Tuhat vuotta suomalaista työ- ja elinkeinoelämää

Puuta ja tervaa ulos, suolaa sisään

Tuhat vuotta sitten Suomi oli vähämerkityksinen Itämaa-niminen osa Ruotsin valtakuntaa. Suomessa oli muutamia kymmeniä tuhansia asukkaita, jotka ryhmittyivät aluksi perheiden ja sitten heimojen ympärille Lounais- ja Itä-Suomeen sekä Lappiin. Elinkeinot olivat alkeellisia, pääasiassa kalastusta ja metsästystä sekä orastavaa karjan- ja metsänhoitoa. Vähitellen maanviljelys kehittyi, Lounais-Suomen viljavilla mailla paikallaan pysyen, Itä-Suomessa liikkuvana kaskiviljelynä. Vientiin meni turkisten ja nahkojen lisäksi suolakalaa, voita ja puutavaraa: polttopuuta ja jonkinlaista lautatavaraa, rakennuspuuta ja myöhemmin erityisesti länsirannikolta laivoja ja tervaa. Tervanpoltto oli erityisesti 1600- ja 1700-luvuilla merkittävä elinkeino. Tuontitavaroista tärkein oli suola.

Ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1400-luvulla: kaivoksia, masuuneja ja ruukkeja, kirjapainojakin. Vuonna 1700 Suomessa oli n. 50 teollisuuslaitosta, mutta Iso Viha hävitti ne käytännössä kokonaan – teollisuuden rakentaminen alkoi alusta.

1800-luvun alku...

Autonomian alkuaikana elettiin kuten Ruotsin vallan aikaan: yhteiskunta eli melko pysähtynyttä vaihetta. Vaikka yksittäisiä teollisuuslaitoksia perustettiin vuoteen 1850 mennessä, maa- ja metsätaloudesta elantonsa sai edelleen 80–90 % ihmisistä. Talonpoikainen ajattelu vallitsi yleisesti, ja yhteiskunta oli agraarinen sääty-yhteiskunta. Elinkeinovapautta ei ollut, merkantilistinen talouspolitiikka perustui sääntelyyn ja rajoituksiin sekä säätyjen etuoikeuksiin.

Maailmalla tehtiin kuitenkin keksintöjä, jotka osaltaan vauhdittivat Suomenkin kehitystä: mm. höyryvoima, rautatiet, puhelin ja lennätin.

...Ja loppu: teollistuminen

Erityisesti Britannian esimerkin innoittamana Suomen teollisuus alkoi kehittyä 1800-luvun puolivälissä. Kehitystä vauhdittivat myös Venäjän suurvaltapolitiikan näyttöhalut ja keisari Aleksanteri II:n julistus (vastasi tuolloin lainsäädäntöä) vuonna 1856, jonka mukaan suomalaisten oli kehitettävä kauppaa ja merenkulkua, panostettava teollisuuselinkeinoihin, koulutukseen (kansakoulu myös maaseudulle) ja liikenneyhteyksien parantamiseen. Julistus kiihdytti ja osin johtikin elinkeinoelämälle välttämättömän infrastruktuurin rakentamiseen ja käyttöönottoon: muun muassa tieverkoston, kanavien ja rautateiden rakentamiseen. Muukin kommunikaatio kehittyi: lennätin ja puhelin paransivat ja nopeuttivat tiedonkulkua oleellisesti. Ensimmäisen jäänmurtajan käyttöönotto vuonna 1890 lopetti maamme puolet vuodesta kestäneen eristäytymisen muusta Euroopasta.

Höyryvoiman käyttöönotto paransi olennaisesti puutavaran kuljettamista sekä moninkertaisti sahauksen määrät. Vuonna 1863 Suomi sai oman rahan ja liikepankkilaitos syntyi teollisuuttakin rahoittaneiden kauppahuoneiden rinnalle ja korvaajiksi. Rahauudistuksen alkuvaikeudet hankaloittivat teollisuutta aikanaan merkittävästi. Lakeja laadittiin ja niihin tehtiin muutoksia, esimerkkeinä elinkeinovapauden säätäminen, osakeyhtiölaki ja kansakoululaki.

Suomessa oli jonkin verran kangas-, metalli- ja konepajateollisuutta, mutta ylivoimainen ykkönen oli saha- ja puuteollisuus sekä vuosisadan lopulla jo selluloosa- ja paperiteollisuus. Ensimmäinen paperikone aloitti toimintansa Tampereella Frenckellin paperitehtaassa 1842. Pohjoismaiden vanhin yhtäjaksoisesti toiminut teollisuusyritys lienee Stora Enso, joka aloitti toimintansa kaivosyrityksenä Ruotsissa Stora Kopperbergin nimellä jo 1288. Muita vanhoja yrityksiämme ovat mm. Fiskars vuodelta 1649, Wilhelmsin apteekki 1724, Tamfelt 1797, Sinebrycoff 1819, Finlayson 1820, Wärtsilä 1834, Fiskarsin konepaja 1837, Ahlström 1851, Nokia 1865 (puuhiomo). Teollisuusyrityksiä lasketaan olleen vuosisadan lopulla yhteensä noin viisisataa.

1800-luvun puolivälissä Suomi oli yksi Euroopan köyhimpiä kansoja. Krimin sota ja viimeiset suuret katovuodet (Kauhun vuodet) 1860-luvun lopulla tappoivat merkittävän osan väestöä. Katovuosista ja Amerikan muuttoliikkeestä huolimatta tapahtui sadassa vuodessa väestön kaksinkertaistuminen yhdestä kahteen miljoonaan. Teollistuminen johti työväestön maaltamuuttoon ja kaupungistumiseen. Samalla työväestön järjestäytyminen sai alkunsa. Nykyisin ammattiyhdistyksiin kuuluu n. 75 % työvoimasta.

Itsenäinen suomi kehittyy

Vuosina 1917–1940 Suomessa vallitsi oikeistolainen, länteen suuntautuva, yhteiskuntaa uudelleen rakentava, maataloutta vapauttava ja toisaalta edelleen teollistuva, mutta monin tavoin jännitteinen yhteiskunta. Yhteiskunnan jako punaisiin ja valkoisiin johti työelämänkin politisoitumiseen. Teollisuus nojasi vahvasti paperi- ja metsäteollisuuteen, jonka osuus viennistä oli suurimmillaan jopa 90 %.

Toisessa maailmansodassa kuoli lähes 100 000 suomalaista, vammautuneet päälle. Aiempaa vähemmällä työvoimalla tuli tehdä entistä enemmän: sotakorvaukset veivät vuosittain noin 15 % bruttokansantulosta (yhteensä noin 500 miljoonaa USD). Samaan aikaan maa oli jälleenrakennettava ja -asutettava. Politiikanteossa omaksuttiin itäsuuntautuneisuus (YYA), mutta ulkomaankaupassa pääsuunta oli länsi. Metalli-, laiva- ja konepajateollisuutta rakennettiin metsäteollisuuden rinnalle. 1950–60-lukujen valtava maaltamuutto kaupunkeihin, Amerikkaan ja Ruotsiin muokkasi yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää vahvasti: jopa yli miljoona kansalaista muutti kaupunkeihin ja ulkomaille paremman elannon toivossa.

Elinkeinot muuttuivat, elintaso ja koulutustaso nousivat. Tasa-arvo, naisten osallistuminen työelämään ja sosiaalivakuutuksen kehittyminen johtivat pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntyyn länsinaapurimme esimerkin sekä John Maynard Keynesin ja Pekka Kuusen hahmottelemien periaatteiden mukaisesti.

Vuodet 1985–2000

Koulutustason huikea nousu jatkui. Tätä nykyä suomalaisista työssäkäyvistä yliopisto- tai korkeakoulututkinnon on suorittanut jopa kolmannes–luku on Euroopan korkein. Yhteiskuntarauhaa tukevat tupo-sopimukset jatkuivat. Rahamarkkinoiden äkillinen vapautuminen tapahtui osin hallitsemattomasti johtaen osaltaan vuosien 1990–1993 lamavuosiin. Saksojen yhdistymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen myötä itävienti romahti, vaikka alle 30 %:n se ei laskenut. Lama johti Suomessa suurtyöttömyyteen (jopa 20 %, vrt. nykyisin 7–8 %, 80-luvulla 2–3 %), yrityssaneeraukset olivat arkipäivää ja yksityisten lainakorot olivat huikeimmillaan 20 prosentissa.

Laman jälkeen alkoi Nokian joutsenlento. Muukin teknologiateollisuus nousi ja metsäteollisuuden osuus oli edelleen vahva (noin kolmannes viennistä), vaikka sen rakennemuutos oli välttämätön. Pelkästään vientiyrityksiä Suomessa oli reilusti yli 10 000. Suomi suuntautui lopullisesti länteen Hornet-kauppojen myötä 1995.

Suomi oy:n paradigma?

Mitä työnantajat ja yritykset oppivat 90-luvun lamasta? Kustannusten karsimisen, lamaan varautumisen merkityksen, töiden ulkoistamisen, globaalin työn mahdollisuudet, tietotekniikan merkityksen, työvoiman joustojen käytön ja työn tehostamisen. Suomi Oy:n paradigmaksi muotoutui kansainvälinen kilpailukyky.

Megatrendit

1900-luvun megatrendeistä voi erityisesti nostaa esille kansantulomme kymmenkertaistumisen; yleinen oppivelvollisuus ja hajautettu korkeakoulujärjestelmä johtivat voimakkaaseen koulutustason ja sosiaaliseen nousuun; syntyvyys aleni ollen nyt alle kaksi lasta per perhe; maatalousväestö pieneni kymmenesosaan; tasa-arvoisuus, turvallisuus ja yksilöllisyys korostuivat ja johtivat hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn. Talouden ja säätelyn vapautuminen vuosisadan lopulla oli dramaattinen ja osaltaan johti siihen, että maa- ja metsätalousyhteiskunta muuttui teollisuusyhteiskunnan kautta palveluyhteiskunnaksi ja edelleen nykyiseksi tietoyhteiskunnaksi. Muutos on ollut niin nopea, että lienemme ansainneet tittelimme "Euroopan nopein kansa".

Työelämässä 1800-luvulla korostuivat maanviljelys ja ensimmäinen globalisaatio. Sahateollisuus alkoi muuttua sellu- ja paperiteollisuudeksi 1800-luvun lopulta.1900–1960-luvuilla korostuivat maanviljelys, 1930–1960 -luvuilla metsätyöt, 1950–1980-luvuilla teollisuustyöt. 1980–1995 korostuivat palvelualat ja opiskelu, 1990–2010-luvuilla tietoyhteiskunta ja toinen globalisaation aalto. Mitä seuraavaksi?

Lähteitä

• Klinge, Matti: Suomen lyhyt historia. Otava 2011.
• Kuisma, Markku: Suomen poliittinen talouselämä 1000-2000. Siltala 2010.
• Kuisma, Markku: Saha. Siltala 2011
• Meinander, Henrik: Suomen historia. WSOY 2010.
• Noro, Leo: Työterveyslaitos, tausta ja kehitys. Työterveyslaitos 1979.