Tavoitteena savuton Suomi vuonna 2040
- yhteistyöllä myös työpaikat savuttomiksi
Tupakoinnin vähentämisestä on aika siirtyä lopettamiseen. Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen lausui veret seisauttavat sanansa tähän liittyen Lahden Tupakka ja terveys -päivillä vuonna 2006. Hänen kysymyksensä terveydenhuollon ammattilaisille oli, halutaanko tupakoinnin todella loppuvan vai ei. Jos tavoite on päästä oikeasti eroon tupakoinnista, pitää lopettaa piipertäminen aiheen parissa ja ryhtyä järeämpiin toimiin. Valtioneuvoston päätös tai periaateohjelma, joiden ainoana tavoitteena on tupakoinnin loppuminen Suomessa, oli Paavo Lipposen mielestä oikea tapa edetä tässä tärkeässä asiassa. Jokin muuttui tämän lauseen myötä. Ainakin monen kuulijan asenne tupakoinnin rajoituksiin muuttui ratkaisevasti. Pian tämän jälkeen Savuton Suomi 2040 -verkosto perustettiin ja se lähti toteuttamaan tupakoinnin lopettamisen strategiaa. Pari vuotta myöhemmin Suomeen saatiin uusi tiukempi tupakkalaki, jossa ensimmäisenä maana maailmassa alettiin tupakkalaissa puhua tupakoinnin loppumisesta.
Tupakoinnin takia kuolee Suomessa vuosittain ennenaikaisesti yli 6000 kansalaista, merkittävä osa työiässä. Puolet tupakoijista kuolee tupakointiin liittyviin sairauksiin, kuten syöpiin sekä sydän ja verisuonisairauksiin. Tupakointiin liittyvät sairaudet ovat yksi merkittävimmistä estettävissä olevista kansantaudeista.
Tupakasta eroon pääsy on poikkeuksellisen vaikeaa ja onnistumisen todennäköisyys on edelleen liian pieni. On väärin ajatella, että tupakoinnin aiheuttamille sairauksille ei terveydenhuollossa voi tehdä mitään. Työterveyshuollon tuki on tupakoinnin lopettamisessa erittäin tärkeää. Työterveyshuollon asiantuntijoiden pitääkin osata tupakasta vieroituksen keskeiset toimenpiteet ja heidän tulee työssään puuttua työntekijöiden tupakointiin nykyistä aktiivisemmin. Tupakoinnin lopettaminen on oikeasti mahdollista, jos todella niin halutaan.
Tupakkalaki kieltää tupakoinnin käytännössä kaikilla työpaikoilla, myös ravintoloissa. Tupakoijan tilanne on tämän vuoksi oleellisesti vaikeutunut. Tupakointi on työvuorojen aikana entistä hankalampaa. Kaksi kolmesta tupakoijasta haluaisikin lopettaa tupakoinnin, mutta vain harva onnistuu omin avuin. Nikotiiniriippuvuus on huumeriippuvuuden veroinen sairaus. Tämän ymmärtäminen on välttämätöntä niin tupakoinnin lopettajalle kuin terveydenhuollon ammattilaiselle, joka toimii tupakoinnin vieroitustyössä.
Tupakoinnin lopettaminen on kannattavaa tupakoijalle, mutta myös hänen työpaikalleen. Askin päivässä polttava maksaa savukkeista yli 1600 euroa vuodessa. Hän on tupakoimatonta työntekijää todennäköisemmin poissa työstä tupakointiin liittyvien sairauksien, kuten toistuvien hengitystietulehdusten takia. Sairauksien tutkimuksista, hoidoista, työtehon laskusta ja poissaoloista aiheutuu työnantajalle kustannuksia keskimäärin 2000 euroa vuodessa tupakoivaa työntekijää kohti. Tämän rahan yritys voisi mieluusti sijoittaa tehokkaaseen tupakasta vieroitukseen esimerkiksi työterveyshuollossa.
Tiukka tupakkalaki vähentää tupakointia
Työpaikkoja koskeva tupakkalaki tuli voimaan vuonna 1995 ja sen mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät eivät altistu tupakansavulle työpaikan sisätiloissa. Vuonna 2000 uusittu tupakkalaki määritteli tupakansavun syöpävaaraa aiheuttavaksi aineeksi, mikä entisestään korostaa työnantajan vastuuta poistaa tupakansavu sisätiloista, tarvittaessa myös toimimattomista tupakkatiloista. Laki ei edellytä työnantajaa rakentamaan tupakkatiloja työpaikalle. Yksinkertaisin ja halvin tapa päästä eroon tupakansavusta on kieltää tupakointi työpaikan sisätiloissa kokonaan.
Moni työpaikka on viime vuosina kieltänyt tupakoinnin työaikana lähinnä siksi, että työaika katsotaan varatuksi työn tekemiselle, ei tupakoinnille. Toisaalta nämä työpaikat ilmoittavat haluavansa edistää omien työntekijöidensä terveyttä. Tupakointi on tupakoijan oma valinta, mutta valinta ei useinkaan ole aidosti vapaa vahvasta nikotiiniriippuvuudesta johtuen. Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää, että työterveyshuolto aktiivisesti ottaa puheeksi vastaanotolla työntekijän tupakoinnin ja kertoo, että tupakasta voi päästä eroon. Toisaalta työnantajien kannattaa tukea työntekijöitä tupakoinnin lopettamispäätöksessä, sillä tutkimusten mukaan heidän tukensa on lopettamisen onnistumiselle erittäin tärkeä ja samalla myös taloudellisesti kannattavaa.
Tupakasta vieroitus kuuluu osaksi hyvää hoitoa
Kaksi kolmesta tupakoijasta haluaisi lopettaa tupakoinnin. Kolme neljästä tupakoijasta on huolissaan tupakoinnin vaikutuksista terveyteen. Silti vain 40 % tupakoijista ilmoittaa saaneensa lääkäriltä tai hoitajalta kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen. Terveydenhuollon tulee merkittävästi tehostaa toimintaansa tupakoinnin vieroituksessa, jos halutaan todella päästä tupakoinnista eroon. Tupakoinnin vieroitus kuuluu osaksi jokaisen tupakoivan potilaan hyvää hoitoa.
Raportoimme hiljattain kokemuksia viiden työterveysaseman hankkeesta, joka kohdistui tupakasta vieroituksen hyviin käytäntöihin työterveyshuollossa (Reijula ym. 2011). Viiden työterveysaseman ja niiden hoidossa olevien työpaikkojen hankkeet olivat keskimäärin vuoden mittaisia kampanjoita, joissa työterveyshuolto tarjosi asiantuntija-apua tupakoinnin lopettamista haluaville.
Työterveyshuolloissa toimintatavat vaihtelivat varsin paljon riippuen siitä, oliko toiminnasta vastuussa työpaikan oma työterveyshuolto vai ulkopuolinen työterveyshuolto. Työterveyshoitajilla oli keskeinen osa suunniteltaessa ja toteutettaessa tupakoinnin vieroitushankkeita. Työterveyslääkäri osallistui lääketieteellisenä asiantuntijana potilaan tupakoinnin vieroitukseen erityisesti arvioimalla tupakoinnin lopettamisen terveydellistä hyötyä, nikotiiniriippuvuuden tasoa, muiden sairauksien merkitystä, vieroitukseen tarvittavaa lääkehoitoa tai nikotiinikorvaushoitoa.
Tutkimus osoitti, että tehostamisen varaa tupakoinnin vieroituksessa on. Työterveysasemille tarvitaan lisää osaamista, nykyistä tehokkaampia toimintamalleja ja uusia työkaluja tupakasta vieroitukseen. Tupakasta vieroitustyön tehtävien jako ja vastuut pitää selkiyttää työterveysasemalla. Puheeksi ottamista tulee aktivoida arjen työssä. Liian usein tupakoinnista keskustelu unohtuu sairausvastaanotolla, vaikka tupakoinnin lopettamisella olisi merkittäväkin hyöty tutkittavana olevalle potilaalle.
Tupakoinnin vieroituksesta kannattaa tehdä työterveysasemalle oma selkeä tuote, jolla on vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat muun henkilöstön osaamisesta, työkalujen ja oheismateriaalien ajanmukaisuudesta sekä laadukkaan palvelun tarjoamisesta. "Irti tupakasta"- tyyppisillä tuotteilla on varmasti kysyntää työpaikoilla.
Tutkimuksemme korosti erityisesti työterveyslääkärin, hoitajan ja muun henkilöstön yhteistyötä sekä menettelytavoista sopimista, joilla varmistetaan motivoituneen tupakasta luopuvan työntekijän vieroitustyö ammattitaitoisesti ja tehokkaasti. Tässä viiden työterveysaseman hankkeessa vuoden kuluttua kampanjan alusta tupakoimattomana oli 28 –50 % lopettaneista, mikä on aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna erinomainen tulos.
Tavoitteena savuttomat työpaikat
Muutama vuosi sitten käynnistetty valtakunnallinen Savuton Suomi 2040 -hanke korostaa savuttomien yhteisöjen merkitystä tupakoinnin lopettamisen tukena. Savuton työpaikka on yksi tehokkaimmista tavoista edistää kansalaisten tupakoinnin lopettamista. Savuton Suomi 2040 -hanke on osaltaan ollut muuttamassa asenneilmapiiriä yhteiskunnassa (www.savutonsuomi.fi). Savuton Suomi 2040 -verkostossa on mukana kymmeniä yhteisöjä, järjestöjä, yrityksiä ja muita tahoja, jotka haluavat edistää tupakoinnin lopettamista Suomessa. Verkosto on tähän mennessä luovuttanut vetoomuksen maan hallitukselle, jotta se tukisi ponnisteluja tupakoinnin lopettamiseksi. Verkosto on ollut mukana työmarkkinaosapuolten julkislausuman kirjoittamisessa tupakoinnin vähentämiseksi työpaikoilla sekä valmistelemassa STM:n, Kuntaliiton, Lääkäriliiton ja TEHY:n allekirjoittamaa kirjelmää kuntapäättäjille ja sairaanhoitopiireille terveydenhuoltohenkilöstön aktivoimiseksi tupakoinnin vieroituksessa.
Savuton työpaikka on sellainen, jossa tupakkalaki toimii ja kukaan ei altistu tupakansavulle. Sen lisäksi savuttomalla työpaikalla tupakointi on kielletty työaikana. Työpaikan työterveyshuolto tarjoaa aktiivisesti tupakoinnin vieroitusta tupakoiville työntekijöille. Tupakkatuotteita ei myydä työpaikan tiloissa. Kyltein ja muussakin viestinnässä työpaikka viestittää tupakoimattomuutta osana yrityksen ilmiasua. Savuton työpaikka on yhteisö, joka tarjoaa tupakattoman ympäristön niin tupakoimattomille kuin myös tupakoijille, joiden varmasti on helpompi päästä eroon tupakoinnista, kuin tupakoinnin hyväksyvissä ympäristöissä.
Enää ei Suomessa puhuta tupakoinnin vähentämisestä vaan sen lopettamisesta. Tupakkalain tuore uudistuskin kirjaa lopettamisen tavoitteeksi, joka on realistinen, jos päivittäinen tupakointi maassamme vähenee vuosittain 10 %.
professori
Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto
Savuton Suomi 2040- hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja
kari.reijula@ttl.fi
Kirjallisuutta
- Cahill K, Moher M, Lancaster T. Workplace interventions for smoking cessation. Cochrane Database of Systematic Reviews 2008, Issue 4. Art. No.: CD003440. DOI: 10.1002/14651858.CD003440.pub3
- Helakorpi S., Paavola M., Prättälä R., Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2009.
- Käypä hoito - suositus. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot (päivitys 1.12.2006, s. 1–13). Duodecim 2002;118(24):2578–871.
- Reijula K, Ervasti O, Riikkala P, Nykänen M, Pavela M, Teirilä J. Kokemuksista mallia tupakasta vieroitukseen työterveyshuollossa. Suom Lääkäril 2011: 66: 1406-1407.
- Tavoitteena savuton työpaikka. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2006.