Eläkkeelle vai kuntoutukseen
Tapaus TJ, 36-vuotiaan - naissiivoojan työhönpaluuponnistelut
TJ on suorittanut peruskoulun erityisluokalta. Hän on toiminut siivoojana yhteensä 7 vuotta, nykyisen työnantajan palveluksessa neljä vuotta.
TJ on ollut 15 vuotta sitten sairaalahoidossa tarkemmin määrittelemättömän psykoottisen jakson vuoksi. Sen jälkeen hän on ollut vuosia poissa psykiatrisen hoidon piiristä. Nyt, kaksi ja puoli vuotta sitten, hän sairastui uudelleen paranoidiseen psykoosiin ja joutui sairaalahoitoon kolmeksi kuukaudeksi. Lisäksi TJ:llä diagnosoitiin masennus ja todettiin lievä älyllinen kehitysvammaisuus. Työhönpaluu sairaalahoitojakson jälkeen ei onnistunut. Työn laatu oli huonoa eikä korjautunut huomautusten ja opastuksen jälkeenkään, ja TJ jäi uudelleen sairauslomalle.
TJ oli polikliinisessa psykiatrisessa hoidossa. Lääkityksenä oli risperidoni 2mg x1 ja sitalopraami 20mgx1, ja psykoosin estolääkityksen on suunniteltu jatkuvan vuosia. TJ on käynyt psykiatrisella sairaanhoitajalla muutaman kuukauden välein ja psykiatrilla tarvittaessa. Seuranta-aikana psykoosi ei uusiutunut, mutta jälkioireina oli väsymystä, aloitekyvyttömyyttä ja pysähtyneisyyttä. Sairausloman jatkuttua 5 kuukautta hoitava psykiatri yhdessä työterveyslääkärin kanssa alkoi suunnitella vähittäistä työhön paluuta työkokeilun turvin. Työpaikalla järjestettiin työterveysneuvottelu. TJ itse oli hyvin motivoitunut palaamaan työhön, ja työnantaja oli halukas työkokeilun järjestämiseen aikaisempaa helpompaan työkohteeseen. Työkokeilun alkaessa tiivistettiin kontakteja hoitavaan psykiatriseen tahoon.
Varman tukema työkokeilu kesti kolme kuukautta. Sen päätyttyä työterveysneuvottelussa todettiin, että huolimatta kaikkien tahojen ponnisteluista ja hyvästä tahdosta TJ ei selvinnyt tehtävistään. Työn jälki on huonoa, ja hänen aloitekykynsä on riittämätön. Hän ei selviä työstä yksin, eikä työparia ole pysyvästi käytettävissä. Sairauslomaa päätettiin jatkaa, ja TJ:lle haettiin kuntoutustukea (määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä) vuodeksi. Jo tuolloin työhön paluun ennuste tuntui heikolta, mutta koska kyse oli nuoresta henkilöstä, jonka työmotivaatio oli hyvä, eläke myönnettiin kuntoutustukena.
Kuntoutustuen päättyessä saadun lääkärinlausunnon mukaan seuranta osoitti tilanteen kroonistuneen. TJ teki pysähtyneen ja väsyneen vaikutelman ja oli ulkonaisesti aiempaa hoitamattomamman näköinen. Hän ei puhunut spontaanisti, mutta vastasi kysymyksiin. Puolison mukaan hän ei selvinnyt edes kotitöistä. TJ:lle myönnettiin työkyvyttömyyseläke toistaiseksi.
Sittemmin TJ on työskennellyt määräaikaisesti suojatyöluonteisissa työsuhteissa, joissa ansiotaso ei ylitä työkyvyttömyyseläkkeellä sallittuja tulorajoja.
Vakuutuslääketieteellinen arviointi
Pitkäaikaisesti sairaan henkilön terveydentila ja työkyky saattavat vaihdella. Arvioitaessa oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen tarkastellaan pitkäaikaissairaiden tai osatyökykyisten osalta pitkäaikaista ansaintakykyä. Esim. kehitysvammaisten kohdalla sairaus on yleensä alentanut työkykyä koko työelämässä olo ajan. Jos tällainen eläkkeenhakija jatkaa edelleen työssä entisessä laajuudessa, työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä.
Osatyökyvyttömyyseläke ei yleensä ole tarkoituksenmukainen eläkemuoto vähän työelämässä olleille, koska sen määrä voi jäädä niin pieneksi, ettei sillä ole merkitystä henkilön toimeentulolle. TJ:n kohdalla täysi Tyel:n mukainen työkyvyttömyyseläke oli n. 550 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi hän sai kansaneläkettä n. 330 euroa kuukaudessa. Osatyökyvyttömyyseläke olisi ollut vain 275 euroa kuukaudessa. Kansaneläkelaissa ei ole etuutena osatyökyvyttömyyseläkettä.
Faktat
Työkyvyttömyyseläkkeellä ollessa voi tehdä ansiotyötä ilman, että sillä on vaikutusta eläkkeen maksamiseen. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeelle oleva voi ansaita 40 % eläkkeen perusteena olevasta ansiotulosta. Jos ansiotulo on suurempi, eläke voidaan keskeyttää tai muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi. Osatyökyvyttömyyseläkkeen aikainen ansioraja on 60 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Henkilökohtaiset ansiorajat voi kysyä työeläkevakuutusyhtiöstä tai ne saattaa olla kerrottu jo eläkepäätöksessä. Satunnainen ansiorajan ylittäminen ei yleensä johda muutokseen eläkkeen määrässä.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämiseksi on säädetty määräaikaislaki, joka on voimassa vuoden 2013 loppuun. Sen mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita aina vähintään takuueläkkeen 687,74 euroa verran kuukaudessa.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Ylilääkäri Jukka Kivekäs
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
