehkäisy (Primaaripreventio).»1) tarve on suuri ammattikuljettajien keskuudessa, koska vuorotyö, epäsäännölliset työajat, epäterveelliset ruokatottumukset ja niistä johtuvat terveyspulmat ovat yleisiä. Tarkoituksenmukaista on kehittää työpaikoille toimintamalleja tavoitteena saada työpaikka terveyden edistämisen areenaksi. Ravitsemusterapeutti voi osallistua näiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Yötyössä ruokailun toteutus sekä ruokailun ajoitus, määrä ja laatu näyttää ontuvan suurella osalla ammattikuljettajista. Työpaikoilla tapahtuva, useita kuljettajia tavoittava toiminta on tärkeää ja kustannuksiltaan kohtuullista (Taulukko « Ajoterveyttä ja työvireyttä edistävien ruokatottumusten edistäminen, kun työ hankaloittaa terveellisen ruokailun toteutusta, työn (yötyön) terveyshaittojen ehkäisy (Primaaripreventio).»1). Tavoitteena on ongelmien yleisyydestä johtuen tietoisuuden lisääminen ruokatottumusten merkityksestä työkyvyn ja ajoterveyden sekä turvallisuuden edistämisessä sekä hyviin ratkaisuihin opastaminen. Tarkoitus on lisätä oman tilanteen ja toiminnan tarkkailua, herättää motivaatiota muutokseen, tarvetta toimia yhdessä ja nostaa aihetta esille myös kahvipöytäkeskusteluihin. Näin edistetään työpaikan terveyttä edistävää kulttuuria ja lisätään yhteisöllisyyttä, mikä on merkityksellistä terveyden ja työkyvyn edistämistyössä ja tukee myös sekundaari- ja tertiaaripreventiotoimintaa.

Sekundaaripreventio kohdennetaan ammattikuljettajiin, joita uhkaa työkyvyn alentuminen ja työ- ja liikenneturvallisuuden riski on suuri huonoista ruokatottumuksista johtuen (Taulukko «Ajoterveyttä uhkaavien sairauksien ja työ- ja liikennetapaturmien ehkäisy (sekundaaripreventio).»2). Ravitsemusterapeutin konsultaatiotarve on ilmeinen ja voi tapahtua osana terveystarkastusta tai suunnattuna ryhmä- tai yksilöohjauksena.

Tertiaariprevention tavoitteena on estää jo olemassa olevan sairauden tai sen haittojen paheneminen. (Taulukko «Ajoterveyden ylläpito estämällä jo olemassa olevan sairauden tai sen haittojen paheneminen (tertiaaripreventio). Ehdoton edellytys on, että ammattikuljettaja on kiinnostunut omien ruokatottumustensa j»3). Ravitsemusterapeutin konsultaatiotarve on ilmeinen, kun ammattikuljettajan työkyky on alentunut ja ajoterveys on uhattuna. Ohjaus voi tapahtua osana terveystarkastusta tai suunnattuna ryhmä- tai yksilöohjauksena. Ryhmäohjauksen etuna on vertaistuen hyödyntäminen.

Kuva 1. Kuljettajakatsastuksissa työpaikoilla voidaan mitata kehon koostumusta ja järjestää näyttelyitä sekä opastusta eväsruokailuun. Tapahtumien aikataulujen suhteen pitää olla joustava. Virkeänä ratissa -hankkeen kokemusten mukaan ilta- ja alkuyö ovat ajankohtia, jolloin tavoitetaan eniten terminaalissa lastaus- ja purkuhommissa olevia kuljettajia.