Vaikuttava vuorovaikutus vastaanotolla - ja vähän muuallakin
Lääkärin työn tavoite on aikaansaada muutos: muutos potilaan oireissa, sairauden kulussa tai terveyskäyttäytymisessä, työntekijän työssä tai työolosuhteissa tai sitten työpaikalla työn organisoinnissa ja johtamisessa. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan vaikuttavaa vuorovaikutusta: taitoa perustella ja sitouttaa. Viime vuosiin asti sitä on opiskeltu käytännön kautta. Työterveyshuollon virtuaaliylipisto tarjoaa nyt erikoistujille ja kouluttajille vuorovaikutustaitojen koulutusta niin yksilön kohtaamiseen (motivoiva haastattelu) ja pienryhmässä toimimiseen (työterveysneuvottelu) kuin jatkossa myös työyhteisötyöhön.
Lääkäri 2008 -kyselyssä jopa yli puolet nuorista lääkäreistä ei mielestään ollut saanut tarpeeksi koulutusta niissä "yleisissä työelämätaidoissa", joihin vuorovaikutustaidotkin kuuluvat.
Lääkärilehden tuore artikkeli "Miten kertoa huonot uutiset?" alkaa sanoilla: "Vuorovaikutus on lääkärin tärkein työvälinen – ja joskus myös kipein ongelmakohta."
Vuorovaikutusmenetelmiä koskevissa katsauksissa motivoiva haastattelu on todettu kustannus-hyötysuhteeltaan vaikuttavimmaksi menetelmäksi.
Myös työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta ohjaavassa lokikirjassa vuorovaikutustaitojen tärkeys on nostettu esille. Osaamisalue kolmessa "Asiantuntijataidot ja hyvät ammattikäytännöt" todetaan tavoitteiksi mm. "Omaa ns. hyvät yleiset työelämätaidot ja kehittää niitä jatkuvasti (kuten vaikuttavat vuorovaikutustaidot erilaisissa asiakastilanteissa, tiimityöskentely, kokouskäytännöt, ristiriitatilanteissa toimiminen…)." Yksi esimerkki keinoista saavuttaa nämä taidot on vuorovaikutuskoulutukset, joita myös yliopistojen tarjoama koulutus nyt sisältää.
| Vuosina 1997–2006 valmistuneiden lääkärien (n = 1155–1161) vastausten jakauma (%) | Erittäin tai melko huonosti | Kohtalaisesti | Erittäin tai melko hyvin |
|---|---|---|---|
| Lähde: Heikkilä ym. 2009. | |||
| Terveyden edistäminen | 33 | 42 | 24 |
| Terveysneuvonta | 32 | 42 | 26 |
| Ryhmätyö | 28 | 41 | 32 |
| Erikoisalojen välinen yhteistyö | 26 | 45 | 28 |
| Vuorovaikutustaidot | 22 | 40 | 39 |
| Potilas-lääkärisuhde | 16 | 37 | 47 |
Motivoiva haastattelu
Motivoiva haastattelu on laajalti tutkittu. Meta-analyysejä menetelmän vaikuttavuudesta 2000-luvullakin on tehty jo kuusi. Menetelmä on todettu vaikuttavaksi kaikkien tarkasteltujen elämäntapojen suhteen (tupakointi, alkoholin liiallinen käyttö, ravitsemus, liikunta). Muitakin vaikuttavia ja tehokkaita menetelmiä on, esim. kognitiivis-behavioraalinen terapia, 12 askeleen ohjelma ja tavoitteellisen toiminnan malli, mutta niiden toteuttamiseen kuluu keskimäärin yli 100 minuuttia enemmän aikaa potilasta kohden.
Koulutustapahtumia teemasta on järjestänyt moni taho. Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto vastaa haasteeseen järjestämällä syksyllä 2012 motivoivan haastattelun monimuotokurssin, joka sisältää kaksi käytännön harjoitteluun keskittyvää lähipäivää, ennakko- ja välitehtäviä sekä materiaaleja myös verkossa. Kurssin kouluttajina toimivat yhteistyökumppanin asiantuntijat yhdessä yliopiston omien kouluttajien kanssa.
Työterveysneuvottelu
Työterveysneuvottelu on pienryhmäneuvottelu, jossa pyritään saamaan selvyys ja muutos työntekijän työolosuhteisiin, työjärjestelyihin ja/tai työn organisointiiin tavalla, joka vastaa työntekijän muuttuneen työkyvyn edellytyksiä, joko tilapäisesti tai pysyvästi. Läsnä on aina työntekijän lisäksi työterveyshuollon ja työnantajan edustaja, tavallisimmin lähiesimies. Myös HR:n edustaja, johtaja, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu työntekijän luottohenkilö voi osallistua neuvotteluun.
Työterveysneuvotteluja on käyty jo 90-luvulta lähtien. Niiden määrä lisääntynee selvästi 1.6.2012 voimaan tulevan sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutoksen (ns. 90 päivän sääntö) myötä; on laskettavissa, että jokaisen työterveyslääkärin tulisi käydä työterveysneuvotteluja jatkossa viikoittain.
Virtuaaliyliopisto järjesti ensimmäisen Työterveysneuvottelu-kurssin verkossa maalis-huhtikuussa 2012. Osallistujia oli yli 20, joista osa hyvinkin kokeneita kollegoita, osa vasta-alkajia. Yhteisiä toiveita kurssille tulijoilla olivat tietosuojakysymysten selkiintyminen, ongelmallisten neuvottelutilanteiden ennakointi ja ratkaiseminen, muistion kirjoittaminen, sairaustietojen käyttö irtisanomisen perustana sekä miten perustella työnantajalle se hyöty, joka vajaakuntoisen työn järjestämisestä tulee jne.
Kurssin aluksi kurssilaiset esittäytyivät ja kertoivat, millaisia odotuksia heillä oli kurssille. Näistä odotuksista osaan vastattiin suoraan kurssin materiaaleissa, osaan etsittiin vastausta ja selvyyttä kurssin aikana eri lähteistä aina tietosuojavaltuutetun toimistoa myöten. Osaan kysymyksistä ja hankalina koetuista tilanteista tuli vastauksia ja tukea kurssilaisten välisessä aktiivisessa verkkokeskustelussa – tietoa rakennettiin yhteisöllisesti, sosiaalisen konstruktivismin periaatteiden mukaisesti.
Vaikuttava vuorovaikutus työyhteisöjen kanssa – työyhteisötyö
Yksilö- ja pienryhmätyöskentelyn ja niiden vaatimien vuorovaikutustaitojen lisäksi tarvitaan taitoja kokonaisten työyhteisöjen kanssa tehtävään työyhteisötyöhön. Työyhteisön merkitys terveydelle näkyy molempiin suuntiin. Negatiivisena esimerkiksi silloin, kun yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma puuttuu. Tuolloin yksilön sairastumisriski masennukseen on 1,5–1,6-kertainen, ja riski lähestyy siis monien perinteisten työperäisten altisteiden riskisuhdetta.
Työyhteisötyöhön perehtyminen onnistuu esimerkiksi keskusteluissa ja yhteistyössä oman tiimin, erityisesti työpsykologien kanssa tai perehtymällä kirjallisuuteen. Kirjassa Työstä terveyttä (Martimo ym. 2010) on suppea kooste aiheesta. Syventävää tietoa on saatavissa lukuisista asiaa käsittelevistä teoksista (Manka 2011, Mönkkönen ja Roos 2010, Rautio ym. 2011, Lindström ja Leppänen 2003).
Kuinka paljon työterveyslääkärit tekevät tällä hetkellä työyhteisötyötä? Mikä on työterveyslääkärin osuus siinä? Kelan Työterveyshuolto Suomessa 2007 -tilastojen mukaan työterveyslääkärit tekevät 0.3–0.7 työpaikkaselvitystä 100 huollossa olevaa työntekijää kohden ja yhden selvityksen kesto on keskimäärin 2,2 tuntia. Työterveyslääkärin tekemän työyhteisötyön määrä lienee siis hyvin vähäinen, jos kohta koulutustakaan aihepiiristä ei kovin paljoa ole ollut tarjolla. Työterveyslääkäri kuitenkin johtaa tiiminsä työskentelyä ja toimintaa, joten työyhteisötyön ymmärrys ja osaaminen on oltava siihenkin riittävää.
Virtuaaliylipisto tarjoaa vuoden 2013 alkupuoliskolla kurssitusta tästäkin aiheesta.
Yhteenveto
Työterveyslääkärinkin työn vaikuttavuus perustuu oppialan mukaiseen ammatilliseen osaamiseen. Ei kuitenkaan riitä, että työterveyslääkäri tietää tai osaa, lopullinen vaikutus syntyy yksittäisen potilaan tai työntekijän käyttäytymisen, työyhteisön tai työpaikan toiminnan muutoksen kautta. Muutoksen aikaansaamiseksi kannattaa lääkärienkin opetella entistä vaikuttavampaa ja monipuolisempaa vuorovaikutusta.
kliininen opettaja
jarmo.k.heikkinen@uef.fi
Marianne Rytkönen
verkkopedagogi
marianne.rytkonen@uef.fi
Kimmo Räsänen
professori (ma.)
kimmo.rasanen@uef.fi
Kirjallisuutta
- Absetz P ja Hankonen N. Elämäntapamuutosten tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot, Duodecim 2011; 127:2265-72
- Heikkilä T, Vänskä J, Hyppölä H, ym. Lääkäri 2008. Kyselytutkimus vuosina 1997-2006 valmistuneille lääkäreille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:19. Helsinki 2009.
- Lindström K ja Leppänen A. Työyhteisön terveys ja hyvinvointi. Työterveyslaitos. Helsinki 2003.
- Manka M-L. Työnilo. WsoyPro. Helsinki 2011.
- Martimo K-P, Antti-Poika M, Uitti J (toim.). Työstä terveyttä. Duodecim. Helsinki 2010.
- Mönkkönen K ja Roos S. Työyhteisötaidot. UNIpress. Helsinki 2010.
- Rautio M, Väisänen A, Mäenpää-Moilanen E, Rokkanen T, Manninen P ja Jalonen P: Työyhteisön toimivuuden edistäminen työterveyshuollon toimintana. Työterveyslaitos. Helsinki 2011.
- Seppänen A. Miten kertoa huonot uutiset. Suomen Lääkärilehti 2012;10:750-3.