Lääkärin tiedot, taidot ja yhteistyö - Ihmeverkottujat!

Parhaat verkostot ovat lähellä?

Omaa työpaikkaa harvoin ajattelee verkostona, mitä se mitä suurimmassa määrin kuitenkin on. Kollegoilta saamme hyviä vinkkejä asioiden hoitamiseksi, erikoistuja erityisesti kouluttajaltaan. Työterveyshoitajat ovat erityisen hyviä mm. työpaikkatoiminnoissa, terveystarkastuksissa sekä yhteydenpidossa, työfysioterapeutit ergonomia-asioissa ja potilaan oman harjoittelun ohjauksessa sekä fyysisen työkyvyn arvioinnissa. Työpsykologit kartoittavat ja tukevat yksilöasiakkaita sekä selvittävät työyhteisöasioita. Käytännön johtamista voi havainnoida oman työpaikan lähijohtoa tarkkailemalla, omilta luottamus- ja työsuojeluihmisiltä saa vinkkejä myös muiden kuin omien asioidensa hoitamiseksi.

Työterveysyhteistyötä yrityksen ja potilaan parhaaksi

Työpaikat ovat työterveyslääkärin työn kohde ja toisaalta tärkeimpiä kumppaneita. Ilman yhteistyötä osa työterveyshuollon ydinprosesseista ei edes ole mahdollisia: työpaikkakäynnit, työkyvyn ja työhön paluun tukeminen, työjärjestelyt ym. työterveysyhteistyö. Yhteistyö työpaikkojen kanssa on yksi niistä piirteistä, joka erottaa meidät muusta terveydenhuollosta.

Isonkin asiakasyrityksen johto on hyvä tuntea, vaikka käytännössä esimiestason kanssa toimitaan. Isommilla työpaikoilla on tunnettava myös työsuojelupäällikkö ja -valtuutettuja ja osallistuttava työsuojelutoimikunnan kokouksiin, on luottamusmiehiä, HR-henkilöstöä, osalle työpaikoista on nimetty oma kuntoutus- ja työterveysyhdyshenkilö tai ergonomia-asiantuntija, joskus työhyvinvointipäällikkökin.

Yritysten asioita hoidettaessa toimitaan yhdessä lisäksi ainakin kuntoutustahojen, vakuutusyhtiöiden, työterveyshuollon eri asiantuntijoiden, työsuojelupiirien, Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden (työhygieenikot, sisäilma-asiantuntijat) ja KELA:n edustajien kanssa.

Työpaikkayhteistyötä opetellaan käytännössä erikoistumiskoulutuksen aikana, mutta kuinka sitä voi opettaa ja oppia? Alkuun seuraamalla kokeneemman kollegan toimintaa, keskustelemalla, siirtymällä vastuulliseksi asteittain. Verkostokartan piirtäminen toimintaan osallistuvista voi olla hyvinkin havainnollista. Aloittavalle kollegalle yhteistyö työpaikan kanssa on varmasti alkuun hankalaa: se edellyttää siirtymistä pois omalta mukavuusalueelta, osin jopa pois lääkärin roolista. Eettisiä ja tietosuojakysymyksiäkin herää.

Työterveyslääkäri koordinoi potilaan hoidon

Työterveyslääkärin on pidettävä erikoislääkärille menevät yksittäisetkin potilaat "näpeissään" eli koordinoitava hoito. Erikoislääkäri osaltaan tutkii ja hoitaa sairautta, antaa ennusteen, työterveyslääkäri huolehtii työkyvystä ja työhön paluun tuesta. Ilman toimivaa yhteistyötä se ei onnistu.

Näpeissä pitoa helpottanee jatkossa säädös, jonka mukaan työterveyslääkärin lausunto työkyvystä on jatkossa oltava aina, kun työkyvyttömyys on jatkunut 90 vuorokautta (käytännössä arvio lienee syytä tehdä jo 1–2 kk kohdalla); potilas ei enää niin helposti jää erikoissairaanhoidon jonoihin eikä "unohdu".

Konsultointia helpottaa, jos erikoislääkäreitä tuntee henkilökohtaisesti. Kliinisten palvelujen suorittamisen yksi funktio on verkottua sairaalalääkäreiden kanssa. Samalla erikoislääkäreitä on hyvä informoida työterveyshuollon toimintamahdollisuuksista ja toiveista.

Asiantuntijayhteistyö

Työterveyshuollon asiantuntijana voi toimia ammattilainen, jolla on asetuksessa määritelty perustutkinto ja jolla on sen lisäksi käytynä ns. pätevöittävä koulutus. Psykologeilla ja fysioterapeuteilla tämä tarkoittaa vähintään 11 opintopisteen koulutusta, tavallisimmin ns. pitkää kurssia, muilla asiantuntijoilla riittää 2 opintopisteen koulutus. Työterveyshuollon asiantuntijaoptikot tekevät tavanomaisten näöntarkastusten lisäksi mm. työlasi- ja työnäkötarkastuksia, mutta ketkä paikkakunnalla tekevät liikennenäkötarkastuksia? Jos omaa työfysioterapeuttia ei ole, mistä saan ergonomia-asiantuntemuksen? Missä ergometritestauksia tehdään ja mistä saan potilaalleni järjestettyä liikunnan asiantuntijaohjauksen? Mistä löydän työterveyshuollon teknisen asiantuntijan – ja mitä hän tekee? Ravitsemusterapeutin palveluksia voisi työikäisistä hyödyntää lähes puolet, mutta mistä löydän pätevöittävän koulutuksen käyneen ravitsemusterapeutin? Tilakäynneille saa ProAgrialta mukaan tekniikan ja tuotantoprosessit tuntevan maatalouden asiantuntijan – missä sen lähin toimisto onkaan? Työhygieenikkojen palvelut on hyvä tuntea, mutta miten heidän palvelujaan saa syrjäseudulla – onko heitä muualla kuin Työterveyslaitokselta?

Yhteistyötä tehdään muidenkin ammattilaisten, esim. psykoterapeuttien ja seksuaaliterapeuttien kanssa. Mistä paikkakunnallani saa ortooseja ja tukipohjallisia? Osa työterveyshuolloista ostaa laboratoriopalvelut yksityisesti, toimintatavoista on sovittava heidänkin kanssaan.

Ensiapuakin suunnitellaan työpaikoille ja työpaikkoja ohjataan sopivien palveluntuottajien pariin (SPR-kurssit, ensiapuvälineiden myyjät ym.). Sama koskee myös suojakäsineitä ja muita suojavarusteita. Yksityisten tyhy- ja tyky-palvelujen tuottajienkin kanssa toimitaan yhdessä.

Potilas- ja terveydenhuollon järjestöjen kanssa tullaan tutuiksi heidän koulutuksissaan, joskus luennoimallakin. Osa järjestää kursseja, jotka on hyvä tuntea, esim. sopeutumisvalmennus-, diabetes-, psoriasis- ja reumakurssit. Apteekkien kanssa voi tehdä yhteistyötä paitsi lääkehoidon, myös esim. potilasohjauksen ja koulutusten muodossa.

Poliisin kanssa toimitaan mm. erilaisissa lupa-asioissa, väkivaltaisten potilaiden kanssa, reseptiväärennöksissä, ilmoitusvelvollisuus- ja M1-asioissa sekä koulutuksissa.

Kuntoutuksenkin saralla riittää kumppaneita

Lääkinnällisen kuntoutuksen osalta tärkein kumppani on KELA. Myös terveyskeskus ja erikoissairaanhoito järjestävät kuntoutusta ja fysioterapiapalveluja, viimeksi mainittua tietysti myös yksityiset fysikaaliset hoitolaitokset. Eri kunnissa toimintatavat ja resurssit vaihtelevat.

Kuntoutuslaitosten ja työpaikkojen kanssa tehdään konkreettista yhteistyötä, kun esim. ASLAK- tai kuntoremonttikursseja suunnitellaan tai koulutuksia järjestetään yhdessä.

Ammatillisen kuntoutuksen tärkeimmät kumppanit ovat työeläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöt, KELA ja liikennevakuutusyhtiöt. Harva asia on vain paperiasia, vaan useimmat vaativat erilaista sopimista, kuten työkokeilu, kuntoremonttikurssi, ASLAK jne. Myös työvoimahallinnon kanssa tapahtuu yhteistyötä ammatillisen kuntoutuksen saralla: koulutus, kurssitus, työkokeilu, työmarkkinatuet, ammatinvalinnanohjaus… Työterveyslääkäri voi toimia yhdessä myös erilaisten koulutusorganisaatioiden kanssa, esim. ammatillisen kuntoutuksen oppisopimus- sekä koulutusasioissa.

Sosiaalisen kuntoutuksen osalta, pääosin päihdeasioissa, yhteistyö kohdistuu työpaikkojen lisäksi a-klinikoille, aa-kerhoihin ja a-kiltoihin, päihdepysäkeille, katkaisuhoidon toteuttajiin kuten terveyskeskusten vuodeosastoille, sosiaalitoimeen, päihdekuntoutuslaitoksiin ja -yksiköihin. Montaa kollegaa auttaisi päihdehuollon toimijoiden verkostokartan piirtäminen, koska tämän alueen yhteistyö koetaan monesti epäselväksi.

Aktiivista yhdistystoimintaa

Paikallisyhdistyksillä on tavoitteena ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi työterveyslääkäreiden välisen hyvän toveruuden ja hengen ylläpitäminen ja edistäminen. Kuukausittaiset koulutuskokoukset tukevat tätä tavoitetta hyvin.

STLY tekee samaa työtä valtakunnan tasolla niin koulutuksissa kuin esim. erilaisten kannanottojen ja lausuntojen muodossa. STLY tekee – eli työterveyslääkärit tekevät – yhteistyötä niin STM:n, KELA:n, työmarkkinajärjestöjen, lainvalmistelun, lääkärijärjestöjen, asiantuntijalaitosten, UEMSin ja mm. Käypä hoito -suositusten suuntaan. Ei ihme, että lähes kaikki suomalaiset työterveyslääkärit ovat STLY:n jäseniä. Työterveyslääkärit tekevät yhteistyötä myös mm. Duodecimin ja Lääkäriliiton hallintoelinten edustuksia valittaessa.

Lääkäriliiton alainen työterveyslääkäreiden alaosasto tekee lääkärien edunvalvontaan liittyvää työtä liiton sisällä. Liiton organisaatiouudistuksen myötä alueille on tullut selvästi lisää liiton toimintaa ja verkottumista. Duodecimillakin on säännöllistä omaa alueellista toimintaa ja isojakin koulutustapahtumia.

Ammattikuntamme lehti Työterveyslääkäri syntyy pääosin talkoovoimin, jäsenkunnan yhteistyönä. Kirjoituksia tehdään yhdessä, toimituksen kanssa voi keskustella, ideoida ja sille antaa palautetta.

Monipuolista ohjausta ja valvontaa – yhteistyössä sekin

Useimmiten lääkärin toiminnat ja etiikka sekä ammattikunnan etiikka kohtaavat hyvin. Lääkärin harjoittama oman toiminnan reflektointi, tietoinen oman toiminnan kriittinen arviointi ja yleisemmin keskustelut kollegojen kanssa, lääkärikunnan hyvät ammattikäytännöt, koulutukset ja ajan tasalla pysymisestä huolehtiminen pitävät etiikan kunnossa.

Saadut palautteet ohjaavat yleensä voimakkaasti, esim. omien potilaiden ja asiakkaiden antama palaute. Oma työyhteisö antaa palautetta niin hyvässä kuin ohjaa hankaluuksissakin eteenpäin, kollegat ja esimies etunenässä. Potilasasiamieskin on osalle tuttu, potilasvalitusten kautta osalle myös AVI:ien entiset ns. lääninlääkärit ja jopa eduskunnan oikeusasiamies. Joku on ollut todistajana oikeudessakin.

Kela ja AVI kysyvät toimintatietoja vuosittain, Työterveyslaitoskin ainakin kolmivuosittain. Mediankin kanssa toimitaan ajoittain yhdessä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä koulutus avaavat uusia yhteistyökanavia – niistä lisää seuraavassa numerossa.

Millaisia ominaisuuksia yhteistyö vaatii?

Lääkärin omat ns. yleiset työelämätaidot ovat jatkuvan kehittämisen kohde. Varsin monella meistä vuorovaikutustaidot yksittäisen potilaan kanssa ovat hyvällä mallilla, mutta miten yritysyhteistyötilanteissa? Yhteistyö vaatii mm. vuorovaikutustaitoja, joustavuutta, aktiivisuutta, ennakointia, sitoutumista, valmiutta sekä kykyä luoda ja rakentaa uutta, esiintymiskykyä, esittämisen selkeyttä, tiedonhakutaitoja, kokoustamisen osaamista… Millä tolalla nämä ominaisuudet ovat Sinulla? Miten kehität niitä? Miten ohjaat nuorempaa kollegaa yhteistyön tekemiseen?