Työterveyslaitos vastaa yhteiskunnan haasteisiin strategiassaan - vaikuttava työterveyshuolto -teema

Teema toimii ministeriön kanssa yhteistyössä

Työurien pidentämistä pohdittiin työssäolevien osalta kahdessa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Toisessa raportissa on linjattu työterveyshuollon kehittämistarpeita ja toisessa sairausvakuutuksen muutostarpeita. Nämä raportit linjaavat valtakunnallisesti sitä tekemistä, millä työelämässä olevien työuriin on mahdollista vaikuttaa.

Raporttien sisältöä on purettu sosiaali- ja terveysministeriössä käytännön toiminnaksi, jota kukin toimijataho vie omilla keinoillaan eteenpäin. Keskeiset kehittämistä vaativat työterveyshuollon alueet on tunnistettu ja tästä kokonaisuudesta käytetään nimitystä ns. uudistuva työterveyshuolto. Työterveyslaitoksen strateginen teema Vaikuttava työterveyshuolto vastaa tähän haasteeseen niiltä osin, mitä keinoja meillä on käytettävissä. Teeman toiminnasta suurin osa on ikään kuin ministeriön tilausta tavoitteiden toimeenpanemiseksi.

Kun olemme miettineet teeman toimintaa, kysymyksemme on ollut, mitä meidän pitäisi tehdä, että se auttaisi työterveyshuoltoja toteuttamaan omaa tavoitettaan? Keinojamme ovat hankkeet, viestintä, koulutus ja konsultaatiopalvelut.

Teeman keskeiset tavoitteet

Päätavoite on työterveysyhteistyön eli työpaikan ja työterveyshuollon välisen yhteistyön lisääminen. Työterveysyhteistyön pitää olla tarpeeseen perustuvaa, suunniteltua ja koordinoitua. Koordinaattorin tehtävä (case manager) on toimia työterveyshuollossa yhteistyössä työpaikan sekä muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa niin, että työkykyasioissa yksilön asiat hoituvat optimaalisesti. Viime vuoden alussa voimaan tullut sairausvakuutuslain 13 luvun 5 § muutos työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta on insentiivi tavoitteen suuntaan. Perusoletus on, että työpaikka on terveellinen ja turvallinen, eli että työterveyshuolto- ja työturvallisuuslain edellyttämä toiminta on kunnossa, jolloin varhaisen tuen malleista voidaan sopia.

Työterveyshuoltojen toiminnan on palveltava hyvin asiakkaiden tarpeita. Uudistustarpeessa on kyse enemmän yritysasiakkaista. Yritysten pitäisi ottaa vastuu siitä, että työpaikalla edistetään ja johdetaan työkykyä. Työkyvyn hyvästä johtamisesta yrityksissä on esimerkkejä. Toiminta lisää työntekijöiden työhyvinvointia ja tuo tulosta yritykselle eläkemaksujen ja sairauspoissaolojen vähenemisen kautta.

Hyvä yhteistyö edellyttää, että työpaikoilla on nykyistä enemmän tietoa tarpeen arvioinnin tueksi. Tämä vaatii tieto- ja raportointijärjestelmien kehittämistä. Työterveyshuollosta pitää pystyä tuottamaan nykyistä paremmin yhteenvetotietoa sekä oman toiminnan kehittämiseen että yrityksille. Myös terveydenhuollon eri tasojen yhteistyö edellyttää nykyistä parempaa tiedonsiirtoa. Muutoksissa yksilön tietoturva on varmistettava.

Uudistukset eivät edellytä työterveyshuoltolain muuttamista, mutta vastaava asetus uudistetaan. Samanaikaisesti päivitetään Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja luodaan laatujärjestelmä. Nämä kaikki tulevat olemaan synkronissa keskenään.

Työterveyslaitoksella kehitetään työterveysyhteistyötä tukevia toimintamalleja yhdessä työterveyshuoltojen ja työpaikkojen kanssa. Riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen yhdistämisestä pienissä yrityksissä on hyviä kokemuksia. Työterveysyhteistyötä on myös preventiotoiminnan suunnittelu työpaikalla, kun on todettu työhön liittyvä sairaus. Pienten yritysten työterveyshuollon kehittämiseen kokonaisuudessaan panostetaan.

Myös työterveyshuollon oma toiminta vaatii kehittämistä. Tähän kuuluvat toimiva palvelujärjestelmä sekä laadukas, vaikuttava hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta sekä tarpeeseen nähden riittävää ja pätevää henkilöstöä. Vaikuttavuuden parantaminen edellyttää sekä laadun kehittämistä että vaikuttavia toimintamalleja, vaikuttavuustiedon lisäämistä ja mittaamisen kehittämistä. Työterveyslaitoksella on rakennettu yhteistyössä ministeriön kanssa vaikuttavuustutkimusohjelma.

Työterveyshuollon kunnallisen palvelujärjestelmän kehittämisen myötä on syntynyt liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä. Muutos jatkuu, kun kuntarakenne muuttuu ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö uudistuu. Toimintamme on tiedon tuottamista kehittämisen tueksi sekä vaikuttaminen lainsäädäntömuutoksiin ja yhteistyö eri toimijoiden kesken (mm. STM, THL, Kela, Kuntaliitto, ammattijärjestöt). Alueellisella tasolla kehitetään yhteistoiminnallisesti työterveyshuollon verkostoja, jotka edesauttavat työterveyshuollon rakenteellisia muutoksia. Näihin hankkeisiin on kytketty työterveyshuollon sisällön kehittäminen, mikä edistää tasalaatuisten hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisten palvelujen tuottamista.

Kun työkykyongelmia ilmenee, toimivan työterveysyhteistyön lisäksi tärkeää on sujuva hoitoon ja kuntoutukseen pääsy. Viime vuonna voimaan tullut terveydenhuoltolaki edellyttää alueellisesti suunnitelmallisen yhteistyön rakentamista eri terveydenhuollon toimijoiden ja kuntoutuksen välille. Vuonna 2012 voimaan tuleva sairausvakuutuslain muutos edellyttää viimeistään 90 sairauspäivän kohdalla työterveyshuollon ja työpaikan yhteisneuvottelua työntekijän työhön paluun mahdollisuuksista. Tämä lakimuutos edellyttää yhteistyökäytäntöjen rakentamista terveydenhuoltoon ja tuo työterveyshuollolle koordinaatioroolin työkykyä uhkaavissa työkykyongelmissa.

Työhön liittyvissä sairauksissa tärkeää on paitsi ammattitautidiagnostiikan kehittäminen työura-ajattelun suuntaan, myös prevention vahvistaminen työterveysyhteistyön kautta.

Vaikuttavuutta saadaan aikaan, kun kukin toimija tahollaan kehittää toimintaansa yhteisten tavoitteiden suuntaan. Tämä liittyy läheisesti käytännön työterveyshuoltoon. Siksi Työterveyslaitos toimii tiiviissä yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa. Vaikuttavuuden aikaansaamisen edellytys on onnistunut yhteistyö.