Kela uudistaa lääkinnällisen kuntoutuksen standardeja

Kelan kuntoutusryhmässä on keväästä 2009 alkaen tehty suunnittelutyötä kuntoutuspalvelujen standardien uudistamiseksi. Avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi on nyt vuoden 2011 alusta alkaen jaettu kahteen osaan: standardin yleinen osa ja palvelulinjan kuvaus. Yleinen osa koskee jatkossa kaikkia avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluja, esimerkiksi kuntoutus- ja sopeutusvalmennuskursseja. Avoterapioissa ei tätä standardin rakennemuutosta ole toteutettu.

Standardien ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa asiakkaan yksilöllisen kuntoutusprosessin toteutuminen hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti. Äskettäin vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishankkeessa (VAKE-hanke) tehty tutkimus kuntoutuksen nykykäytännöistä osoitti, että Kelan standardeissa on tarpeen aikaisempaa enemmän avata hyvän kuntoutuskäytännön periaatteita, jotta kaikilla toimijoilla olisi yhteinen näkemys niiden tarkoituksesta.

Kelan järjestämässä lääkinnällisessä kuntoutuksessa on nyt viitekehyksenä Maailman terveysjärjestön WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health). Viitekehyksenä ICF-luokitus ohjaa huomioimaan henkilön lääketieteellisen terveydentilan yhteydessä toimintakyvyn ja toimintarajoitteet sekä niihin vuorovaikutussuhteessa olevat yksilö- ja ympäristötekijät. Sen avulla voidaan määritellä ongelmia ja esteitä, jotka aiheuttavat kuntoutuksen tarvetta. Sillä saadaan esiin myös kuntoutujan elämäntilanteeseen sekä ympäristö- ja yksilötekijöihin liittyviä vahvuuksia. ICF-luokituksen viitekehys näkyy uusissa standardeissa. Uudet standardit korostavat toimintakyvyn eri osa-alueiden huomioon ottamista. Erityisesti ne korostavat ei-näkyvien haasteiden, kuntoutujien osallistumisen sekä ympäristö- ja yksilötekijöiden huomioon ottamista, joiden VAKE-tutkimus osoitti jääneen vähemmälle huomiolle tähän mennessä.

Standardien viitekehyksenä ovat lisäksi asiakas- ja perhelähtöisyys sekä holistisuus. Standardit edellyttävät kuntoutuksen toimijoiden tasavertaista ja vuorovaikutuksellista yhteistyösuhdetta kuntoutujan ja hänen omaistensa kanssa. Omaisten ja lähiverkoston kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä on painotettu kuntouttavan arjen rakentumiseksi.

Standardit edellyttävät nyt, että kuntoutuksen sisältö, toteutus ja siitä vastaavat asiantuntijat tukevat kuntoutujan henkilökohtaisten GAS-tavoitteiden toteutumista. Kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja arvioinnin apuvälineenä käytetään GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling). Tavoitteen tunnistaminen perustuu haastatteluun ja kuntoutujan tilanteen selvittämiseen. Tavoitteille asetetaan realistinen aikataulu ja määritellään selkeä muutoksen indikaattori. Tavoitteet arvioidaan lopuksi yhdessä kuntoutujan ja moniammatillisen tiimin jäsenten kanssa. Näin kuntoutujan henkilökohtaiset tavoitteet ovat ohjaamassa myös kuntoutuksen sisältöä. Esimerkiksi kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla, jossa ryhmä- ja vertaistuki ovat oleellinen osa kuntoutusta, tavoitteet ja kuntoutuksen sisältö laaditaan sekä yksilöllisten että ryhmän tarpeiden pohjalta yhteistyössä kuntoutujien kanssa. Kursseilla eri asiantuntijoiden työn ja teemojen painotus lyödään lukkoon vasta kurssin alkuvaiheessa. Asiantuntijoiden määrä ja yksilölliset tapaamiset kursseilla suunnitellaan sairausryhmän ja kuntoutujan yksilöllisen tarpeen sekä kurssin keston mukaan.

Kela tekee monialaista yhteistyötä standardien jatkuvassa uudistamisessa. Kela on kuullut asiakkaiden ääntä laajasti VAKE-hankkeessa. Uudistustyön haasteena on ollut, miten kuulla ja kerätä tietoa riittävästi kaikilta eri kuntoutujaryhmiltä. Vuosittain Kelan kuntoutuksessa on asiakkaita yli 200 eri sairausryhmästä. Uuden palvelulinjan kuvauksen valmisteluun kuuluu aloitusvaiheessa aina palveluntuottajien ja järjestöjen kuuleminen yhteisissä tapaamisissa ja päätösvaiheessa standardin luonnoksen kommentointi. Yhteistyössä ovat mukana terveydenhuollon asiantuntijat ja tutkijat. Standardien valmistelussa käytetään uusinta kehittämis- ja tutkimustietoa Kelan omista hankkeista ja maailmalla tehdyistä tutkimuksista.

Kela on suurin kuntoutuspalvelujen hankkija Suomessa. Kuntoutujien määrä on vuosittain lähes 85 000. Kela hankkii palvelut hankintalain mukaisesti, mikä takaa palveluntuottajien tasavertaisen kohtelun. Hankinnan menettelyt eivät jäykistä Kelan kuntoutuspalveluja, vaan asiakaslähtöisyys, tarpeenmukaisuus ja joustavuus ovat osa Kelan uudistuvia kuntoutuspalveluja. Tavoitteena on tarpeenmukaisten ja laadukkaiden palvelujen järjestäminen.