Kelan työikäisten kuntoutus työelämän muutosten tukena

Uutta standardeissa

Uudistustyön yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kuntoutusmuotojen sisällön ja toteutuksen nivominen paremmin kuntoutujan työhön ja kuntoutuksen aikaisen yhteistyön vahvistaminen työpaikan (esimies) ja työterveyshuollon kanssa. Uusissa standardeissa on kuntoutuksen tavoitteita selkeytetty. Vaikka kuntoutus toteutuu ryhmämuotoisena, kuntoutuksen tavoitteena on yksilöllisen kuntoutuspolun toteuttaminen. Yksilöllisempi ja kuntoutujan omien kuntoutustavoitteiden kautta laadittava kuntoutussuunnitelma on peruslähtökohta kuntoutuksen onnistumiselle ja tuloksellisuudelle. Kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö muodostavat kuntoutuksen oppimisprosessin, mikä luo hyvän mahdollisuuden kuntoutujan kuntoutumiselle. Työterveyshuollolla on puolestaan tärkeä rooli kuntoutustarpeen havaitsemisessa, kuntoutujien valinnassa, kuntoutukseen ohjaamisessa ja kuntoutuksen aikaisen ja jälkeisen seurannan toteutuksessa. Kuntoutusprosessin tärkeä osa on suunnittelukokous, missä luodaan puitteet työpaikan tarpeista lähtevälle kuntoutuksen toteutukselle. Kuntoutuksen sisältö muodostuu ammatillisesta ja työhön liittyvästä sekä terveyteen ja elämäntapoihin kohdistuvasta kuntoutuksesta. Työ ja ammatillisuus on nyt vahvemmin mukana kuntoutuksen toteutuksessa ja kuntoutuksen keinoin ja yhteistyöllä esimiehen kanssa pyritään käynnistämään työhön liittyviä kuntoutujan muutos- ja oppimisprosesseja. Kuntoutuksen tavoitteena on täten vahvistaa esimiesten kykyä tukea kuntoutukseen osallistuvia työntekijöitä. Standardissa on korostettu myös työterveyshuollon roolia tukea kuntoutujaa koko kuntoutusprosessin aikana ja kuntoutuksen jälkeen. Nämä toimenpiteet tukevat kuntoutuksen jalkautumista kuntoutujan arkeen, työhön ja työyhteisöön.

ASLAK- ja TYK-kuntoutuksen toteutuksessa palveluntuottajat ottavat käyttöön GAS-menetelmän (Goal Attainment scaling). GAS-menetelmän avulla luodaan kuntoutujalle kuntoutuksen yksilölliset tavoitteet (www.kela.fi>yhteistyökumppanit>kuntoutuspalvelut>GAS-menetelmä). Työhön liittyvistä tavoitteista keskustellaan esimiehen kanssa ja siihen on luotu edellytyksiä uudistuneissa standardeissa. Kuntoutus on prosessi, missä myös kuntoutujan tekemät välitehtävät tukevat kuntoutujan motivaatiota ja antavat keinoja tavoitteiden suuntaiseen toimintaan. Palveluntuottaja voi toteuttaa kuntoutuksen sisältöä myös verkkokuntoutuksena. Tämä mahdollistaa kuntoutuksen vuorovaikutuksen kuntoutusjaksojen välisillä ajoilla, jolloin kuntoutuja on omassa työssään. Palveluntuottaja voi käyttää puhelin- ja videoyhteyksiä työpaikkayhteistyön tekemiseen.

ASLAK-kuntoutusta voidaan järjestää uuden standardin mukaisesti, joko lyhytkestoisena (10–12 vrk) tai pitkäkestoisena (20–22 vrk). Pitkäkestoisessa toteutuksessa voi olla seitsemänkin jaksoa ja lyhin jakso voi olla 3 vrk:n mittainen. Tämä palvelee myös yrittäjiä ja määräaikaisia työsuhteissa olevia hakijoita paremmin. Lyhytkestoinen kuntoutus pyritään toteuttamaan kahdeksan kuukauden aikana ja pitkäkestoinen vuoden aikana. Työpaikkakohtaisissa kuntoutuksen toteutuksissa pidetään ensimmäisellä jaksolla yhteisneuvottelu esimiehen, kuntoutujan ja palveluntuottajan välillä. Näin varmistetaan kuntoutuksen tavoitteet ja suunta työssä selviytymisen näkökulmasta. Kuntoutuksen alkujakson jälkeenkin on vielä mahdollisuus (kuntoutuja, lähiesimies ja työterveyshuolto) järjestää yhteinen tapaaminen kuntoutujan työpaikalla työhön liittyvien muutostarpeiden johdosta. ASLAK-kuntoutuksen loppuvaiheessa käydään vielä yhteisneuvottelu, missä kuntoutuja, palveluntuottaja ja esimies käyvät läpi kuntoutuksen tuloksia ja sopivat jatkotoimenpiteistä. Yhteistyöpäivä järjestetään edelleen yhdellä kuntoutusjaksolla.

TYK-kuntoutus kestää 30–33 vuorokautta ja siihen kuuluu selvitysjakso(t), valmennusjaksot ja 1–2 yhteistyöpäivää. Sen lisäksi palveluntuottajalla on mahdollisuus järjestää tapaamisia kuntoutujan työpaikalla kuntoutuksen aikana esille nousevista työhön liittyvistä asioista. Kuntoutus toteutuu kahden vuoden kuluessa. Työpaikan ja esimiehen kanssa tehtävä yhteistyö on rakennettu ASLAK-kuntoutusta vastaavasti.

Uudet standardit vastaavat realistista käsitystä niistä toimenpiteistä ja eri osapuolten välisistä rooleista kuntoutuksessa, jotka tukevat kuntoutusta tarvitsevia työikäisiä. Kuntoutuksen tavoitteena on jatkossakin edistää kuntoutujan työ- ja toimintakykyä sekä tukea työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Tutkimusten perusteella kuntoutus on vaikuttavaa, kun se on asiakas- ja tavoitelähtöistä. Moniammatillinen työskentely lisää kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Uudet standardit tuovat uudenlaisia toimintamalleja työikäisten kuntoutukseen, ja merkityksellistä kuntoutuksen tuloksellisuudelle on, miten palveluntuottajat, työpaikat (lähiesimies) ja työterveyshuollot ottavat uudistusten haasteet vastaan.