Ajatuksia asetuksesta

Pitkään odotettu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksen (Vna 1484/2001) päivitys tuli STLY:n lausunnolle juuri ennen kesälomia. Lausuntokierroksen jälkeen pykäliin tullee vielä muutoksia, mutta isot linjat ovat selvät. Asetusehdotus on erittäin hyvin linjassa työterveyshuollon uusien haasteiden kanssa, joissa korostuvat työpaikkojen kanssa tehtävää työterveysyhteistyötä, työkykyä tukevaa toimintaa ja työkyvyttömyyden ehkäisyä.

Ensimmäiseen pykälään esitetään lisättäväksi maininta siitä, että vastuu työpaikan turvallisuudesta, terveellisyydestä ja työkykyyn vaikuttavien tekijöiden hallinnasta on työnantajalla. Tätä on hyvä korostaa, koska vastuuta on pyritty sälyttämään työterveyshuollon kannettavaksi, mikä ei ole mahdollista. Työhyvinvointia ei voida ulkoistaa! Asetuksessa määritellään mm. mitä työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan. Koska yhteistyö vaatii aina vähintään kaksi osapuolta, tuloksellinen toiminta ei synny vain yhden osapuolen ansiosta. Sen vuoksi ehdotamme kannanotossamme, että myös työpaikkojen on oltava aktiivisesti yhteistyössä mukana. Kun puhutaan työkykyyn vaikuttavista tekijöistä, on lisäksi otettava huomioon työntekijöiden oma vastuu elintavoistaan, terveydestään ja työkyvystään.

Selkeä uusi velvoite työterveyshuollolle on kirjallinen laatujärjestelmä. Toteutuessaan se on STLY:n tavoitteiden mukainen, sillä myös me kannatamme työterveyshuollon palveluiden tason jatkuvaa parantamista ja tasalaatuisuuden lisäämistä. Pykälän kirjaus lausunnolla olleessa versiossa jättää kuitenkin turhan paljon vapautta toteuttaa laatujärjestelmä. Tällöin vaarana on nimellinen järjestelmä, joka ei käytännössä vaikuttaisi toimintaan. STLY ehdottaa lausunnossaan, että laatujärjestelmästä annettaisiin tarkemmat STM:n ohjeet, mikä helpottaisi käytännön toimijoita.

Uutena ehdotuksena asetusluonnoksessa on palautteen antaminen. On tärkeää, että työterveyshuolto voi antaa sovitusti työpaikka-asiakkaalle raportteja – palautetta ­ siitä, miten yhteistyössä sovitut tavoitteet toteutuvat. Tällä työterveyshuolto lunastaa asiakaslupauksensa vaikuttavasta toiminnasta. Palautetta voi varmasti olla monentyyppistä, mutta yhä enemmän työpaikat toivovat toiminnan tuloksista numeerista tietoa, jota voidaan mitata myös euroissa. Julkisuudessa on keskusteltu, voisiko työterveyshuollon työstään saama korvaus olla sidottu esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentämiseen yrityksessä. Tämä on hyvä esimerkki asiasta, joka mitä suurimmassa määrin vaatii toimenpiteitä myös työnantajalta. Voidaan perustellusti kysyä, onko työterveyshuollon toiminta eettisesti kestävällä pohjalla, jos sen tulonmuodostus on sidottu asiakasyrityksen sairauspoissaolojen vähäisyyteen ilman että yritys kantaa oman vastuunsa. On tärkeää säilyttää työterveyslääkärin riippumaton asiantuntija-asema.

Pykäliin on kirjattu vaatimus vähintään viidentoista opintopisteen laajuisesta työterveyshuollon koulutuksesta terveydenhoitajille ja alle 20 tuntia viikossa työterveyshuollossa työskenteleville lääkäreille. Kirjaus on varsin väljä ja STLY ehdottaa tähän tarkennusta, koska mikä tahansa täydennyskoulutus ei voi antaa pätevyyttä toimia työterveyshuollossa. Tämän asetuksen muutoksen yhteydessä olisi mahdollista ottaa huomioon myös työterveyshuollon ammattihenkilöiden nimikekysymykset. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys, Suomen Työterveyshoitajaliitto ja Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärit-alaosasto on tehnyt ehdotuksen STM:n työterveyshuollon koulutusjaokselle jo vuosi sitten työterveyshuollon ammattilaisten nimikkeiden käytöstä. Ehdotuksessa esitetään mm. että pätevyysvaatimusten lisäksi alle 20 tuntia viikossa työterveyshuollossa työskentelevällä, vain työterveyshuollon pätevöittävän kurssin käyneellä lääkärillä ja erikoistuvalla lääkärillä pitäisi olla yritysvastuuta, jotta he voisivat kutsua itseään työterveyslääkäreiksi.

Tule mukaan kuulemaan viimeisimmät uutiset asetusmuutoksista ja saamaan tietoa laadusta työterveyshuollossa STLY:n syysseminaariin 9.11.2012!

Työniloa ja kuulaita syyspäiviä toivottaen