Eduskunnassa kuultavana sairausvakuutuslain 90 päivän sääntöön liittyen - STLY mukana lakien valmistelussa
Hämmästykseni oli suuri, kun lokakuussa puhelinvastaajassani oli miellyttävä-äänisen valiokuntaneuvoksen yhteydenottopyyntö. Hän toivoi minua Eduskunnan Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavaksi vireillä olevan lain valmisteluun liittyen.
Hän kertoi, että hallituksen tekemästä lakimuutosehdotuksesta valiokuntakäsittelyssä on jo kuultu ministeriötä, Kelaa ja työmarkkinaosapuolia ja valiokunnan puheenjohtaja toivoi kuultavaksi vielä käytännön työterveyshuollon tekijää. Tutustuessaan STLY:n hallituksen jäsenten luetteloon hän arveli minun tekevän käytännön työterveyshuollon työtä ja siksi soitti minulle.
Mielenkiinnolla tartuin ensimmäistä kertaa osakseni tulleeseen mahdollisuuteen ja tutustuin Eduskunnasta saamaani taustamateriaaliin. Myös kollegaverkostolta sähköpostikyselyllä saamani kommentit auttoivat esittämään mielipiteeni varmemmin. Esitysmateriaalin piti olla valiokunnalla kuulemista edeltävänä päivänä sähköisesti toimitettuna.
Jännittävänä päivänä sitten astuin pääovista sisään eduskuntataloon. Asiantuntijaksi kutsuttuna ei tarvittu turvatarkastusta, vaan sain kävellä sisään vapaasti ilmoittauduttuani minut tervetulleeksi toivottaneelle vahtimestarille.
Jouduin odottamaan valiokunnan oven ulkopuolella käytävässä kutsua sisään jännittäen. Kun kutsun sisään tuli, oli vastaanotto lämmin ja arvostava. Valiokunnan puheenjohtaja tuli ovelle vastaan ja toivotti lämpimästi kätellen minut tervetulleeksi. Kansanedustajat istuivat pitkän pöydän ympärillä ja kuuntelivat esitykseni, jonka olivat saaneet sekä muistiona että esitysmuodossa etukäteen. Kerroin työterveyshuollon ammattilaisten yhteisenä näkemyksenä, että lakimuutos on hyvä. Sen tulisi koskea nimenomaan pitkittyviä sairauspoissaoloja. Tärkeää on varmistaa ajoissa tieto tarvittavasta todistuksesta, vaikkapa jo 60 päivän kohdalla Kelan päivärahapäätöksen mukana tulevalla työnantajalle ja työterveyshuoltoon toimitettavaksi tarkoitetulla liitteellä.
Kun kerrankin oli mahdollista, kerroin myöskin toiveena valiokunnalle, että Kelan lähettämän kirjeen sanamuotoa muutettaisiin 150 päivän kohdalla niin, että ensimmäiseksi kerrottaisiin erilaisista kuntoutusvaihtoehdoista eikä henkilön mahdollisesta oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen kuten tällä hetkellä tapahtuu.
Tasa-arvovaliokunnassa oli myöskin mahdollista kertoa osa-aikaisen sairausloman tämänhetkisestä epäkohdasta, sen toimimattomuudesta osa-aikaisessa työsuhteessa.
Myös työterveyshuollon resursseista eri paikkakunnilla, työterveyshuollon, Kelan ja työnantajien tarvitsemasta koulutuksesta ja työnantajille tulevista kustannuksista oli kannanottoja esityksessäni.
Esitykseni jälkeen kansanedustajat saivat kysyä kysymyksensä, jotka minun piti kuunnella ja kirjata ja sitten sain vastata kaikkiin peräkkäin.
Hyvällä mielellä lähdin puheenjohtajan saattelemana valiokunnan kokoushuoneesta ja talosta pois.
Kuukauden kuluttua pääsin uudelleen kuultavaksi samasta aiheesta samalla materiaalilla. Tällöin kyseessä oli Sosiaali- ja terveysvaliokunta ja aiheesta kuultuina samaan aikaan meitä oli neljä tahoa: Suomen Yrittäjat, Suomen Mielenterveysseura, minä STLY:n edustajana ja käytännön HR-työtä tekevä S-ryhmässä toimiva henkilöstön kehittäjä.
Saimme ensin esittää oman puheenvuoromme ja sen jälkeen olimme kansanedustajien haastateltavina, jälleen varsin arvostavassa ja positiivisessa hengessä. Kaikki kuultaviksi kutsutut olimme samaa mieltä siitä, että lakimuutos on hyvä ja työterveyshuollon kannalta esittämäni mielipiteet saivat muilta mukana olleilta tukea.
STLY:n edustajat ovat monesti kuultuina lakien valmistelussa eri valiokunnissa ja teemme jatkuvasti yhteistyötä tärkeiden sidosryhmiemme, mm. STM:n ja Kelan kanssa. Itselleni vierailu Eduskunnassa oli ainutlaatuinen kokemus saada tutustua lakien säätämistyöhön ja valiokuntatyöskentelyyn.
Mielenkiinnolla nyt odotan, onko esittämilläni mielipiteillä vaikutusta vai jäikö kuuleminen pelkäksi ainutlaatuiseksi kokemukseksi.
STM tiedote 19.01.2012 - Työkyky on arvioitava 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen
Pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa työterveyslääkärin on jatkossa arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Lisäksi työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava Kansaneläkelaitokselle (Kela) lausunto työkyvystään ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä.
Jotta Kansaneläkelaitos saa ajoissa tiedon pitkittyvistä sairauspoissaoloista, sairauspäivärahaa on haettava nykyisen neljän kuukauden sijasta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.
Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyksiin riittävän varhain. Menettely tukee työkyvyn palautumista ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen.
Lainmuutos on yksi hallituksen toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Uusi menettely pohjautuu valtiosihteeri Eeva Kuuskosken vetämän Työhyvinvointityöryhmän ja johtaja Jukka Ahtelan Työelämäryhmän linjauksiin ja sisältyy hallitusohjelmaan.
Hallitus esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista torstaina 19. tammikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina. Lait tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2012.
laatikko
Ylilääkäri, Kesko Oyj
STLY:n hallituksen jäsen
pirjo.anttila@kesko.fi
