Miksi masennuslääkkeiden käyttö vähenee eläkkeelle siirtymisen jälkeen?

Työterveyslaitoksen johtamaan tutkimukseen osallistui yli 11 000 kuntasektorin työntekijää, jotka jäivät eläkkeelle vuosien 1994 ja 2005 välissä. Tutkimus on osa laajaa Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimusta, jossa on seurattu 10 kunnan ja 21 sairaalan henkilöstön työoloja, terveyttä ja hyvinvointia 90-luvun lopulta lähtien.

Tutkimuksessa yhdistettiin eri rekisteriaineistoja ja tarkasteltiin erikseen vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä. Tutkittavista 65 prosenttia jäi vanhuuseläkkeelle (keskimäärin 61-vuotiaina). Vanhuuseläkeläisistä neljä prosenttia käytti masennuslääkkeitä ennen eläkkeelle jäämistä. Eläkkeelle jääminen vähensi masennuslääkekäyttöä merkittävästi sekä miehillä että naisilla. Eniten vanhuuseläkkeelle jäämisestä hyötyivät ne työntekijät, joilla oli ollut terveydellisiä ongelmia, kuten sairauslomia ja kroonisia sairauksia työssäoloaikana.

Masennuslääkkeiden käytön trendiä ennen ja jälkeen vanhuuseläkkeen havainnollistaa kuva «Masennuslääkkeiden käyttö vähenee eläkkeelle jääde»1. Vertailun vuoksi kuvassa on myös diabeteslääkkeiden käyttöä kuvaava käyrä, jossa ei tapahtunut muutosta eläkkeelle siirtymän kohdalla. Molemmissa käyrissä on huomioitu ajassa tapahtunut lääkekäytön yleinen kasvu.

Tutkimusajanjaksona jäi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle yli 1200 työntekijää, joista yli 60 prosenttia hoidettiin masennuslääkkeillä ennen eläkkeelle jäämistä. Heillä masennuslääkkeitten käyttö lisääntyi voimakkaasti viimeisinä työssäolovuosina, mutta eläkkeelle pääsyn jälkeen käyttö väheni. Eläkkeelle jääminen ei muuttanut fyysisistä syistä eläkkeelle jäävien masennuslääkkeitten käyttöastetta.

Mistä nämä tulokset kertovat? Rekisteritutkimus ei anna kysymykseen suoraa vastausta. Sattuma ei ainakaan ole todennäköinen syy, koska saman suuntaisia tuloksia on havaittu ranskalaisessa tutkimusaineistossa. Siinä tutkittavien koettu terveys parani ja uniongelmat, uupuneisuus ja masentuneisuus vähenivät eläkkeelle jäämisen jälkeen. Ranskalaisaineistossa vointi parani erityisesti niillä, joiden psykososiaaliset työolot olivat olleet heikot ennen eläkkeelle jäämistä. Suomalaisessa kuntatutkimuksessa hyötyivät eniten ne, joilla oli ollut terveys- ja työkykyongelmia. On mahdollista, että terveysongelmista kärsivät kokevat työelämän vaatimukset kaikkein raskaimpana. Näillä työntekijöillä voi olla voimia ja aikaa hoitaa terveyttään paremmin eläkkeelle siirryttyään. Sinnittelevätkö työntekijät siis eläkkeelle masennuslääkkeiden turvin? Voitaisiinko työhön liittyvien ongelmien korjaamisella parantaa työssä olevien hyvinvointia ja terveyttä työuran loppupäässä? Joka tapauksessa uusimmat tutkimustulokset kannustavat kehittämään työelämän laatua ja tukemaan ikääntyvien työkykyä, jos työntekijöiden halutaan jaksavan työssä pitempään.

Kuva 1. Masennuslääkkeiden käyttö vähenee eläkkeelle jäädessä Kuva on julkaistu kustantajan (Wolters Kluwer Health) luvalla.

Kirjallisuutta

1. Kirjoitus perustuu artikkeliin: Oksanen T, Vahtera J, Westerlund H, Pentti J, Sjösten N, Virtanen M, Kawachi I, Kivimäki M. Is retirement beneficial for mental health? Antidepressant use before and after retirement. Epidemiology 2011 Jul;22(4):553–9.
2. Vahtera J, Westerlund H, Hall M, Sjösten N, Kivimäki M, Salo P, Ferrie JE, Jokela M, Pentti J, Singh-Manoux A, Goldberg M, Zins M. Effect of retirement on sleep disturbances: the GAZEL prospective cohort study. Sleep 2009 Nov;32(11):1459–66.
3. Westerlund H, Kivimäki M, Singh-Manoux A, Melchior M, Ferrie JE, Pentti J, Jokela M, Leineweber C, Goldberg M, Zins M, Vahtera J.Self-rated health before and after retirement in France (GAZEL): a cohort study. Lancet 2009 Dec 5;374(9705):1889–96.
4. Westerlund H, Vahtera J, Ferrie JE, Singh-Manoux A, Pentti J, Melchior M, Leineweber C, Jokela M, Siegrist J, Goldberg M, Zins M, Kivimäki M. Effect of retirement on major chronic conditions and fatigue: French GAZEL occupational cohort study. BMJ 2010 Nov 23;341:c6149.