Hyviä tuloksia elämänkaarijohtamisen valmennuksilla

Elämänkaarivalmennukset osana työhyvinvoinnin toimintamallia

Danske Bank Suomen toiminnoissa ei puhuta niinkään ikäjohtamisesta vaan elämänkaarijohtamisesta. Ajatusta tukemaan on rakennettu valmennuskokonaisuuksia eri elämänvaiheisiin. Koulutustarjonnasta löytyy työhyvinvointivalmennukset työuran alkuvaiheessa oleville (+/- 30-vuotiaat) sekä kokeneemmille työntekijöille (+/- 40-vuotiaat). Lisäksi tarjonnassa on kohti uutta elämänvaihetta -valmennus eläkkeelle siirtyville.

Danske Bank Suomen toimintojen sisäiset tutkimukset ja mittarit ovat osoittaneet, että erityisesti nuorten (+/- 30-vuotiaat) kohderyhmälle olisi tärkeää tarjota tukea jo työuran alkuvaiheessa työkyvyn säilymisen tukemiseksi. Hyvät kokemukset Työterveyslaitoksen kehittämän Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän toteutuksesta innostivat kokeilemaan sen keskeisiä periaatteita ja toimintamalleja myös tälle kohderyhmälle. Päätös ensimmäisen pilottiryhmän toteutuksesta Tuunaa työuraasi -työhyvinvointivalmennuksen nimellä tehtiin syksyllä 2010. Valmennuksesta kerätyn palautteen ja Työterveyslaitoksen tekemän kyselytutkimuksenkin tulosten perusteella todettiin, että valmennusta kannattaa jatkossakin toteuttaa. Toteutuksia on nykyään 1–2 kertaa vuodessa.

Tuunaa työuraasi -työhyvinvointivalmennus

Sana "tuunata", "tuunaaminen" tulee englantilaisesta tune up -sanasta, joka tarkoittaa viritellä, tehdä paremmaksi. "Tuunaa työuraasi" -työhyvinvointivalmennuksen viitekehyksenä ja lähtökohtana käytetään soveltuvasti Työterveyslaitoksen "Työuran uurtaja" -ryhmämenetelmää. Menetelmä on kehitetty yhteistyössä urahallinnan ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on suunniteltu työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon yhteiseksi työvälineeksi.

Valmennuksen kohderyhmänä ovat +/- 30-vuotiaat, jotka haluavat rakentaa omaa työelämäsuunnitelmaansa ja edistää samalla omaa työhyvinvointiaan ja vahvistaa työhönsä ja työuraansa liittyvää hallinnan tunnetta. Tuunaa työuraasi -valmennuksen tavoitteena on luoda osallistujille toimintamalli siihen, miten edistää valitussa kohderyhmässä kunnianhimoisiakin uratavoitteita ja varmistaa samalla oma jaksaminen. Tärkeänä teemana mukana on työelämän ja muun elämän/vapaa-ajan yhteensovittaminen.

Valmennuksen kesto on Danske Bank Suomen toimintojen toteutuksissa yhteensä 4 päivää (2+2 päivää); ensimmäinen lähipäiväosuus toteutetaan internaatissa, toinen pankin omissa tiloissa. Ensimmäinen jakso sisältää myös kuntotestin ja muuta liikuntaa. Lähipäivien väli noin 2–4 viikkoa. Osallistujille annetaan tapaamisten välissä itsenäisesti suoritettavia tehtäviä.

Valmennuksen työtapana on lyhyet alustukset ja osallistavat harjoitukset ja tehtävät, jotka mahdollistavat myös ryhmän jäsenten omien kokemusten ja erilaisen osaamisen jakamisen ja hyödyntämisen. Valmentajina toimivat Danske Bank Suomen toimintojen sisäiset valmentajat (henkilöstön kehittämispäällikkö Suvi Ahlgren henkilöstön kehittäminen -tiimistä ja johtava työterveyshoitaja Katriina Hagström työterveyspalveluista). Ohjaajat painottavat, että "Tuunaa työuraasi" -valmennus tarjoaa organisaation käyttöön tälle kohderyhmälle työvälineen, jonka päämääränä on työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen, urahallinnan tukeminen sekä työkyvyttömyyden ennaltaehkäiseminen.

Valmennuksen hyödyntäminen tarjoaa vaihtoehdon myös niille henkilöille, joille tarve tämäntyyppiseen valmennukseen on noussut esille esimerkiksi tulos- ja kehityskeskusteluissa ja se on kirjattu heidän henkilökohtaiseen kehittymissuunnitelmaansa. Menetelmä tukee myös alkuvuodesta 2010 Danske Bank Suomen toiminnoissa lanseerattua varhaisen tuen mallia – ajoissa asioihin vaikuttamalla voidaan jopa sairastumisriskiä vähentää.

Valmennuksen aikana osallistujilla on mahdollisuus pohtia vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan, asettaa erilaisia työelämätavoitteita, omaksua uusia vuorovaikutustapoja ja toimintamalleja sekä saada uusia välineitä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman aikana pyritään myös ennakoimaan ja tunnistamaan mahdollisia vastoinkäymisiä ja luomaan ratkaisumalleja niiden voittamiseksi. Valmennuksen päätteeksi laaditaan oma lähiajan tavoitesuunnitelma.

Oleellista ryhmätoiminnassa on, että osallistujat toimivat itse aktiivisesti omien tavoitteidensa saavuttamiseksi ja kohdattavien haasteiden voittamiseksi. Onnistumisen edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen ryhmän toimintaan: pienryhmäharjoituksiin ja keskusteluihin. Menetelmässä hyödynnetään osallistujien omia kokemuksia, tietoja ja taitoja. Ryhmässä käsitellyt asiat ovat luottamuksellisia. Jokainen ryhmän jäsen päättää itse, kuinka paljon haluaa kertoa itsestään tai työurastaan ja siihen liittyvistä tavoitteista.

Tuunaa työuraasi -työhyvinvointivalmennuksen sisältö perustuu Työterveyslaitoksen kehittämän Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän sisältöteemoihin, jotka ovat seuraavat:

1. Omat vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet
   • Tunnistetaan henkilökohtaisia vahvuuksia ja taitoja
   • Luodaan perusta työelämätavoitesuunnitelmalle
2. Työssä tarvittavat taidot
   • Käsitellään erilaisia muutostilanteita ja toimintaa niissä
   • Opetellaan työn ja työmäärän hallintaa
   • Kehitetään työssä tarvittavia esiintymis- ja ryhmätyötaitoja
3. Elinikäinen oppiminen
   • Arvioidaan taitojen ja vahvuuksien kehittämistarpeita
   • Tunnistetaan erilaisia oppimisympäristöjä
   • Pohditaan uuden oppimisen merkitystä työuran hallinnan kannalta
4. Työtä koskevan tiedon ja tuen hankkiminen
   • Pohditaan sosiaalisen tuen ja verkostojen merkitystä työelämän kysymyksissä
   • Etsitään uusia kanavia työtä koskevan tiedon saamisen helpottamiseksi
5. Vastoinkäymisiin varautuminen
   • Opitaan ennakoimaan erilaisia työuralla mahdollisesti kohdattavia vastoinkäymisiä ja haasteita
   • Suunnitellaan ratkaisukeinoja vastoinkäymisten voittamiseksi
6. Henkinen hyvinvointi ja stressinhallinta
   • Mietitään, mitä hyvinvointi merkitsee
   • Opetellaan toimintatapoja hyvinvoinnin ja stressinhallinnan edistämiseksi
7. Työtä ja työuraa koskevan suunnitelman tekeminen
   • Laaditaan henkilökohtainen suunnitelma työhön liittyvien tavoitteiden ja odotusten saavuttamiseksi

Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä on kehitetty nimenomaan henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteiseksi työvälineeksi. Ohjaajat ovatkin kokeneet valmennusyhteistyön tuottavan hyviä tuloksia, kun sekä työterveyshuollon että HRD:n osaaminen yhdistyy samassa valmennuksessa. Tärkeää on, että lähtökohtaisesti ihmiset itse hakevat ko. ryhmään esimiehensä kanssa käydyn keskustelun jälkeen. Valmennuksiin osallistumiseen pätevät samat perusteet kuin mihin tahansa muuhunkin koulutukseen eli työterveyshuolto ei siis valitse osallistujia terveydellisin perustein. Tärkeintä on osallistujien oma motivaatio ja siksi heidän tuleekin perustella hakemukseensa, miksi haluavat mukaan valmennukseen ja mitä hyötyä he uskovat siitä olevan itselleen.

Elämänpituista ja -levyistä oppimista

Työuraa tarkastellaan ryhmän työskentelyn aikana prosessina, jossa muuttuviin tilanteisiin ja haasteisiin vastaaminen on mahdollista muun muassa kouluttautumisen ja oppimisen avulla. Ohjelman aikana tutustutaan elinikäisen oppimisen ajatukseen, tunnistetaan omia oppimis- ja kehittymistarpeita ja asetetaan itselle kehittymistehtäviä. Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan paitsi elämänpituista oppimista myös elämänlevyistä oppimista: eri ympäristöissä opittuja taitoja ja tietoja voidaan siirtää ja soveltaa uusiin tilanteisiin.

Ohjausyhteistyö ja työpaikoilla tapahtuva toteutus tarjoavat mahdollisuuden jakaa tietoa toimijoiden kesken esimerkiksi organisaation muutosten henkilöstövaikutusten ennakoimiseksi ja tarpeiden kartoittamiseksi. Myös osallistujille voidaan välittää ryhmän aikana tietoa työpaikan tarjoamista mahdollisuuksista työterveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi, työjärjestelyiden ja urasuunnittelun avuksi sekä tarvittaessa ohjata osallistuja edelleen muihin terveyspalveluihin. Ryhmän aikana tehtyjä suunnitelmia voidaan hyödyntää kehityskeskusteluissa työuraan, itsensä kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Ohjelmassa kiinnitetään huomiota muutoksenhallintaan ja työssä kohdattaviin vastoinkäymisiin. Työterveyslaitoksen kartoittamisissa tutkimuksissa vastoinkäymisiin varautumisen on havaittu ehkäisevän urahallintaan liittyvää masentuneisuutta. Kun mahdollisiin uraesteisiin ja ongelmiin varaudutaan etukäteen, osallistujat kykenevät toimimaan uransa kannalta rakentavasti silloinkin, kun alkuperäiset suunnitelmat eivät toteudu. Ajattelutapana vastoinkäymisiin varautuminen helpottaa näkemään erilaiset muutostilanteet mahdollisuuksina. Vastoinkäymisiin varautumisen aiheiksi ohjelmassa on valittu ongelmia, joiden on havaittu olevan yhteydessä muun muassa työuupumuksen kehittymiseen.

Ohjelmassa mietitään ratkaisuja myös siihen, miten tasapainoa työn ja levon sekä työn ja muun elämän välillä voisi edistää siten, että oman elämän hallinta ja kokonaishyvinvointi paranevat. Koska itsensä toteuttaminen ja omien työhön liittyvien tavoitteiden toteutuminen lisäävät hyvinvointia, voi työ olla parhaimmillaan merkittävä voimavara. On kuitenkin huomioitava, ettei tämä Työterveyslaitoksen kehittämä ryhmämenetelmä sovi työyhteisökonfliktien ratkaisuun, koska jännitteisessä ryhmässä luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri jäävät helposti toteutumatta. Menetelmä ei myöskään sovellu yksilöä hoitavaksi terapeuttiseksi työvälineeksi.

Esimiesten tuki ja suostumus ryhmään osallistumisesta on tärkeää osallistujien rekrytoinnissa ja motivoinnissa sekä menetelmän päämäärien saavuttamisessa. Valmennuksen osallistujille jaetaan Työterveyslaitoksen laatima työkirja, jonka loppuun on liitetty lista menetelmän aikana käsitellyistä kysymyksistä jäsentämään mahdollista esimiehen kanssa käytävää keskustelua. Listassa käsitellään samoja asioita, joita useimmissa työpaikoissa otetaan säännöllisesti esille kehityskeskusteluissa. On tärkeää, että osallistujat saavat jo ryhmässä tietoa ja tukea henkilökohtaisten tavoitesuunnitelmiensa eteenpäin viemiseksi.

Työskentely ryhmissä perustuu menetelmän kehittäjien mukaan vertaisryhmätoteutukseen. Muilta saadut toimintaehdotukset ja näkökulmat lisäävät omaa toimintavalmiutta ja auttavat käsittelemään omaa tilannetta. Kun ryhmä on riittävän heterogeeninen, se tuottaa erilaisia näkökulmia ja ideoita. Ryhmiä perustettaessa on syytä kiinnittää huomiota niiden kokoon. Danske Bank Suomen toiminnoissa on käytännössä todettu, että noin 12–14 henkilöä on toimiva ryhmäkoko.

Pohdintaa ja lisätietoja

Toteutettujen valmennusten palautteiden pohjalta voidaan todeta, että valmennukseen osallistuminen näyttää vahvistavan mm. osallistujien käsitystä siitä, että työnantaja arvostaa työntekijöitään ja on aidosti kiinnostunut heidän hyvinvoinnistaan tarjoamalla mahdollisuuden osallistua tämän tyyppisiin valmennuksiin. Osallistuminen vahvisti myös ura- ja muutoshallintataitoja ja rohkaisi työuraan liittyvien tavoitteiden ja ratkaisujen suunnittelua. Tulosten perusteella näyttäisi myös siltä, että osallistujat tunnistavat nyt aiempaa selkeämmin ne asiat, jotka edesauttavat heidän omaa hyvinvointiaan ja ehkäisevät mahdollista työuupumusta. Valmennus auttaa jäsentämään omia tavoitteita ja ymmärrystä oman vastuunoton tärkeydestä oman elämän- ja työuran hallinnassa.

Lisätietoja: Katriina Hagström (katriina.hagstrom@sampopankki.fi) tai Suvi Ahlgren (suvi.ahlgren@sampopankki.fi)