ICOH 2012 - kansainvälinen työlääketieteen kongressi Meksikossa

ICOH-kongressi pidettiin Meksikossa Jukatanin niemimaalla Cancunissa. Osallistujia oli noin 1700 ympäri maailmaa, ilmeisesti suuri osa Latinalaisesta Amerikasta. Suomalaisia oli yli 100.

Kongressiohjelma oli laaja, onnettomuuksien ehkäisystä työterveyshuollon tilaan ja tavoitteisiin eri puolilla maailmaa, nanopartikkeleista avaruuslentoihin ja ilmastonmuutokseen. Ennen kongressia voi jo laatia polun, jota olisi voinut kulkea luennosta toiseen.

Ennakkosuunnitelman noudattaminen olisi onnistunutkin – kongressikeskus sopi oivasti tämän kokoiseen tapahtumaan ja siirtyminen vaikka kesken luennon salista toiseen oli helppoa.

Luentolyhennelmistä suuri osa jaettiin CD-levyllä. Valinnan varaa oli niin paljon, että moni mielenkiintoinen luento jäi kuulematta.

Avajaistilaisuudessa professori Jorma Rantanen sai ICOH:n Life Achievement Awardin tunnustuksen pitkäaikaisesta kansainvälisestä työterveyshuollon kehittämistyöstä. Hän piti avajaisluennon aiheesta "Occupational Health as Human Right".

Aamut alkoivat kahdella peräkkäisellä tiiviillä ja aika yleisluontoiseksi jääneellä keynote addressilla, joista sai kuvaa työterveyshuollon ja työsuojelun tavoitteista ja ongelmista eri puolilla maailmaa:

• Edelleen suurin osa työtä tekevistä on ilman työterveyshuoltoa ja työsuojelua. Sielläkin, missä työterveyshuoltoa on, se ei suinkaan aina kohtaa tarpeita ja työntekijöiden odotuksia.
• Fukushiman yliopiston edustaja kertoi ydinvoimalaonnettomuudesta ja riskinhallinnasta sen yhteydessä. Onnettomuudessa olleiden sairastumisriskiä hän ei kuvannut.
• Mikä toimii työterveyshuollossa? Meillä on taipumus uskoa, että se, mitä teemme, on hyödyllistä ja etsiä sille vahvistusta. Cochrane Occupational Safety and Health Review Group on aloittanut valtavan arviointityön, josta saadaan arviointiin apua jatkossa.
• Menneisyydestä oppiminen ja valmistautuminen työn tulevaisuuteen -luento herätti monta kysymystä. Meidän on vastattava moniin haasteisiin. Tekniikan ja internetin kehittyminen ja verkostoituminen ovat selviytymisvälineitä.
• Työn psykososiaalisten tekijöiden tutkiminen on osoittanut, että krooninen työstressi voi aiheuttaa muutoksia aivoissa. Myös kehittyvissä maissa voitaisiin saada vähäisin kustannuksin hyötyä interventioista.
• Ilmastonmuutos aiheuttaa kasvavan riskin ihmiskunnan hyvinvoinnille. Työssä haasteita tulevat olemaan äärimmäiset sääolosuhteet, lisääntyvä kemikaalialtistus ja vektorien välittämät sairaudet.

Semi plenary -esitykset olivat kolmen vartin mittaisia:

• Torontolainen Paul Demers puhui syöpätutkimuksesta. Nykyään tunnetaan 60 varmaa (definite) tai todennäköistä (probable) työpaikan karsinogeeniä. Yli 100 erilaista altistetta arvioidaan mahdollisiksi (possible) syövän aiheuttajiksi. Vuorotyö ja työstressi ovat listalla myös. WHO:n mukaan vuosittain kuolee 152 000 työntekijää työstä aiheutuvaan keuhko- tai verisyöpään.
• Julietta Rodriguez Guzmánin mukaan Amerikan alueella työntekijöitä on lähes 468 miljoonaa, joista 60 % Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella (LAC). Työ- ja elinolosuhteet vaihtelevat suuresti. Viime vuosien taloudellisten kriisien jälkeen entistä suurempi osa työtä tekevistä on "informal sector"-työntekijöitä ilman perusoikeuksia, LAC- maissa kuten Boliviassa, Hondurasissa ja Perussa 75–70 % työntekijöistä. LAC-maissa lapsityövoiman käyttö on yleistä, esim. Perussa 5–14-vuotiaista 42 %, Guatemalassa 27 % tekee töitä. Naisten oikeudet työelämässä ovat heikot. Kehittämishaasteet ovat valtavat.
• Italialainen Fabriziomaria Goppa luennoi aiheesta "Solar Radiation: An Underestimated Occupational Risk". Epidemiologinen data osoittaa, että liiallinen UV-säteily aiheuttaa erilaisia haittavaikutuksia ulkotyöntekijöille, myös syöpää ja kaihia. Vuosittain auringonvaloaltistus aiheuttaa n. 60 000 kuolemantapausta. Ihosyövistä 90 % johtuu auringonvalosta. Ulkotyöntekijät tarvitsevat tehokkaampaa suojausta auringolta. Keskusteluosuudessa tuotiin esiin, että työntekijöiden suojaus tuskin onnistuu voiteilla; muut metodit ovat tarpeen.
• Jussi Vahteran aihe oli "Sosioeconomic Factors, Work and Chronic Diseases". Yli 9 miljoonaa alle 60-vuotiasta työntekijää kuolee vuosittain ei-tarttuviin tauteihin. Näistä kuolemista suuri osa olisi estettävissä. Sosioekonomiset tekijät ovat tärkein terveyseroa selittävä tekijä. Työstressi on modernin yhteiskunnan iso ongelma. Sillä on osuus puolessa poissaoloista (EU:ssa tehty selvitys) ja merkitystä kroonisten sairauksien päätetapahtumissa.
• Valentina Forastieri (ILO, Sveitsi) käsitteli työterveyshuollon terveydenedistämisstrategiaa psykososiaalisissa riskeissä. Kehittyneissä maissa stressi on syynä 50–60 %:ssa poissaoloista. Se on toiseksi yleisin syy työperäisiin oireisiin, EU:ssa 22 %:lla työntekijöistä. Työperäinen stressi, burnout, kiusaaminen ja muut väkivallan (violence) muodot ovat lisääntyneet viimeisen 10 vuoden aikana. ILO on kehittänyt SOLVE- ohjelman työpaikkojen terveydenedistämiseen.

Iltapäivisin oli valittavana kymmeniä special session- tai free paper -kokonaisuuksia, joissa otsikkoaiheesta kuultiin 3–5 eri esitystä.

• Innovatiiviset käytännöt työterveyshuollossa: Intialainen kollega kertoi, miten perhe otetaan mukaan työterveyshuollon projektiin. Kansainvälisen GE-yrityksen terveydenedistämisohjelma esiteltiin. Chilessä on pienyrityksiä tukeva ohjelma.
• Työhön liittyvien kardiovaskulaarisairauksien estäminen ja kontrolli oli yhden session aiheena. Japanilaisen Tsutsumin mukaan pitkäaikainen ylityö, vuorotyö, matkatyö, melu ja psykososiaalinen stressi lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien sairausriskiä. Professori Rantasen mukaan em. tekijät aiheuttavat enemmän kuolleisuutta kuin syöpä. Sekä kylmä- että kuumatyö lisäävät riskiä. Stressin kontrolli ja vuorotyön rajoittaminen olisivat tärkeitä.
• Hollantilainen Hulshof totesi, että työ on hyväksi terveydelle. 2 vuotta komplisoitumattoman sydäninfarktin jälkeen kuitenkaan 36 % ei ollut työssä. Kuntoutukseen tulisi panostaa. Koreassa on työperäisen sydän-verisuonisairauden korvausjärjestelmä – muutama vuosi sitten korvattiin yli 7000 tapausta. Ilmeisesti systeemi muuttui, koska korvattavat tapaukset vähenivät nopeasti.
• Nainen, ikääntyminen ja työkyky-sessiossa todettiin, että menopaussin vaikutuksesta työkykyyn on vähän tutkimuksia. C-H Nygård kertoi, että fyysisen harjoittelun lisääminen vähentää työn fyysistä ja henkistäkin kuormittavuutta sekä merkittävästi yöllisiä kuumia aaltoja. Kaisa Kauppisen video huokoistamisesta (downshifting) oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä (muut esitykset taisivat olla pelkästään power point -luentoja) Yhteistyöstä työkyvyn edistämisessä kuultiin mm. tuore suomalainen 30–60–90-päivää käytäntö Kristiina Mukalan esityksessä. Kyllä meillä asiat ovat hallussa!

Posterien äärellä pääsi helpoimmin keskustelemaan ulkomaisten kollegojen kanssa. Esillä oli kymmeniä kiinnostavia tutkimuksia:

• Eteläafrikkalainen kaivosyhtiön lääkäri kertoi uudesta tuberkuloosiohjelmasta. Neljällä kultakaivoksella on yhteinen kahdeksan työterveyslääkärin työterveysasema. Kaikille uusille työntekijöille tehdään terveystarkastus (mm. verikokeita, thoraxkuva, spirometria, tarvittaessa yskösnäyte). Kontrolli on vuoden välein. Sairaudet hoidetaan muualla.
• Argentiinalainen kollega oli tehnyt catering-yritykseen ohjelman työkyvyn edistämiseksi. Tärkeintä oli lisätyövoiman palkkaaminen.
• Belgiassa oli todettu odotettua korkeampi BMI suklaatehtaan työntekijöillä.
• Norjalaistutkimuksessa todettiin lääkärien lisänneen fyysistä aktiviteettiaan 1993–2010. Viikoittainen fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä parempaan elämänlaatuun, vähentyneisiin sairauspoissaoloihin, pienempään työstressiin ja parempaan itse arvioituun terveyteen.
• Japanilaisposterin mukaan vuodesta 1972 alkaen työntekijöiden on vuosittain käytävä terveystarkastuksessa (the Industrial and Health Law). Virtsan liuskatesti (urine dipstick test) ei riitä havaitsemaan kroonista munuaissairautta.
• Guadalopessa arvioitiin banaaniplantaaseilla käytettyjen pestisidien karsinogeenisuutta, mutageenisuutta ja vaikutusta lisääntymisterveyteen. Löydettiin 12 em. suhteessa haitallista ainetta.
• Japanilaiset selvittivät taksinkuljettajien sairastavuutta, joka todettiin suureksi. Se vaarantaa myös matkustajien turvallisuutta. Työoloihin pitäisi puuttua.
• Meksikossa työpaikkakiusaaminen on lisääntynyt epidemian tavoin. Kiusaamisen vaikutusta koettuun terveyteen selviteltiin Tepic Nayn sairaalan henkilökunnan kyselyllä. Todettiin, että kiusaaminen on kaikilla dimensioilla mitattuna yhteydessä heikoksi koettuun terveyteen.
• Intiassa todettiin, että nuorilla IT-työntekijöillä on merkittävän paljon osteopeniaa ja osteoporoosia.
• Japanilaiset tutkivat tarkasti, CT:nkin avulla, mitä opetus vaikuttaa korvakäytävään asetettavan kuulonsuojaimen tehoon. Lähelle tärykalvoa asetettuna tulppasuojaimen melunvaimennusteho paranee jopa 5 dB.