TULE-terveys tilastoissa

Sairauspoissaolot

Alkaneiden yli 9 päivän mittaisten sairauspoissaolojaksojen lukumäärää kuvaava Kelan tilasto (kuva «Alkaneet sairauspäivärahakaudet (kokopäivä, lkm) t»1) kertoo, että TULE-sairauksien osalta on tapahtunut myönteistä kehitystä. Vuodesta 2004 vuoteen 2007 lukumäärä kasvoi, ja huippuvuonna 2007 alkaneita jaksoja oli 125 985. Vuonna 2011 niitä oli 110 939. Myönteinen kehitys näkyy myös mielenterveyden häiriöistä ja verenkiertoelinten sairauksista johtuvissa sairauspoissaoloissa, kun taas hengityselinsairauksista johtuvat poissaolot ovat olleet kasvussa. Kun mitataan alkaneiden jaksojen lukumäärää, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen yleisin sairauspoissaolon syy, toiseksi yleisimpiä ovat mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot.

Kuva 1. Alkaneet sairauspäivärahakaudet (kokopäivä, lkm) tietyissä diagnoosiryhmissä vuosina 2004–2011 (Lähde: Kansaneläkelaitos).

Osasairauspäiväraha näyttää osin korvanneen kokoaikaisen sairauspäivärahan (kuva «Alkaneet osasairauspäivärahakaudet (lkm) tietyissä»2). Vuonna 2011 kokoaikaisia TULE-sairauslomia alkoi noin 1600 vähemmän kuin edellisvuonna (kuva «Alkaneet sairauspäivärahakaudet (kokopäivä, lkm) t»1), kun vastaavasti samaan aikaan osasairauspäivärahakausia alkoi noin 1000 enemmän.

Työkyvyttömyyseläkkeet

TULE-syistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden vuosittaisessa lukumäärässä on myös viime vuosina tapahtunut laskua niin miehillä (kuva «Kaikki työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairaus»3) kuin naisillakin (kuva «Kaikki työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairaus»4). Miehillä yli 4000:n tapauksen huippuvuosien (2004, 2007, 2008) jälkeen vuonna 2010 tapauksia oli vajaa 3600. Miehillä laskua on tapahtunut myös muissa tarkasteltavissa diagnoosiryhmissä. Miehillä mielenterveyssyistä alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa hieman enemmän kuin TULE-syistä alkaneita eläkkeitä, vaikka lukumäärät ovatkin lähellä toisiaan.

Kuva 3. Kaikki työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairauspääryhmittäin (sairauspääryhmä / asuinalue = Suomessa asuvat, sukupuoli = miehet).

Kuva 4. Kaikki työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairauspääryhmittäin (sairauspääryhmä / asuinalue = Suomessa asuvat, sukupuoli = naiset).

Naisilla (kuva «Kaikki työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairaus»4) sekä TULE-syistä että mielenterveyssyistä alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä on enemmän kuin miehillä, huippuvuosina 2007 ja 2008 molempia lähes 5000 tapausta. Vuonna 2010 molempien lukumäärä on laskenut noin 4300 tapaukseen, mutta TULE-eläkkeissä ei ole päästy vielä vuoden 2003 tasolle, joka naisilla on tarkastelujakson alhaisin. Myös naisilla mielenterveyssyistä myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa hieman enemmän kuin TULE-eläkkeitä. Verenkiertoelinten sairauksista johtuvia eläketapahtumia on naisilla yli puolet vähemmän kuin miehillä, ja hengityselinten sairauksistakin johtuvia eläkkeitä naisilla on vähemmän kuin miehillä.

On kuitenkin huomattava, että edellä esitetyt tilastot perustuvan lukumääriin, eli niissä ei ole laskettu alkavuutta suhteessa työikäiseen, ei-eläkkeellä olevaan etuuksiin oikeutettuun väestöön. Alkaneiden sairaustapausten lukumäärä voi vähentyä, jos etuuksiin oikeutettujen lukumäärä vähenee seurannan aikana. Tilastokeskuksen mukaan maamme työvoimaan kuuluvan 15–64-vuotiaan väestön (työlliset + työttömät) lukumäärä on pysynyt melko vakaana. Aikavälillä 2004–2011 tämä luku oli korkeimmillaan vuonna 2008 (2 669 000 henkilöä) ja vuonna 2011 vastaavasti 2 637 000 henkilöä. Tämä luku on kuitenkin varsin karkea, koska kantalukuna pitäisi käyttää kunkin vuoden alussa tarkastelun kohteena olevan etuuden saamiseen oikeutettua, ei-eläkkeellä olevaa väestöä. Etuuksiin oikeutettujen lukumäärässä tulee todennäköisesti lähivuosina tapahtumaan laskua, kun kaikki suurimpien ikäluokkien (1946–1950 syntyneet) edustajat ovat jääneet eläkkeelle.

Ammattitaudit

Työterveyslaitoksen ylläpitämässä työperäisten sairauksien rekisterissä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia kutsutaan rasitussairauksiksi. Rasitussairauksien määrä ammattitaudeissa ja ammattitautiepäilyissä on parissakymmenessä vuodessa voimakkaasti vähentynyt, ja niin myös vuosien 2005 ja 2009 välillä, jolloin rekisteritiedot ovat vertailukelpoisia. Vuonna 2009 tapauksia oli 801 ja vuodesta 2008 vuoteen 2009 tapausmäärä väheni 13 prosenttia. Vakuutuslaitokset vahvistivat näistä tapauksista ammattitaudeiksi 38 %. Samanlainen laskeva suuntaus näkyy, kun tarkastellaan pelkästään todennettuja ammattitauteja. Rasitussairauksien osuus kaikista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä oli vuonna 2009 13 %, ja ne ovat työperäisten sairauksien rekisterissä viidenneksi yleisin sairausryhmä meluvammojen, ihotautien, hengitystieallergioiden ja asbestisairauksien jälkeen. Yleisimpiä ammattitauti- tai ammattitautiepäilydiagnooseja tässä ryhmässä ovat olkaluun sivunastan tulehdus, jännetuppitulehdus, rannekanavaoireyhtymä ja limapussintulehdus. Olkaluun sivunastan tulehdus on näistä yleisin, se muodostaa lähes puolet kaikista tapauksista. Eniten rasitussairauksia todettiin elintarviketeollisuudessa, tekstiili- vaate- ja jalkineteollisuudessa, puutavarateollisuudessa sekä maa-, metsä ja kalataloudessa.

Lopuksi

TULE-sairastavuuden kehitys Suomessa näyttää useiden tilastojen valossa myönteiseltä. Kuitenkin sairauspoissaolojaksoja alkaa edelleen vuosittain yli 100 000, ja joka vuosi lähes 8000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle TULE-sairauden vuoksi. Ponnistelut TULE-sairastavuuden ehkäisemiseksi ja hoidon ja kuntoutuksen tehostamiseksi ovat siis edelleen tarpeen.