Työterveyshuollon kouluttajalääkärikoulutus
Työterveyshuollon kouluttajalääkärit ovat työterveyshuollon erikoislääkäreitä, jotka yliopisto on kirjallisen sopimuksen perusteella hyväksynyt toimimaan erikoistuvien lääkäreiden kouluttajina koulutuspaikoissa. Erikoistumiskoulutuksen pysyväismääräykset, opinto-opas, lokikirja, erikoistujan henkilökohtainen erikoistumissuunnitelma Tth-Es sekä yliopiston ja koulutuspaikan ja kouluttajalääkärin väliset sopimukset antavat hyvän perustan kouluttajalääkärin työlle. Työterveyshuollon kouluttajalääkärit ovat aktiivisia, osaavia ja luotettuja alansa ammattilaisia. Kouluttajalääkäriksi ei kuitenkaan synnytä, vaan työ vaatii aktiivista kouluttautumista.
Yliopistot tukevat koulutuspaikkojen toimintaa monin tavoin. Esimerkkeinä mainittakoon em. sopimusten lisäksi työterveyshuollon virtuaaliyliopisto ja sen monipuolinen koulutustarjonta, työterveyshuollon kouluttajalääkärin opaskirja, uudistettu työterveyshuollon opintosuunnitelma ja lokikirja, yliopistojen omat koulutustarjonnat, erikoistumiseen liittyvä kattava neuvonta ja ohjaustyö sekä kouluttajalääkäreiden pedagogisia valmiuksia parantava kouluttajakoulutus. Ohjaustyöstä maksetaan myös erillistä korvausta.
Sekä koulutuspaikka- että kouluttajalääkärioikeuksia anotaan kirjallisesti yliopistolta. Jos yliopisto hyväksyy toimipaikan koulutuspaikaksi ja erikoislääkärin kouluttajalääkäriksi, tehdään asiasta kirjalliset sopimukset. Kouluttajasopimuksessa kouluttaja sitoutuu osallistumaan yliopiston järjestämään pedagogiseen ja muuhun kouluttajakoulutukseen säännöllisesti vuosittain. Näitä pedagogisia koulutuksia järjestetään kaikissa erikoislääkärikoulutusta tarjoavissa viidessä yliopistossa. Systemaattisella kouluttajakoulutuksella on kaksi erilaista muotoa: modulikoulutus ja Tth-PEDA.
Modulikoulutus koostuu kahdeksasta iltapäivän kestävästä työterveyshuollon ydinprosesseja käsittelevästä modulista. Modulien aiheet ovat:
- Mitä on hyvä tietää kouluttajana toimimisesta
- Työterveyshuolto osana suomalaista työelämää
- Työterveyslääkärin oman työn suunnittelu ja ajankäytön hallinta
- Asiakassuhteen luominen ja ylläpito, toiminnan suunnittelu ja vaikuttavuuden arviointi
- Terveystarkastukset työterveyshuollossa
- Yksilön työ- ja toimintakyvyn edistäminen yhteistyössä työpaikkojen kanssa
- Työperäiset sairaudet ja ammattitaudit
- Työpaikkaselvitykset ja riskinarviointi
Tilaisuuksien tarkoituksena on erityisesti oppia kouluttajan taitoja eli keinoja käsitellä aihekokonaisuuksia niin, että ne tukevat erikoistuvan lääkärin oppimista mahdollisimman hyvin (kouluttajan pedagogiset taidot). Samalla päivitetään kouluttajan omia tietoja kunkin aihekokonaisuuden ajankohtaisilla teemoilla. Sisältö rakentuu uudistetun lokikirjan, kouluttajanoppaan ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Luentojen lisäksi modulit sisältävät keskusteluja ja harjoituksia.
Näitä modulikoulutuksia kukin yliopisto järjestää keskimäärin kaksi kunkin lukukauden aikana. Koko modulikoulutuksen kesto on näin ollen vähintään kaksi vuotta. Koulutuksissa voi käydä valitsemassaan järjestyksessä eli mukaan voi liittyä milloin vain. Kouluttajalääkärit voivat osallistua halutessaan myös muiden kuin oman yliopistonsa tilaisuuksiin ja suorittaa koulutuksen näin nopeamminkin. Osallistumalla kaikkiin näihin kahdeksaan moduliin saa todistuksen koko kolmen opintopisteen laajuisen kurssin suorittamisesta.
Toinen vaihtoehto on Itä-Suomen yliopistossa (UEF) kouluttajalääkäreille kehitetty pedagogisen osaamisen vahvistamiseen tähtäävä kolmen opintopisteen laajuinen Tth-PEDA Kouluttajalääkärin ohjaustaidot -koulutus. Siinä käydään läpi kaikki edellä mainitut kahdeksan modulia noin puolen vuoden aikana. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena, johon sisältyy neljä lähipäivää ja verkkotehtäviä. Koulutuksen lähipäivien sisältö rakentuu lyhyistä asiantuntija-alustuksista, harjoituksista, keskusteluista ja verkossa olevien välitehtävien purusta. Lähipäivien substanssiaiheet kuvaavat niitä työterveyshuollon ydinaineksia, joiden oppimisen ohjaamiseen kouluttajalääkäri erikoistujan ohjaustyössään keskittyy. Samalla kouluttajalääkäri saa päivitetyksi omaa ajankohtaisosaamistaan kyseisissä aiheissa ja niiden opettamiseen liittyvissä harjoituksissa. Verkkotehtävät tukevat lähipäivien aikana saadun uuden tiedon siirtämistä käytäntöön, ja niissä käsitellään myös mm. etiikkaan ja kouluttajalääkärin oman työn suunnitteluun ja ajankäytön hallintaan liittyviä aiheita. Myös tämän kokonaisuuden suoritettuaan osallistuja saa todistuksen kurssin suorittamisesta. Kurssista saatavat kolme opintopistettä on hyväksytty myös lähijohtajakoulutukseen soveltuviksi UEF:ssa.
Käynnissä olevan Jyväskylän Tth-PEDA -koulutuksen päättyessä on koulutuksen suorittanut jo 20 ensimmäistä UEF:n ja muidenkin yliopistojen kouluttajalääkäriä. Koulutus on koettu hyvin positiiviseksi. Saamamme palautteen perusteella kouluttajalääkäreillemme suunnattua tiivistettyä pedagogista koulutusta jatketaan ja kehitetään edelleen. Jatkossa Tth-PEDA-koulutusta on tarkoitus tarjota myös muissa yliopistoissa.
"Kouluttajalääkärinä toimiminen on inspiroivaa, haastavaa ja tuo erilaisuutta työpäivään. Tulee itsekin tarkemmin selvitettyä alan asioita", "Ryhmähenki oli hyvä ja antoisinta intensiiviset keskustelut tapaamisissa! "Kyllähän tähän aikaa menee ja monesti bussissa tai kotisohvalla istuessa huomaa miettivänsä, miten jonkun asian erikoistuvalle välittäisi. Yhdessä asioita pohtimalla asiat aukenevat."
Kouluttajalääkärinä toiminen on joskus koettu yksinäiseksikin. Tähän asti toisten kouluttajalääkärien kanssa ei juurikaan ole ollut yhteisiä ohjaukseen ja opetukseen liittyviä tilaisuuksia. Kouluttajalääkärien verkostoituminen lisää työn mielekkyyttä ja edistää koulutustoiminnan hyvien käytäntöjen leviämistä. Moduli- ja Tth-PEDA -koulutukset ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka koulutuksen avulla myös tällaista yhteisöllisyyttä voidaan lisätä.
Erikoistuminen - Tenttikysymykset 30.9.2011
- Terveystarkastuksen pääkohdat vuorotyötä tekevillä (luettelo ja lyhyt perustelu pääkohtiin)
- Työn fyysisen kuormituksen arviointi
- Hammashuoltohenkilöstön työn riskit
- Keuhkosyöpä ammattitautina
- Työstressin arviointi ja toimenpiteet käytännön työterveyshuollossa
- Mitä tarkoittaa tutkimuksen satunnaisvirhe ja systemaattinen virhe?
suunnittelija
marianne.rytkonen@uef.fi
Jarmo Heikkinen
kliininen opettaja
jarmo.k.heikkinen@uef.fi
Ritva Horppu
VT, erikoistutkija
ritva.horppu@ttl.fi
Kimmo Räsänen
professori (ma.)
kimmo.rasanen@uef.fi
