Työterveyslääkäri väittelee

Lääkärit Suomessa 2010 -tilaston mukaan 10 % työterveyshuollon erikoislääkäreistä on väitelleitä. Tiedot perustuvat Lääkäriliiton tekemään uudentyyppiseen tilastoon, jonka teossa hyödynnettiin mm. Tilastokeskuksen, Kelan ja THL:n tuottamia tietoja. Tilasto ei ole täysin kattava. Erikoislääkäreiden määrällä mitattuna työterveyshuolto on neljänneksi suurin erikoisala 49 erikoisalan joukossa – väitelleiden määrän perusteella toiseksi pienin. Kaikkien erikoisalojen väitelleiden määrän keskiarvo on 29 %. Erikoisaloista "väitellein" on kliininen farmakologia ja lääkehoito, jonka erikoislääkäreistä peräti 97 % on tohtoreita, yleislääketiede pienin, 6 % väitelleitä.

Tämä lienee ensimmäinen yritys koota maamme väitelleiden työterveyslääkäreiden lista. Väitöskirjat ilmestyvät eri julkaisusarjoissa ja eri laitoksilla ja yliopistoissa, eikä niitä luokitella tekijän ammatin tai väitöskirjan aiheen mukaan niin, että tietojen yhdistäminen onnistuisi. Lääkäriliitosta saadun väitelleiden nimilistan ("Työikäiset erikoislääkärit viimeksi suoritetun oikeuden mukaan 1.1.2011, väitelleet") saannin jälkeen oli siis aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin: väitöskirjojen nimien löytämisen apuna käytin hakuja eri tietokannoista (Medic, Linda, Helka ja Google Scholar) sekä henkilöiden tunnistamiseksi mm. Lääkärimatrikkelia. Myös sähköposti ja puhelin auttoivat.

Liitosta saatu nimilista sisältää myös selkeitä puutteita. Esim. Kuopiossa väitelleitä työterveyslääkäreitä tiedetään olevan kahdeksan henkilöä, liiton listalla heistä oli mainittu kuusi. Vastaava suhde oli myös esim. Oulun yliopiston osalta. Lista ei siis ole absoluuttinen eikä kattava. Se voi olla myös hieman harhaanjohtava esim. väitelleen sukunimen muutoksen myötä. Mikäli lukija huomaa listassa puutteita tai vääriä tietoja, kirjoittaja pahoittelee ja toivoo sähköpostitse asian oikaisua.

Listan väitöskirjoista 17 kpl. on 1970-luvulta, 24 kpl. 1980-luvulta, 38 kpl 1990-luvulta, 37 kpl. 2000-luvulta. 2010-luvulta oli tiedossa vain 3 väitöstä tilaston tekohetkellä.

Historiallista perspektiiviä antanee alaamme koskevan viiden ensimmäisen väitöskirjan luettelo, joka löytyy Työterveyslaitoksen historiikista (Leo Noro: Työterveyslaitos, tausta ja kehitys, 1978):

1. Bodén, Alexander Ernst: Om bly-sjukdom i allmänhet och särskildt om bly-colik (1846).
2. Tigerstedt, Theodor Albert: Om Periostitis maxillaris hos arbetare i fosfor-tändstickfabriker (1856).
3. Procopé Axel Fr: Om bly och dess föreningar i sanitärt hänseende (1864).
4. Salingre, Richard Waldemar: Om akut fosforförgiftning (1867).
5. Holm, Karl Emil: Om koloxidförgiftning (1872).

Kun nykyajan väitösten aiheita katsoo, ovat ne hyvinkin monipuolisia eli asiantuntemusta löytyy monelta alalta. Toisaalta yllättävänkin paljon ne myös ohittavat työterveyshuollon ja työlääketieteen aiheet, ainakin kirjojen nimien perusteella. Paljon on siis vielä tutkittavaa! Toisaalta väitösaiheiden kirjo kuvastaa niitä mahdollisuuksia, mitä kaikkea on työterveyslääkärinkin mahdollista tutkia.

Olisi mielenkiintoista selvittää väitöskirjoja laajemminkin, esim. luokitella väitöskirjat eri aikakausina. Ovatko väitöskirjojen aiheet selvästi muuttuneet esim. aiempaa psykososiaalisempaan suuntaan? Mikä on väitöskirjojen vaikuttavuus ja sovellettavuus käytäntöön, niiden yliopistoittainen jakauma siihen vaikuttavine tekijöineen jne.?