Ratkaisu on ilmassa

Keuhkot tuulettavat noin 10 000 litraa ilmaa päivässä ja samaan aikaan keuhkojen läpi virtaa 5 700 litraa verta. Keuhkojen kautta elimistö saa noin 600 litraa happea päivässä ja samalla poistuu 460 litraa hiilidioksidia. Hurjia lukuja, joita harvoin tulee miettineeksi. On todellakin merkitystä sillä, missä ympäristössä tuo valtaisa kaasunvaihto tapahtuu. Työssä hengitetään kolmannes vuorokaudesta, joten työpaikan ilmanlaadulla on merkitystä. Hengitystiet lämmittävät, kostuttavat ja puhdistavat ilman, nenä eturintamassa.

Tupakkalaki on ollut voimassa jo vuodesta 1995. Savuton Suomi 2040 -kampanja etenee. Osa työpaikoista on julistautunut vallan savuttomiksi ja häätänyt ovensuistaan värjöttelevät tupakoitsijat. Tupakoitsija pilaa hengitysilmaansa vapaaehtoisesti, mutta saattaa olla samaan aikaan hyvin huolissaan työhön liittyvistä altisteista. Tosin kaksi kolmesta tupakoijasta tahtoisi lopettaa, mutta harva onnistuu ilman tukea. Erityisen tärkeää lopetus on työssään keuhkoja kuormittaville aineille altistuville. Työperäiset altisteet eivät ole kadonneet, pölyille ja kaasuille altistutaan edelleen. Vuosikymmenten takainen asbestialtistus taas näkyy nyt mesotelioomien lisääntymisenä.

Työpaikkojen sisäilma ja ilmanvaihto ovat ikuisuusongelmia. Siivouksen tasossa on monesti toivomisen varaa, kun moni yritys ostaa vain "keskilattian siivouksen". Hyllyjen, lamppujen ja katossa risteilevien putkien päällä lepää usein tuhti pölykerros, saati että ilmastointikanavien puhdistuksesta huolehdittaisiin säännöllisesti.

Joku yskii töissä ja toinen sairastelee infektioita – milloin on kyse työpaikan ilmanlaadun ongelmasta? Onko toimistotyöntekijän kuivan köhän syynä närästyksen aiheuttama kurkunärsytys, joka pahenee puhuessa vaiko huonosti puhdistettujen hormien puhaltamat epäpuhtaudet? Mistä aloittaa selvitykset, kun ihmisillä on huoli sisäilman laadusta ja oireet ovat joka tapauksessa todellisia? Miten olla "tartuttamatta" oireilua muihin, jos kyseessä on limakalvoiltaan herkän ihmisen oireilu työpaikalla?

Iso osa työikäisistä on aikanaan altistunut jo homeisessa koulussa. Moni kehuu kehittyneensä herkkänenäiseksi "homekoiraksi", tosin oireilukin voi olla herkässä. Joskus aina onnistuu sijoittamaan sisäilman vuoksi oireilevan toiseen työpisteeseen – mutta mitä miettivät jäljelle jäävät?

Entä mitä tehdä ihmiselle, joka oireilee vuosi vuodelta enemmän homeisella työpaikallaan, jossa on myös kastuneiden liimojen ja tasoitteiden hajoamistuotteita ja jonka oireilu on alkanut laajeta myös vapaa-ajalle? Kiinteistön korjaus etenee miten etenee. Ammattitautitutkimuksissa on hymyilty vinosti kasvot työperäisen reaktion turvottamana tutkimuksissa olleelle rouvalle ja kyselty uudenvuodenvietosta, kun taas ihotautipuolella kehotettu tätä niukasti kosmetiikkaa käyttävää naista olemaan meikkaamatta – näitä meikkienkin sisältämiä kemikaaleja vain sattuu leijumaan työpaikan ilmassa sadoissa kuutiometreissä. Ammattitautia ei ole todettu. Työpaikan vaihto ei kansakoulun käyneeltä viisvitoselta niin vain onnistu.

Entä miten neuvoa kotiaan kosteus- ja homevaurion jäljiltä remontoivaa, joka saa edelleen oireita kotiin tullessaan, vaikka "kaikki" on tehty? Markkinoilla häärää monenlaista asiantuntijaa apuaan tarjoamassa.

Ratkaisu on ilmassa.

Vinkkejä hengityselinsairauksien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon löydät tästä lehdestä. Tämän paketin koottuani minusta tuntuu entistä mielekkäämmältä siivota, huolehtia kiinteistöistä – ja pestä kädet saippualla.

Suopeita syysilmoja!