Työkyvyn tuen mahdollisuudet pienillä työpaikoilla
Pienet alle 50 työntekijän yritykset muodostavat 99 % Suomen yrityskannasta (319 000 vuonna 2010). Ne työllistävät 48 % kaikkien yritysten henkilöstöstä. Kolme viidestä pientyöpaikan työntekijästä tekee työtä alle 10 työntekijän mikroyrityksessä. Työterveyshuollon kattavuus on mikroyrityksissä kaikkein alhaisinta.
Yrittäjällä on paljon työtä ja monia lakisääteisiä velvollisuuksia, joista selvillä pysyminen ei ole helppoa. Mikroyrityksissä ja monessa pienessä työpaikassa ei ole ison työpaikan rakenteita eikä eriytyneitä tehtäviä työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyen. Toisaalta päätöksenteko on mahdollista nopeasti ja toimeenpano on suoraa. Pienen yrityksen kannalta työterveyshuolto on potentiaalisesti hyvä asia. Käytännössä on kuitenkin tullut pettymyksiä, kun palveluja ei saa tai ne eivät ole olleet sovitun mukaisia. Jotkut yrittäjät kokevat työterveyshuollon kustannukset korkeina.
Pientyöpaikkojen työsuojelu, työterveyshuolto ja työhyvinvointitoiminta ovat olleet kehittämisen kohteena jo useamman vuosikymmenen ajan. Mitä voimme oppia näistä kokemuksista?
Pienen yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä, jonka terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisesta tulee pitää erityisen hyvää huolta. Työhyvinvointipalvelun tuottajan on kyettävä rakentamaan yhdessä yrittäjän kanssa suunnitelma, joka perustuu yhteiseen arvioon keskeisistä yrityksen toimintaan vaikuttavista terveys- ja työkykyriskeistä, jossa haetaan konkreettisia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin ja jossa tähdätään ennakoivaan muutosten hallintaan. Yrittäjän sitoutuminen ja työntekijöiden mukaan saaminen on välttämätöntä. Useissa hankkeissa, joista voisi mainita Työterveyslaitoksen TEDI-hankkeen ja Kuntoutussäätiön PUNK-hankkeen, on osoitettu, että edellä mainitut periaatteet ovat kehittäneet työpaikan yhteistoimintaa, parantaneet työoloja, lisänneet työhyvinvointia ja auttaneet yritystä menestymään markkinoilla.
Suomessa on käyty laajaa keskustelua keinoista hallita ikääntyvän ja entistä pidempään elävän väestön toimeentuloa, sosiaaliturvaa ja palveluja. Huolta on kannettu työuran pidentämisestä, työelämän laadusta ja sosiaaliturvan rahoituksesta erityisesti eläkkeiden osalta. Useista toimenpiteistä on jo sovittu, joista viimeisimpinä työmarkkinaosapuolten yhteisessä työurasopimuksessa 22.3.2012 mainitut asiat.
Pienten työpaikkojen kohdalta oleellista on, että työn tekemisen esteitä poistetaan ja työn teettäminen tehdään kannattavaksi. Tämä koskee erityisesti nuoria ja vajaakuntoisia työntekijöitä. Hyvä asia on nuorten palkkatuki (Stanssi-kortti), jota voi käyttää alle 25-vuotiaan ammattiin vastavalmistuneen nuoren palkkaamiseen ilman, että hän on ollut edeltävästi työttömänä. Tukea voi saada 10 kuukauden ajan.
Työntekijöiden työkyvyn edistäminen ja työkyvyn seuraaminen on asetettu korkealle työelämän ja työterveyshuollon kehittämisen prioriteeteissa. Hyvä näin. Pientyöpaikat eivät valitettavasti ole aina selvillä työkyvyttömyysriskeistään. Työterveyslaitoksen äskettäin tekemän selvityksen mukaan noin puolessa yrityksistä oli yhteisesti mietitty työhyvinvointikysymyksiä ja vain kolmanneksessa oli kirjattu suunnitelma ja toimenpiteet työkyvyn tuesta ja sairauspoissaolojen hallinnasta. Työterveyshuollon tekemän poissaolojen seurannan arvioi riittäväksi 42 % isoista ja 20 % pienistä yrityksistä. Yritysten ja työterveyshuoltojen yrityksiä tukevana tahona tulee kiinnittää huomiota asiaan ja kirjata työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöt joko erilliseen kuvaukseen, työpaikkaselvitysraporttiin tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Pienyritys on haavoittuva
Pienessä yrityksessä työkyvyttömyysriski realisoituu harvoin, joka ei merkitse etteikö esim. tapaturmariski tai työstressin aiheuttama loppuunpalamisriski voisi olla hyvinkin korkea. Nopea hoitoon ja kuntoutukseen pääsy ovat kriittisempiä pienessä yrityksessä verrattuna isoon yritykseen. Koska pienellä yrityksellä ei useinkaan ole samassa määrin keinoja esim. työjärjestelyihin kuin isolla, avainhenkilön työkyvyttömyys voi johtaa yrityksen toiminnan merkittävään heikentymiseen ja jopa yritystoiminnan loppumiseen.
Vakuutusyhtiöt, työterveyshuolto ja yrittäjäjärjestöt ovat pitäneen edellä mainittuja asioita esillä, järjestäneet neuvontaa ja asiantuntija-apua, joilla riskeistä on tullut näkyviä ja pienikin yritys on voinut saada työkyvyttömyysriskinsä paremmin hallintaan. Työelämätyöryhmän ehdottama pilottihanke hoitoketjun nopeuttamisesta tapauksissa, joissa on merkittävä työkyvyn uhka ja hoito uhkaa viivästyä, pitäisikin toteuttaa mahdollisimman pian. Lisäksi pitäisi miettiä uusia keinoja yksinyrittäjien ja pienten yritysten työkyvyttömyysriskiä pienentävien toimien, ensimmäisenä työterveyshuollon järjestämisen, tukemiseen taloudellisin keinoin. Nykyisessä maksuluokkamallissa pienillä yrityksillä ei ole taloudellista kannustinta työkyvyttömyysriskin pienentämiseen. Nähtäväksi jää, tuoko työterveyshuoltotyöryhmän esittämä ja sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa oleva työterveyshuollon yhteishankintaorganisaatio parannusta pienten työpaikkojen työterveyshuollon kattavuuteen.
Työterveyshuollon vastuuta hoidon ja kuntoutuksen koordinaatiosta on päätetty lisätä. Tätä tukemaan on tehty useita lainsäädännöllisiä muutoksia, joista viimeisin on sairausvakuutuslain ns. 90 päivän sääntö, joka astuu voimaan 1.6. 2012. Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriö, TELA ja Kela järjestävät kuluvana vuonna valtakunnallisen tiedotus- ja koulutuskampanjan, jonka yhtenä osana on työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen yhteistyö potilaiden hoidossa, kuntoutuksessa ja työhön paluun tuessa.
Keskeisenä toimijana työterveyshuoltojen on omalta osaltaan huolehdittava, että pienet työpaikat saavat tietoa uudistuksista. Jokaisen työpaikan kanssa on sovittava selkeät menettelyt sairauspoissaolotietojen kulusta työterveyshuoltoon sekä toimista työkyvyttömyyden uhkatilanteissa. Konkreettisesti muutos tarkoittaa lisääntyvää kanssakäymistä kaikkien työpaikkojen kanssa erityisesti työkyvyn ja työhön paluun mahdollisuuksien selvittelyssä.
Koulutusta tarvitaan
Työnantajien ja esimiesten kouluttamistyötä työkykyasioiden esiin ottamiseen ja varhaisen tuen käyttöön riittää kaikille vielä moneksi vuodeksi. Paljon täytyy tehdä myös työterveyshuollon ammattilaisten ja muun terveydenhuollon kouluttamiseksi taitaviksi työ- ja toimintakyvyn arvioijiksi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen resurssit on turvattava. Työeläkejärjestelmä tulee omalta osaltaan huolehtimaan, että työpaikoilla ja työterveyshuolloissa on riittävästi työkyvyn arvioinnin ja ammatillisen kuntoutuksen asiantuntemusta. Toivoa sopii, että työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikortista tulee samanlainen hittituote kuin työturvallisuuskortista, joka on jo yli 300 000 työntekijän taskussa.
Lainsäädäntö ja hyvät käytännöt luovat hyvän pohjan työurien pidentämistä ajatellen. Kuinka hyvin toimenpiteet purevat riippuu paljolti siitä, kokevatko pienet työpaikat ja eri toimijatahot menettelytavat kannaltaan mielekkäiksi. Jokaisessa yrityksessä tulisi sopia neljä asiaa:
Työhyvinvointi, työkyvystä huolehtiminen ja työympäristön turvallisuus ovat yhteisiä arvoja, jotka näkyvät kaikessa työtoiminnassa.
Työssä jatkamisen ja jaksamisen tuesta ja seurannasta sovitaan yhteistoiminnassa työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa, samalla selkeytetään vastuut ja työnjako.
Työkyvyttömyysriskiin (työn organisointi ja johtaminen, työturvallisuus, työntekijöiden terveys ja työkyky) reagoidaan päättäväisesti ja heti.
Koko organisaatio, erityisesti johto ja esimiehet, kouluttautuvat työkykyasioiden puheeksiottoon ja varhaisen tuen mallin käyttöön.
dosentti, ylilääkäri
Eläke-Fennia
timo.leino@elakefennia.fi
Kirjallisuutta
- Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilasto 2010. www.tilastokeskus.fi
- Kelan työterveyshuoltotilasto 2009. www.kela.fi
- HE 75/2011. www.finlex.fi
- Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset. www.stm.fi
- Ehdotuksia työuran pidentämiseksi. Työelämäryhmän loppuraportti, STM, Helsinki 2010. www.tyoturva.fi
- Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä työryhmän raportti, STM, Helsinki 2011. www.stm.fi
- Työhyvinvointiryhmän raportti, STM, Helsinki 2011. www.stm.fi
- Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011, Excenta Oy, Helsinki 2011. www.excenta.fi
- Työhyvinvointikortti. http://www.tyohyvinvointikortti.fi/
- Työturvallisuuskortti. http://www.tyoturvallisuuskortti.fi/