Hyvällä yhteistyöllä pidempi työura

Työterveyshuolto on työeläkeyhtiön tärkeä kumppani

Työterveyshuolto on työeläkeyhtiön tärkeä yhteistyökumppani työkykyasioissa. Työterveyshuolto tuntee yrityksen työolosuhteet ja työn luonteen, kuten työn kuormitustekijät sekä osa-aikaisen työn mahdollisuudet. Se myös vastaa työtekijän terveydentilan seurannasta ja tuesta sekä parhaimmillaan koordinoi sairaudenhoitoa erikoissairaanhoitoon.

Työterveyshuollossa on yleensä hyvät perustiedot työeläkekuntoutuksen keinoista ja työkyvyttömyyseläkeasioista. Työeläkeyhtiön asiantuntijoiden kanssa työterveyslääkäri ja -hoitaja voivat päivittää osaamistaan ja samalla käydä läpi yrityksen kanssa sovittuja käytäntöjä. Hyvä keskusteluyhteys helpottaa asiointia esimerkiksi silloin, kun työeläkeyhtiö pyytää työterveyslääkäriltä lausuntoa työntekijän työ- ja toimintakyvystä. Näin myös varmistetaan yrityksen kanssa sovittujen prosessien sujuvuus sekä yhteistyön kehittyminen ja sitoutuminen asiakkaaseen.

Säännöllisillä yhteistyötapaamisilla työeläkeyhtiön asiantuntijatiimin kanssa yrityksen työkykyasiat hoituvat joustavasti ja tuloksellisesti. Myös yrityksen HR-henkilöiden osallistuminen tapaamisiin on yhteistyön kannalta tarpeellista. Tiedon jakaminen ja hyvä vuorovaikutus kaikkien kolmen osapuolen kesken ovat onnistuneen yhteistyön avaintekijät.

Työeläkeyhtiön asiantuntijat ovat perehtyneet yrityksen toimintaan ja työtehtäviin. Työterveyshuollon edustaja voi konsultoida asiantuntijaa puhelimitse esimerkiksi silloin, kun työntekijä on vastaanotolla ja työhön paluun eri vaihtoehtoja voidaan miettiä yhdessä. Näin varmistetaan, että työntekijä lähettää oikean hakemuksen ja liitteet hakemuksen tueksi. Työterveyshoitaja voi auttaa hakemuksen täyttämisessä ja kertoa esimerkiksi työkokeilukäytännöistä. Kun hakemus on täytetty ja lähetetty ajoissa työeläkeyhtiöön, ei työhön paluu viivästy puuttuvien tai virheellisten asiakirjojen vuoksi.

Työeläkeyhtiö työssä jatkamisen tukena

Työeläkekuntoutus mahdollistaa työntekijän jatkamisen työelämässä sairaudesta huolimatta. Yrityksen tulee osata hyödyntää työeläkekuntoutuksen keinoja, kuten työkokeilua pitkältä sairauslomalta palaavan työntekijän kohdalla. Toimivilla työhön paluun suunnittelun malleilla sairauslomilla olevat ja jo kuntoutustuella olevat työntekijät voidaan palauttaa takaisin työelämään. Työhön paluun ollessa ajankohtaista työterveyshuolto tekee kuntoutussuunnitelman ja on tarvittaessa yhteydessä työeläkeyhtiön asiantuntijaan kuntoutuksen käynnistämiseksi.

Työeläkelaissa korostetaan työeläkekuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Työntekijän kuntoutusmahdollisuudet on aina tutkittava ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Jos työkyvyn arvioidaan palautuvan joko lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen avulla, eläke myönnetään kuntoutustukena. Työterveyshuollossa kirjoitetussa B-lausunnossa tulee olla toimintakyvyn kuvaus sekä hoito- ja/tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuella olevien työntekijöiden tulisi olla työterveyshuollon aktiivisessa seurannassa. Kun terveydentila on jo kohentunut siinä määrin, että työhön paluu on ajankohtaista, ohjaa työterveyshuolto työntekijää takaisin työelämään. Myös työeläkeyhtiö ohjaa kuntoutustuella olevaa työntekijää takaisin työelämään esimerkiksi kertomalla mahdollisuudesta hakea työkokeilua.

Työterveyshuollon lausunto on keskeinen tekijä ratkaisuprosessissa

Hyvä työterveyshuollon lausunto on objektiivinen asiantuntijalausunto. Vakuutuslääkäri arvioi hoitavan lääkärin tekemien lääkärinlausuntojen pohjalta työntekijän terveydentilaa ja toimintakykyä ja soveltaa niistä saamiaan tosiseikkoja lainsäädäntöön ja aiempaan ratkaisukäytäntöön. Työeläkekuntoutuksen osalta vakuutuslääkäri arvioi sairauden vaikutusta toimintakykyyn, sairauden ja toimintakyvyn ennustetta ja suunnitellun kuntoutusohjelman terveydellistä soveltuvuutta.

Työterveyslääkärin lausunnosta tulee ilmetä työntekijän sairauksien vaikutukset toimintakykyyn ja mahdolliset työrajoitteet sekä voidaanko työntekijän työssä selviämistä tukea esimerkiksi työjärjestelyin tai osa-aikatyöllä. Myös työterveyslääkärin arvio työntekijän jäljellä olevasta toimintakyvystä sekä mahdollinen kuntoutussuunnitelma ovat tärkeitä tietoja työeläkeyhtiön asiantuntijatiimille, joka ratkaisee työntekijän kuntoutus- ja eläkehakemukset.

Huomio jäljellä olevaan työkykyyn

Osatyökykyinen työntekijä tarvitsee työterveyshuollon tukea sekä sairauden hoidossa että työhön paluun suunnittelussa. Jos työntekijän ajatukset suuntautuvat eläkkeelle, on vaikea saada häntä enää motivoitumaan työhön paluuseen. Työhön paluusta kannattaa keskustella jo varhaisessa vaiheessa, vaikka terveydentila ei sitä vielä sallisikaan. Myös säännöllinen yhteydenpito työpaikalta pitää ajatukset työelämässä eikä työntekijä koe vieraantuvansa työyhteisöstä. Myös toivon ylläpitäminen sairaudesta huolimatta vaikuttaa mielialaan.

Useat sairaudet, kuten mielenterveyden häiriöt, vaativat pitkääkin hoitoaikaa ja usein määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki on tarpeen hoidon ja kuntoutuksen ajaksi. Työhön paluu pitkältä sairaslomalta on haastavaa sekä työntekijälle että työyhteisölle. Työterveyshuollon rooli korostuu näissä tilanteissa. Jäljellä olevan työkyvyn tukeminen ja oikea-aikainen työhön paluun suunnittelu mahdollistavat onnistuneen paluun takaisin työelämään.

Osatyökykyinen työntekijä voi selvitä työelämässä pitkään osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin. Osatyökyvyttömyyseläkkeen tarkoituksena on tukea työntekijän työssä jaksamista mahdollisimman pitkään ja samalla korvata työntekijän ansiokyvyn menetystä. Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat viime vuosina lisääntyneet. Osa-aikainen työ voi auttaa masennusta sairastavaa työntekijää oireiden hallinnassa ja estää syrjäytymistä. Työ antaa toimeentulon lisäksi merkitystä elämälle.

Määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke eli osakuntoutustuki on hyvä vaihtoehto työkokeilun jatkoksi, jos paluu täysiaikaiseen työhön ei onnistu heti työkokeilun jälkeen. Näin työntekijä pystyy palaamaan joustavammin takaisin täysiaikaiseen työhön.

Yrityksen työkykyjohtaminen

Varhaisen tuen toimintamalleilla pyritään siihen, että työkykyä uhkaavat ongelmat havaittaisiin ja käsiteltäisiin työpaikalla mahdollisimman varhain. Sairauspoissaolojen seuranta tulisi olla hallinnassa, hälytysrajat sovittuina ja puheeksiottokeskustelukäytännöt osana arjen esimiestyötä. Vastuu toimintamallin rakentamisesta on yrityksellä, mutta työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön yhteistyö on keskeinen osa mallia. Selkeät roolit ja vastuut työterveyshuollon, työeläkeyhtiön ja yrityksen kesken varmistavat yhteistyön sujumisen ja mallin toimimisen käytännössä. Jos varhaisen tuen malli ei toimi, näkyy se työeläkeyhtiössä lisääntyneinä eläkehakemusten määrinä.

Yrityksen näkökulmasta työkykyjohtaminen on osa päivittäistä johtamista. Se tarkoittaa työkykyä edistäviä toimenpiteitä, jotka auttavat jokaista työntekijää saavuttamaan työllensä asetetut tavoitteet. Työkykyjohtamisen kokonaisuuteen tulisi linkittyä työeläkeyhtiön tarjoamat laadukkaat ja toimivat työeläkekuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalvelut.

Hyvästä yhteistyöstä on jo tuloksia: eräässä Varman asiakasyrityksessä kuntoutustuelta on onnistuttu palauttamaan takaisin joko osa-aikaiseen tai täysiaikaiseen työhön jopa 70% työntekijöistä. Hyvällä työllä autamme asiakasyrityksiämme menestymään työkykyjohtamisessa.

Kuva 1. Toimivalla yhteistyöllä hyviä tuloksia