Työelämän tietolähteitä

Ministeriöistä kajahtaa

Työ- ja elinkeinoministeriö (www.tem.fi) julkaisee laajan työelämää kuvaavan Työolobarometrin lisäksi mm. toimialaraportteja eri toimialojen liiketoiminnan tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä Suomessa. Jokainen raportti sisältää oman toimialansa kuvauksen, keskeiset tunnusluvut, tilastot ja alan tulevaisuuden näkymät. Työlainsäädäntö ja kaikki työehtosopimukset löytyvät näiltä sivuilta. Työhallinnon ammatillinen kuntoutus on hyvin esitelty. Hyödyllinen on myös ammattinetti.fi-palvelu, jossa on kuvattuna eri ammattien vaatimuksia ja sisältöjä.

Sosiaali- ja terveysministeriön (www.stm.fi) sivuilta löytyy hakusanalla "työ" 1400 dokumenttia – työllisyyspolitiikka, eläkkeet, sosiaaliturva, työkyky ym. Hakusanoilla "työkyvyn tuki" löytyy vain kolme dokumenttia, hakusanalla "työsuojelu" taas 1360 dokumenttia.

Mitä työmarkkinajärjestöt tarjoavat?

Työnantajien Elinkeinoelämän keskusliiton (www.ek.fi) sivut ovat erittäin monipuoliset. Sieltä löytyy työterveyslääkärin tarvitsemia tietoja erilaisten teemojen alta: www.ek.fi/ek/fi/tyomarkkinat_ym/index.php; Perustietoja Suomen taloudesta; Yrityslainsäädäntö; hyödyllisiä taulukoita ja valokuviakin kannanottojen ja erilaisten suositusten lisäksi – mm. Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla sekä Johda työkykyä! -suositus, jossa otetaan kantaa myös mm. työterveyden mittareihin. Varsin mielenkiintoinen on myös EK:n Työaikakatsaus – tietoa sairauspoissaoloista mm. toimialoittain.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö (www.sak.fi/) julkaisee vuosittain lukuisan määrän esitteitä, tutkimuksia, taustamuistioita, tilastojulkaisuja ja kalvosarjoja, videoita sekä lausuntoja ja suosituksia. Osa on hyviä koosteita vaikkapa luentoja varten.

Kurssitusta työelämästä

Työterveyshuollon virtuaaliylipiston (www.tthvyo.fi/) oppimisalustasta löytyy työlääketieteen, työterveyshuollon sekä työsuojelun erilaisia kursseja ja materiaaleja kaikkien käytettäväksi useiden kymmenien nimikkeiden verran. Suomen laajin verkkokurssitarjonta?

Työturvallisuuskeskus (www.ttk.fi/) sisältää mm. toimialakohtaista työsuojelutietoa, työturvallisuushenkilöstörekisterin, tietoja uudesta työhyvinvointikortista sekä työturvallisuus- ja työhyvinvointikoulutuksista, monien julkaisujen lisäksi.

Miten työ turvalliseksi?

Aluehallintoviraston työsuojelusivut (www.avi.fi/tyosuojelu) ovat mainio avaussivu työturvallisuusasioihin. Sivujen kautta avautuu pääsy monipuolisesti sekä alueelliseen, valtakunnalliseen, että eurooppalaiseen työsuojelutietoon (EUOSHA) mm. erittäin hyvien linkitysten kautta. Tietoa, julkaisuja ja tilastoja on tarjolla teemoittain. Mukavia ovat myös Asko Aallon kirjoittamat lyhyet artikkelit työlääketieteestä, kuten kolmiolääkkeitten käytöstä työssä ja tulivuorenpurkauksista työterveyskysymyksenä. Sivuilta löytyy oikeustapauksia koskien työehto- ja työsopimusriitojen ratkaisuja ja työtapaturmatapauksia. Korkeimmassa oikeudessa käsitellyistä tapauksista on koostettu mielenkiintoinen, kommentoitu yhteenveto.

Suomalaiset ovat lakiuskovaista kansaa

Työ- ja elinkeinoministeriö (www.tem.fi/) vastaa varsinaisen työlainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä. TEM:n sivuilta löytyy mm. aiheesta hyviä kirjoituksia, kompakti kooste työlainsäädännöstä ja ohjeita lakien soveltamisesta.

Finlex (www.finlex.fi) löytää yli 80 lakia hakusanalla työ. Monet työelämää säätelevistä laeista jäävät vielä tämän haun ulkopuolelle. Sivuilta löytyvät hallituksen esitykset ja perustelutekstit avaavat asiaa lukijalle kuivaa lakitekstiä paremmin: mikä kunkin lain tarkoitus ja soveltaminen on. Onhan Sinunkin työpaikallasi luettavana Työpaikan lakikirja?

Työelämää koskevasta tietosuojasta saa tietoa TEM:in julkaisusta Työelämän tietosuoja, Tietosuoja.fi-sivuilta tai tietosuojavaltuutetun toimiston ratkaisut tietokannasta (eri aihealueilta, mm. työelämää ja terveydenhuoltoa koskien).

Työelämää pitää myös tutkia!

Työnantajien Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (www.etla.fi/) tutkimustyön painopisteitä ovat ajankohtaiset elinkeinoelämään liittyvät kansantalous-, liiketalous- sekä sosiaalipolitiikkakysymykset. ETLA tekee tiivistä yhteistyötä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (www.eva.fi/) kanssa, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. EVA julkaisee monipuolisesti raportteja ja analyysejä, myös työelämästä, kuten puhutut Mainettaan parempi työ, Hyvä työ, paha työ ja Yrittäjyyden paradoksi.

Ammatillisten keskusjärjestöjen ylläpitämän Palkansaajien tutkimuslaitoksen (www.labour.fi) keskeiset tutkimusalueet ovat työmarkkinat, julkinen sektori sekä makrotalous ja talouspolitiikka. Pellervon taloustutkimuksen (www.ptt.fi) tutkimustoiminta kohdistuu kansantalouden kysymyksistä erityisesti maa- ja elintarviketalouteen sekä metsäalaan.

Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra (www.sitra.fi/) perustettiin itsenäisyyden juhlavuonna 1967 ja rahaston laissa määritellyksi tehtäväksi annettiin Suomen vakaan ja tasapainoisen kehityksen, talouden kasvun sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja yhteistyön edistäminen. Sivujen eri teemojen alta löytyy työelämää koskettavia kirjoituksia ja raportteja.

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus (www.uta.fi/laitokset/tyoelama) on monelle varsin tuntematon parinkymmenen hengen akateeminen tutkimuslaitos, joka tekee monitieteistä tutkimusta työn ja työelämän eri alueilla sekä tukee jatko- ja täydennyskoulutusta. Keskus tuottaa mm. väitöskirjoja, raportteja, artikkeleita – käy lukemassa!

Työsuojelurahasto (www.tsr.fi/) rahoittaa sellaista työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. Päättyneiden ja meneillään olevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden napakat kuvaukset ja raportit ovat mielenkiintoista luettavaa!

Valtion talouden tutkimuskeskus (www.vatt.fi) on julkisen talouden tutkimuslaitos, joka tutkii laaja-alaisesti työelämää ja samalla palvelee päätöksentekoa.

Tärkeitä tilastoja

KELA:n (www.kela.fi/) Työterveyshuoltotilasto kuvaa työterveyshuoltopalvelujen järjestämistä ja käyttöä ja kattavuutta. Kelan sairauspäivärahatilasto kertoo sen korvaamista sairauspoissaoloista (yli 1+9 päivää). Eri tavoin luokiteltua tietoa sairauspoissaoloista saa myös EK:n Työaikakatsauksesta ja Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta.

Tapaturmavakuutusten liiton (www.tvl.fi) ja Tilastokeskuksen kautta löytyy tietoa työtapaturmista. On huomattava, että eri tietokannoissa luvut poikkeavat toisistaan, koska tapaturmat luokitellaan eri tavoin. Työ- ja työmatkaperäisistä kuolemista TVL julkaisee TOT-tilastoa, jossa kuolemaan johtaneiden tapaturmien kulku kuvataan yksityiskohtaisesti, opiksi lukijoille!

Tilastokeskus on Suomen virallinen tilastoija. Verkkosivut ovat käytettävyydeltään hieman hankalat ja "tilastoista huolimatta" ehkä paras osuus käytännön lääkärille onkin sivuilta löytyvät julkaisut, mm. erittäin mielenkiintoinen pitkän perspektiivin tutkimus työelämän muutoksista: Työelämän kolme vuosikymmentä.

Työ- ja elinkeinoministeriön (www.tem.fi/) Työolobarometri on laaja vuosittainen katsaus työelämään ja sen muutoksiin. Barometri muodostuu yli tuhannen työntekijän haastatteluista ja sitä on kerätty vuodesta 1992. Se kuvaa työelämän laadun ja työolojen muuttumista tavallisen palkansaajan näkökulmasta.

Työterveyslaitoksen (www.ttl.fi/) kolmen vuoden välein tehtävä Työ ja terveys -haastattelututkimus kuvaa työolosuhteita ja niiden muutoksia. TTL julkaisee myös Ammattitaudit ja ammatitautiepäilyt -tilastoa sekä ylläpitää työssään syöpävaarallisille aineille altistuvien ASA-rekisteriä.

Kansainvälistä työelämätietoa

Käytännössä tärkein kansainvälinen tietolähde lienee työturvallisuuden tietopankki EUOSHA (www.osha.europa.eu), jonka sivut ovat suurelta osin myös suomenkielisiä. Työterveyden edistämiskampanjat, työturvallisuuden hyvät käytännöt, tilastot ja julkaisut – hyvät sivut!

Kansainvälisyydestä puhuttaessa ei voi sivuuttaa kolmea suurta: ICOH, ILO ja WHO, vaikka niistä kahden viimeksi mainitun hyödyllisyys käytännön lääkärin kannalta onkin vähäinen. ICOH (www.icohweb.org/) järjestää kolmen vuoden välein työterveyshuollon maailmankongressin, joka on suomalaisittain kovin suosittu – yleensä meitä osallistuu niihin satakunta työterveyslääkäriä. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n (www.ilo.org/) sekä WHO:n (www.who.org/) sivut ovat jo niin laajat, että siellä täytyy todella tietää, mitä etsii – muuten hukkuu.