Työterveyslääkärin koulutusverkostot

Kouluttamisesta

Kouluttautumisen ohella myös kouluttajana toimiminen kuuluu lääkärin ammattiin jo lääkärinvalankin perusteella. Lääkäri toimii yksikkönsä sisällä eri ammattiryhmien ohjaajana ja tukena kollegoille. Moni kouluttaa laajemminkin: seminaareissa kollegoille, oppilaitoksissa eritasoisille opiskelijoille, verkossa tutoreina, lehdissä kolumnisteina.

Erikoislääkärikoulutus

Kaikki viisi yliopistoa ovat yhdessä sopineet valtakunnallisesti yhtenäisestä erikoislääkärikoulutuksen opetussuunnitelmasta. Koulutuksen sisältö ja tavoitteet ovat siis valtakunnassa yhteneväiset. Liekö samanlaista yhteistyötä millään muulla erikoisalalla?

Lokikirjakin on yhteistyössä täysin uudistettu syksyllä 2011, se on erittäin kattava ja mielenkiintoinen myös ei-erikoistuville. Toinen yhteistyön näkyvä helmi on työterveyshuollon virtuaaliylipisto, josta löytyy kaikki erikoistumisesta sekä kymmeniä hyödyllisiä verkkokursseja (www.tthvyo.fi).

Erikoistujalle oma kouluttaja on tärkein: hän organisoi niin viikoittaisen toimipaikkakoulutuksen kuin antaa henkilökohtaista ohjausta 2 tuntia viikossa ja myös arvioi ja sillä perusteella suuntaa erikoistujan kehittymistä. Ihannetapauksessa koulutusyksikön koko muukin henkilöstö osallistuu erikoistuvien ohjaukseen.

Erikoistujan ensimmäisiä toimia ovat opetussuunnitelmaan tutustuminen, erikoistumisoikeuden hakeminen yliopistoon, sopivan koulutusoikeudet omaavan toimipaikan löytäminen, starttiseminaariin osallistuminen ja erikoistumissuunnitelman teko.

Yliopiston järjestämät oppialan koulutukset ovat erikoistujille ilmaisia. Kliiniset opettajat, professorit ja verkkopedagogit tulevat erikoistujille ja kouluttajille tutuiksi.

Erikoislääkärikoulutuksen taustalla toimii mittava yhteistyöverkosto: työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen koordinaatiotyöryhmä, yliopistojen erikoislääkärikoulutustyöryhmät, EU:n ja Suomen lainsäädäntöön osallistuvat (Erikoislääkäriasetus, Asetus HTTHK:n periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 27.12.2001/1484, EVO- ja rahoituslait), Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä STM, mm. sen koulutusjaos. Työmarkkinajärjestöjen kanssa toimitaan yhdessä, Työterveyslaitos on iso kumppani.

Täydennyskoulutus, se vasta monitahoista on!

Kuva 1. Esimerkki verkostokartasta: työterveyslääkärin täydennyskoulutusverkko.

Käytännössä jokainen työpaikka järjestää sisäistä koulutusta lääkäreilleen – näihin on jokaisen syytä myös osallistua.

Työterveyslaitoksen pätevöittävän koulutuksen, ns. pitkän kurssin, käyvät lähes kaikki työterveyslääkärit. Muukin kurssitarjonta on runsasta. Pätevöittävä koulutus on myös vaatimus alalla osa-aikaisestikin toimimiseksi, ellei erikoistu.

STLY järjestää säännöllisesti kaksipäiväiset syys- ja kevätseminaarit sekä 1–2 päivän lyhytkursseja (esimerkiksi ajokorttikoulutukset) ja muitakin koulutuksia, tieto niistä löytyy mm. jäsensivuilta. Koulutukseen tulijoita on ajoin ollut jopa enemmän kuin on voitu ottaa mukaan. Yhdistyksessä on jo noin 1600 jäsentä.

Täydennyskoulutusta saa paikallisyhdistystenkin kuukausikokouksissa – samalla mahtava verkostoitumisen mahdollisuus! Kuukausi- ja sääntömääräisten kokousten lisäksi yhdistykset järjestävät usein muitakin koulutuksia: esim. omalla alueellani I-STLY r.y. järjestää vuosittain yhteensä noin 15 koulutusta, osan yhteistyössä muiden kanssa.

Muutkin erikoislääkäriyhdistykset järjestävät koulutuksia. Sairaaloiden klinikoista osa hyväksyy esim. työterveyshuollon erikoistujat osallistumaan viikkopalavereihin, joissa usein on kliininen esitelmäosuus.

Duodecim on monelle tuttu kouluttaja niin lääkäripäivien järjestäjänä kuin verkkokouluttajana, kirjallisuuden tuottajana, Käypä hoito -toimittajana, lääkärikouluttajien kouluttajana ja monien paikallisten tapahtumien järjestäjänä. Suomen Lääkäriliitto paitsi kouluttaa (Fennomed), myös tekee kyselyjä ja antaa neuvonta- ja asiantuntijapalveluja (esim. edunvalvonta- ja lakiasiat) ja mm. myöntää lääkärikouluttajan erityispätevyyden sen ansainneille. Liitossa edustajanamme toimii Työterveyslääkärit-alaosasto.

Koulutuksissa voi tutustua mm. STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan jäseniin, Valviran ja AVI:ien asiantuntijalääkäreihin ja työsuojelutarkastajiin sekä vaikkapa Työturvallisuuskeskuksen ja THL:n asiantuntijoihin. Työmarkkinajärjestöistä ainakin EK:n, SAK:n, STTK:n asiantuntijakollegat osallistuvat työterveyslääkäreiden koulutuksiin aktiivisesti.

Vakuutusyhtiöt järjestävät itse koulutuksia ja toimivat luennoitsijoina ja asiantuntijoina, järjestävät koulutuspaketteja verkkoon, antavat puhelinpalvelua potilastapausten selvittelyssä jne.

KELA:n edustajat voivat tulla tutuiksi sosiaalivakuutuspäivillä, työterveyslääkäreiden vuosittaisissa alueellisissa tapaamisissa ja asiantuntijaluennoilla. ASLAK-kursseja suunniteltaessa sekä työterveyshuollon korvaushakemusten käsittelyn yhteydessä tehdään yhteistyötä. Verkossa vastaavat KELA:n asiantuntijalääkärit (isu.laakarit(at)kela.fi), puhelimitsekin lääkäreille on oma linja. Osa kollegoista toimii KELA:n osa-aikaisina asiantuntijalääkäreinä, jokunen valituslautakunnassa, myös valtakunnallisia linjauksia tekevässä KELA:n työterveyshuoltoneuvottelukunnassa on työterveyslääkäreitä.

Lääketeollisuus tukee koulutustapahtumien järjestämistä ja järjestää koulutuksia. Lääke-esittelijät välittävät henkilökohtaisesti ajankohtaista lääketietoutta lääkäreille.

Yliopistojen työterveyshuollon oppialan seminaareista ja koulutuksista suurin osa on suunnattu erikoistujille ja kouluttajalääkäreille, mutta myös kaikille avoimia tapahtumia on. Mikäli jokin tapahtuma tai virtuaaliyliopiston kurssi kovasti kiinnostaa, aina voi kysyä, mahtuisiko yksi ylimääräinen joukkoon.

Yliopistojen erilliset organisaatiot kuten kesäyliopistot, Aducate tai Avancia (Itä-Suomen Yliopisto ja Jyväskylän yliopisto) järjestävät johtamiskoulutuksia, työoikeuden, jaksamisen, organisaatiopsykologian ym. kursseja. Myös kaupallisia kouluttajia on useita.

Osa isoista asiakasyrityksistä järjestää koulutuksia, joihin työterveyshuollon edustajia kutsutaan osallistumaan työsuojelun, esimiesten ja henkilöstöhallinnon edustajien kanssa.

Verkossakin toimitaan yhdessä

Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto lienee ylivoimaisesti Suomen laajin erikoisalakohtainen verkkokurssien tarjoaja! Sieltä löytyy kymmeniä pääasiassa erikoistuville ja heidän kouluttajilleen suunnattuja kursseja. Useimmista kursseista erikoistuja saa teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen pisteitäkin.

Verkkokurssienkin parasta antia on usein vuorovaikutus osallistujien kesken: tieto ja osaaminen rakentuvat, kun toimitaan aktiivisesti yhdessä – verkkokeskustelut ovat hedelmällisiä!

Työterveyslaitoksen pätevöittävä koulutus, ns. pitkä kurssi, toteutetaan jo osin verkossa. Lääkäriseura Duodecimilla on toistakymmentä verkkokurssia, esim. Käypä hoito -suosituksista.

Yhteistä kirjoittelua ja osallistumista, verkottumista, tehdään mm. Fimnetin keskustelupalstoilla. Aktiivista työterveyshuollon bloggaajaa ei taida joukossamme vielä olla?

Työssä oppimista

Täydennyskoulutus ja erikoistuminenkin ovat pohjimmiltaan omiin tarpeisiin perustuvaa työssä oppimista – autenttisiin tilanteisiin perustuva oppiminen motivoi. Erikoistujien oppiminen on osin ohjattua. Oppiminen perustuu oman osaamisen jatkuvaan arviointiin, suunnitelmallisuuteen, reflektointiin, motivaatioon, säännöllisyyteen ja dokumentointiin.

Lopuksi

Toivottavasti tämä artikkeli kuvaa mahdollisuuksia ja innostaa oppimaan! Toivon, että samalla se hautaa syvälle eri tahoilla elävän sitkeän käsityksen siitä, että ainoastaan lääketeollisuus järjestää koulutusta ja että lääkärit hyödyntävät vain näitä koulutuksia.