Katsaus keskimääräisten työkyvyttömyyseläkelukujen taakse

Työkyvyttömyyseläkkeen saajat ja kokonaiseläkkeen suuruusjakaumat

Kuvassa «Työkyvyttömyyseläkkeen saajat Suomessa joulukuussa»1 on esitetty Kelaston tietojen perusteella Suomessa asuvat työkyvyttömyyseläkkeensaajat eläkkeen suuruuden ja maksajatahon mukaan. Valtaosa työkyvyttömyyseläkeläisistä saa eläkettä sekä työeläkeyhtiöstä että Kelalta. Kela ei maksa eläkettä, jos muut bruttoeläketulot ylittävät yksinelävällä hieman yli 1 200 euroa/kk ja parisuhteessa hieman yli 1 100 euroa/kk.

Kuva 1. Työkyvyttömyyseläkkeen saajat Suomessa joulukuussa 2010 eläkkeen suuruusluokan ja maksajatahon mukaan. Lähde: Kelasto

Sen paremmin Kelan kuin Eläketurvakeskuksenkaan tilastotietokannoista ei selviä pelkkää työeläkettä saavien määrä tai eläkkeen suuruusluokka. Työeläkettä nauttiviksi tilastoituvat kaikki pientäkin eläkettä työeläkevakuutusyhtiöstä saavat. Suomessa on noin 260 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa kansalaista. Kuvasta «Työkyvyttömyyseläkkeen saajat Suomessa joulukuussa»1 kuitenkin nähdään, että valtaosa (62 %) työeläkkeellä olevista saa myös Kelan maksamaa eläkettä. Vastaavasti vain työeläkevakuutusyhtiön maksamaa eläkettä saa noin 100 000 (38 %) työkyvyttömyyseläkkeellä olevista. Tilastotietojen puutteellisuuden ja yksinkertaistuksen vuoksi näissä luvuissa ei ole huomioitu LITA-eläkkeitä, joiden osuus kokonaisuudesta on pieni. Vain työeläkettä saavien osuus on saatu vähentämällä kaikkien eläkettä saavien määrästä Kelan eläkettä saavien osuus.

Kuten jo aiemmin mainittu eläkemenojen suuruuskin kertoo, vain työeläkeyhtiöiden maksamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat selvästi suurempia kuin Kelan (enimmäkseen) täydentävät eläkkeet. Huomion arvoista kuitenkin on, että kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä 38 % on alle 800 euroa/kk ja 70 % on alle 1 200 euroa/kk. Summat eivät ole järin suuria.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ikäjakauma ja eläkejärjestelmä

Kaikkiaan Suomessa siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2010 yhteensä 24 781 kansalaista (Suomessa asuvaa). Kuva «Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuonna 2010 iä»2 kertoo, että nuorimmat työkyvyttömyyseläkettä saavat olivat 16-vuotiaita ja lähes kaikki alle 20-vuotiaat yli 700 nuorta saivat vain Kelan eläkettä. Työhistoriaa alkaa sen jälkeen pikkuhiljaa kertyä, mikä näkyy työeläkettä saavien osuuden lisääntymisenä.

Kuva 2. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuonna 2010 iän ja eläkkeen maksajatahon mukaan. Lähde: Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta.

Kuitenkin alle 30-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä yli 1 400 sai vain Kelan maksamaa eläkettä. Merkittävää on myös se, että kaikissa ikäluokissa on pieni joukko niitä, jotka saavat eläkkeelle siirtyessään vain Kelan maksamaa eläkettä. Toisin sanoen heillä ei ole lainkaan työeläkekarttumaa. Yhteensä pelkkää Kelan maksamaa eläkettä saavia oli vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 2 152 henkilöä eli noin 9 %. Nuorten lisäksi toinen enimmäkseen vain Kelan maksamaa eläkettä saavien "piikki" on 63–65-vuotiaiden kohdalla.

Valitettavasti tilastoista ei saa selville vain työeläkeyhtiön maksamalle eläkkeelle siirtyneiden määrää saatikka sitä, kuinka työeläkeyhtiön maksaman eläkkeen määrä jakautuu työkyvyttömyyseläkettä saavien keskuudessa. Tämän tiedon perusteella voisi arvioida sitä, kuinka vakiintuneesti henkilöt ovat työelämään sijoittuneet. Aiemmin vuotta 2004 koskeneen tutkimuksen perusteella arvioituna kuitenkin noin neljännes yli 25 vuotta täyttäneistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä ei ollut vakiintuneesti työelämässä mukana, vaan heillä oli työkyvyttömyyttä edeltävien lähivuosien aikana pitkiä työttömyysjaksoja.

Kuvion «Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuonna 2010 iä»2 perusteella ei ole helppo mieltää usein siteerattua 52 vuoden keskimääräistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikää. Vaikka tämä kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä aritmeettisesti laskien on totta, merkittävämpää on, että työeläkettä saavista yli puolet (11 715 henkilöä) jäi eläkkeelle 55-vuotiaana tai vanhempana. Toistaiseksi myönnetylle työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 56,6-vuotiaana ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien keskiarvo ikä vuoden 2010 lopussa oli 57,7 vuotta.

Mielenkiintoista eläketilastologiikkaa on myös se, että osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet tilastoidaan työkyvyttömyyseläkeläisiksi. Osatyökyvyttömyyseläkeläisten osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeellä olevista on noin 10 %. Vuonna 2010 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin joka viides eläkkeelle siirtyneistä, kunta-alalla jopa useampi kuin joka kolmas. Täyden ja osaeläkkeen saajien keskimääräisessä iässä ei juuri ole eroa.

So what?

Työkyvyttömyyseläketilastoja tulkitessa on tapana oikaista mutkat. Se on ymmärrettävää, koska eläkejärjestelmämme on sen verran monimutkainen, että tilastoja tulkitessakin täytyy olla silmä tarkkana ja ajatukset keskittyneenä. Tilastoja kun tuotetaan niin kaikista työkyvyttömyyseläkeläisistä, työeläkeläisistä kuin Kelan eläkettä saavista. Ja koska eläkettä voi tulla molemmista järjestelmistä, menevät nämä eläkkeensaajat tilastoissa iloisesti päällekkäin.

Työeläkeyhtiöiden edustajat esittävät – sinänsä totuuden mukaisesti – kaikki pientäkin työeläkettä saavat tilastoissaan 211 000 työeläkettä saavien työkyvyttömyyseläkeläisen joukkoon kuuluviksi. Sen sijaan ei ole eritelty, kuinka suuri osuus 260 000 työkyvyttömyyseläkeläisestä saa pelkkää työeläkettä tai kuinka työeläkkeen suuruus vaihtelee koko työkyvyttömyyseläkeläisten joukossa. Tietoa ei ole myöskään siitä, kuinka suuri osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli eläkkeelle joutuessaan työsuhteessa ja kuinka moni ei. Puhumattakaan siitä, että tietäisimme, kuinka suuri osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli toimivan työterveyshuollon piirissä. Sanon toimivan siksi, että työterveyshuollon toimivuudessa on edelleenkin merkittävää vaihtelua. Lisäksi meillä on 200 000–300 000 työsuhteessa olevan työntekijän kattavuusaukko työterveyspalveluissa.

Tämä kaikki puolestaan liittyy työurien pidentämiseen ja työterveyshuollon rooliin näissä talkoissa. Mikä on työterveyshuollon todellinen mahdollisuus vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeiden puolittamistavoitteeseen? Jokainen työterveyslääkäri voi totta kai olla osaltaan siihen vaikuttamassa hoitamalla oman tonttinsa yhteistyössä asiakastyöpaikkojen kanssa. Mutta valtakunnan tasolla tilannetta arvioitaessa pitää huomioida yllä mainitsemiani faktoja. Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä ei ole työterveyshuollon tavoitettavissa, eikä myöskään kesäkuun alussa voimaantuleva lainsäädäntöuudistus heistä tuo sinne kuin pienen osan. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä on yli 55-vuotiaita, suurin osa varmaankin eläkkeensä ansainneita. Ja sokerina pohjalla: kun työterveyslääkäri onnistuu työssään ja saa osatyökykyisen työntekijän pysymään työelämässä osatyökyvyttömyyseläkkeellä, ei tästä suorituksesta palkita. Nämä työn onnistuneet hedelmät kun edelleen tilastoituvat työkyvyttömyyseläkeläisiksi.