Osasairauspäiväraha edistää työhön paluuta tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa
Tuki- ja liikuntaelinten (TULE) sairaudet ovat useilla työpaikoilla merkittävin sekä lyhyiden että pitkien sairauslomien syy, vaikka hoitokäytännöt ovat muuttuneet yhä aktiivisemmiksi. Esimerkiksi selkäsairauksissa yleinen ohje on pysyä aktiivisena kivun sallimissa rajoissa. Koska aikaisempi sairauspoissaolo ennustaa pitkäaikaista työkyvyttömyyttä, lääkärin on syytä määrätä sairauslomia harkiten. Tuki- ja liikuntaelinoireet aiheuttavat harvoin täydellistä työkyvyttömyyttä, mutta tavanomaisen työn aiheuttama kuormitus voi pahentaa oireita. Vuonna 2007 voimaan tullut osasairauspäivärahalaki ja siihen vuonna 2010 tehty muutos ovat olleet tervetulleita, koska niiden avulla on voitu paremmin hyödyntää osittaista työkykyä ja työssä kuntoutumista.
Aluksi osasairauspäivärahaetuutta käytti vuosittain vain 1200–1600 henkilöä. Vuonna 2010 etuus tuli mahdolliseksi jo kahden viikon sairausloman jälkeen, mikä lisäsi selvästi sen käyttöä. Vuonna 2011 osasairauspäivärahan saajia oli noin 5000, ja heistä yli 40 %:lla oli TULE-sairaus.
Osasairauspäivärahaa saaneiden kokemukset myönteisiä
Työterveyslaitoksen ja Kelan kyselytutkimukseen vastasi 648 vuonna 2007 osasairauspäivärahaa saanutta henkilöä. TULE-sairauksia ja mielenterveyden häiriöitä poti kumpaakin noin kolmannes vastaajista ja vammojen jälkitiloja oli reilulla kymmenellä prosentilla. Useimmat kokivat osasairauspäivärahalla olon edistäneen toipumista. Valtaosa (70 %) oli palannut kokoaikaiseen työhön osasairauspäivärahan jälkeen. TULE-sairauksissa ja mielenterveydenhäiriöissä palanneiden osuus oli hieman keskimääräistä pienempi (63 ja 57 %) ja pahanlaatuisten kasvainten ja vammojen jälkitiloissa suurempi (81 ja 76 %). TULE-sairauksissa työajan vähentäminen tehtiin useimmin puolittamalla päivittäinen työaika, kun taas mielenterveyden häiriöissä vähennettiin viikoittaista työpäivien määrää.
Vuonna 2007 osasairauspäivärahaa saaneiden rekisteriseuranta osoitti, että keskimäärin 1,5 vuoden seurannassa osasairauspäiväraha johti harvemmin täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen mutta useammin osatyökyvyttömyyseläkkeeseen kuin vastaavanpituinen täysi sairausloma.
Varhainen osasairausvapaa lisää työhön osallistumista myöhemminkin
Ennen vuoden 2010 lakimuutoksen voimaantuloa Työterveyslaitoksessa tehtiin satunnaistettu tutkimus varhaisen osasairausvapaan vaikutuksista työhön paluuseen, myöhempiin sairauslomiin ja TULE-oireisiin. Tutkimukseen otettiin mukaan henkilöitä, jotka olivat lääkärin arvion mukaan kyvyttömiä omaan työhönsä, mutta joiden arvioitiin selviytyvän työssään, jos työaika puolitetaan. Edeltävää sairauslomaa ei tarvittu, eikä sitä saanut olla yli kahta viikkoa. Tässä suhteessa interventio eroaa nykyisestä osasairauspäivärahaetuisuudesta, minkä vuoksi sitä alettiin kutsua osasairausvapaaksi.
Osasairausvapaaryhmässä palattiin tavanomaisiin työtehtäviin keskimäärin 12 päivän kuluttua, kun sairauslomalta paluu kesti 20 päivää (kuva «Vakiintunut työhön paluu (työssä ≥ 4 vk) osasairau»1). Seurantavuoden aikana osasairausvapaaryhmässä oli työkyvyttömyyspäiviä noin 20 % vähemmän kuin täyden sairausloman ryhmässä (kuva «Sairauspoissaolopäivien osuus seuranta-ajasta vuod»2). Osasairausvapaan hyödyntäminen näytti siten vaikuttavan sairauskäyttäytymiseen jopa pitemmällä aikajänteellä. Osasairausvapaaryhmässä 40 %:lla edeltävää sairauslomaa ei ollut lainkaan, ja osasairausvapaa edisti myös heidän työhön paluutaan. Osasairausvapaalla olleet raportoivat vähemmän toimintakyvyn alenemaa ja vaikeuksia päivittäisissä toiminnoissa, ja he kokivat terveytensä paremmaksi kuin sairauslomaryhmän tutkittavat. Vaikka osasairausvapaaryhmä osallistui työhön enemmän, heillä ei missään vaiheessa ollut sairauslomaryhmää enempää liikuntaelinten kipuja eikä niistä aiheutunutta haittaa työssä tai nukkuessa. Merkittävää oli, että kukaan tutkittavista ei keskeyttänyt osasairausvapaata siksi, että TULE-oireet olisivat pahentuneet. Osasairausvapaa on siten turvallinen vaihtoehto TULE-sairauksissa.
Jäljellä olevan työkyvyn todistuksesta (fit note) myönteisiä kokemuksia
Osasairausvapaahankkeessa lääkärin käytössä oli työkykylausunto (engl. fit note), jossa päähuomio on työkyvyttömyyden todistamisen sijaan siinä, mistä työntekijä pystyy suoriutumaan. Lausunnossa lääkäri suositteli joko pelkkää työajan puolittamista tai tarvittaessa lisäksi muita muutoksia, esimerkiksi raskaiden nostojen tai tiettyjen työasentojen rajoittamista. Lääkärin suositus annettiin työntekijälle, joka vei sen seuraavana päivänä esimiehelle. Esimiesten palaute lausunnosta oli myönteistä. Samantapainen lausunto on jo käytössä muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Iso-Britanniassa, jossa fit note toimii myös työkyvyttömyyslausuntona silloin kun esitettyjä työjärjestelyjä ei pystytä toteuttamaan.
Kehittämistarpeet työpaikoilla ja työterveyshuollossa
Osasairauspäiväraha on ollut käytössä Suomessa neljän vuoden ajan. Kyselyn, rekisteritutkimuksen ja satunnaistetun interventiotutkimuksen perusteella osasairausvapaalla voidaan nopeuttaa työhön paluuta ja lisätä työhön osallistumista TULE-sairauksissa myös pitemmällä aikavälillä. Lääkärin suositukseen pohjautuva osa-aikainen työnteko ei näytä lisäävän oireita.
Osasairauspäivärahan käyttö on edelleen Suomessa vähäistä verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Työpaikoilla käytön esteenä voi olla vaikeus tehdä työjärjestelyjä tai järjestää sijaista vain osaksi päivää. Osatyökykyisen työn tuottavuus on usein alentunut, mikä voi aiheuttaa työnantajan puolelta haluttomuutta työjärjestelyihin. Myös palkanmaksun pitää olla sovittu niin, että työhön osallistuminen on aina työntekijälle vähintään yhtä kannattavaa kuin täydellä sairauslomalla olo. Osasairausvapaan aiheuttamat työjärjestelyt voivat olla vaikeita toteuttaa tietyillä aloilla. Esimerkiksi vuorotyössä lyhyempi työpäivä on järkevä tehdä päivätyönä.
Työterveyshuollon kannalta suurin haaste osasairauspäivärahan ja muiden työjärjestelyiden laajemmalle käytölle liittyy ajan käyttöön: sairausloman vaihtoehtojen hyödyntäminen vie lääkäriltä paljon enemmän aikaa kuin kokoaikaisen sairausloman kirjoittaminen. Jos osasairauspäivärahan saamiseksi tarvittavaa lausuntokäytäntöä voitaisiin keventää ottamalla Suomessakin käyttöön todistus jäljellä olevasta työkyvystä muiden Pohjoismaiden tapaan, yksi este osasairauspäivärahan laajemmalle käytölle saataisiin poistettua.
Sairausvakuutuslain mukaan Kela alkaa maksaa sairauspäivärahaa vasta 1+9 päivän yhtäjaksoisen työkyvyttömyyden jälkeen. Toisaalta sairausloma-ajan palkanmaksusta määrätään työehtosopimuksessa. Työkyvyttömyyden alkuvaiheeseen – jossa todistusta Kelaan ei siis tarvita – on siten mahdollista sopia paikallisesti uudenlaisia tukimuotoja osatyökykyisille yhdistämällä toipuminen osa-aikaiseen työntekoon. Tässäpä haastetta työterveysyhteistyölle!
LKT, tutkimusprofessori
Työterveyslaitos
eira.viikari-juntura@ttl.fi
Kari-Pekka Martimo
kehitysjohtaja, työterveys- ja työkykypalvelut, Mehiläinen
Vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
kari-pekka.martimo@mehilainen.fi
Kirjallisuutta
- Kausto J, Miranda H, Martimo KP, Viikari-Juntura E. Partial sick leave–review of its use, effects and feasibility in the Nordic countries. Scand J Work Environ Health. 2008; 34: 239–49.
- Kausto J, Virta L, Joensuu M, Vuorinen H, Kivistö S, Jahkola A, Martimo K, Klaukka T, Viikari-Juntura E. Osasairauspäiväraha Suomessa. Etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 2009; 67:1–41.
- Kausto J, Virta L, Luukkonen R, Viikari-Juntura E. Associations between partial sickness benefit and disability pensions: initial findings of a Finnish nationwide register study. BMC Public Health. 2010 Jun 23; 10: 361.
- Martimo KP. Musculoskeletal disorders, disability and work. People and Work Research Reports 89, Finnish institute of Occupational Health, 2010.
- Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R, Kaila-Kangas L, Takala EP, Karppinen J, Miranda H, Luukkonen R, Martimo KP. Osasairausvapaa sairausloman vaihtoehtona tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Työympäristötutkimuksen raporttisarja 68, Työterveyslaitos, Helsinki, 2011, 1–44. http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/organisaatio/ratkaisujen_kehittaminen/tyokyvyn_tuki/Documents/Osasairausvapaa_loppuraportti_verkkojulkaisu.pdf