Muistathan asbestisairaudet

Asbesti ja asbestille altistuminen

Asbesti on yleisnimitys luonnon kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbesti lisää materiaalien palonkestoa, lujuutta, suojaa kosteusvaurioilta ja kemialliselta rasitukselta.

Asbestia on useita eri laatuja, joilla kaikilla on samanlaiset terveydelliset haittavaikutukset. Asbestin haitat tunnistettiin jo vuosikymmeniä sitten. Silti maailmassa tuotetaan edelleen vuosittain asbestia yli kaksi miljoonaa tonnia. Suomessa on asbestituotteita valmistettu eri paikkakunnilla vuosina 1923–1988. Asbestin käyttöä rajoitettiin maassamme 1970-luvulla ja käyttö kiellettiin v. 1994. Koko Euroopan unionissa käyttökielto astui voimaan v. 2005.

On arvioitu, että Suomessa on yli 200 000 työntekijää altistunut asbestille merkittävästi, heistä elossa on 50 000. Asbestille on altistuttu eniten rakennusalalla. Myös telakoilla, asbestituotteiden valmistuksessa, eristeiden asennus- ja purkutöissä sekä autokorjaamoissa on altistumista tapahtunut. Nykyisin asbestitöitä voivat suorittaa vain erikoisliikkeet. Vuosittain altistuu vielä noin tuhat asbestipurkajaa. Asbestipurkutyötä koskevat erillismääräykset.

Nykyinen purkutekniikka ja suojautuminen eivät aina valitettavasi estä asbestisairautta. Hiljattain osoitettiin sairastumistapauksen valossa, että asbestipurkutyötä tekevät voivat yhä altistua merkittävästi nykyaikaisista purkutekniikoista ja suojautumisesta huolimatta.

Asbestille altistumisen arviointi

Asbestille altistumista selvitetään käymällä työura systemaattisesti läpi kouluajoista nykyhetkeen. Jäsennelty kyselylomake asbestille altistumisesta löytyy Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta (2005). Altistuminen arvioidaan kuituvuosina. Työhistoriaa täydennetään altistumista heijastavilla tutkimuksilla, joista tärkeimpiä ovat radiologiset tutkimukset ja keuhko- tai keuhkohuuhtelunäytteen asbestianalyysit. Tulokset suhteutetaan työ- ja altistumisanamneesiin. Merkittävän asbestialtistumisen mahdollisuus tulee huomioida myös asianmukaisesti suojautuneiden asbestipurkutyöntekijöiden kohdalla.

Asbestisairaudet

Työperäisten sairauksien rekisteriin on vuonna 2010 ilmoitettu asbestin aiheuttamia ammattitautiepäilyjä ja ammattitauteja yhteensä 933 kappaletta. Muista ammattitautiepäilyistä poiketen asbestisairaudet olivat lisääntyneet vuoteen 2009 verrattuna.

Parietaalipleuran molemmin puoleinen paksuuntuminen eli pleuraplakkitauti on yleisin asbestin aiheuttamista ammattitaudeista. Pleuraplakkitauti on hyvänlaatuinen muutos, jolla ei ole vaikutusta keuhkojen toimintaan. Asbesti voi aiheuttaa myös viskeraalipleuran kiinnikkeitä. Nämä voivat runsaana esiintyessään vaikuttaa keuhkojen toimintaan. Vähäinenkin altistuminen asbestille voi aiheuttaa pleuraplakkeja.

Asbestoosi eli asbestipölykeuhko on perinteinen asbestisairaus. Sille on ominaista keuhkojen sidekudoslisä. Alkava asbestoosi ei aiheuta oireita. Ensioireena on yleensä rasitushengenahdistus. Lievä fibroosi ei erotu thorax-kuvassa vaan lisätutkimuksena tarvitaan usein keuhkojen HRCT-tutkimus. Asbestoosin diagnostisena kriteerinä pidetään tarpeeksi pitkän latenssiajan ja riittävän asbestille altistumisen lisäksi vähintään HRCT- luokka II olevaa fibroosia. Muut keuhkofibroosin syyt tulee myös poissulkea.

Tärkeä asbestiin liittyvä ammattitautina korvattava sairaus on mesoteliooma. Yli 80 % sairastuneista on altistunut asbestille. Sairaus voi syntyä hyvinkin pienen altistumisen seurauksena. Suomessa korvataan ammattitautina mesoteliooma kaikille työsuhteessa asbestille altistuneille. Mesoteliooman latenssiaika on keskimäärin 30–40 vuotta. Työperäisten sairauksien rekisteriin on ilmoitettu 2000-luvulla noin 40 asbestin aiheuttamaa mesotelioomaa vuosittain. Mesoteliooman ilmaantuvuus heijastaa hyvin asbestin käyttöä, joka Suomessa oli runsaimmillaan 1970-luvulla. Kun huomioidaan latenssiaika, voidaan odottaa mesoteliooman ilmaantuvuuden laskevan vasta vuoden 2015 jälkeen.

Ammattitautina korvattavia voivat olla eri tyyppiset keuhkosyövät. Asbestin aiheuttama syöpäriski on suhteessa altistumisen voimakkuuteen. Altistumisen on oltava selvä, ennen kuin perusteet (yli kaksinkertainen sairastumisriski) ammattisyöpädiagnoosiin täyttyvät. Tupakointi ja asbesti lisäävät toistensa syöpää aiheuttavaa vaikutusta. Keuhkosyöpien ammattitautiharkinnassa tupakointi ei vaikuta ratkaisuun, vaan päätöksenteko tapahtuu pelkästään asbestin aiheuttaman lisäriskin perusteella. Asbestoosipotilaan keuhkosyöpäriski on suuri ja asbestoosipotilaan keuhkosyöpä korvataan aina ammattitautina. Luokittelu ammattisyöväksi on usein vaikeaa. Tarvittaessa kannattaa herkästi kääntyä työlääketieteen poliklinikoiden tai yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä toimivien pölykeuhkosairauksien asiantuntijaryhmien puoleen.

Asbesti voi aiheuttaa myös pleuriittia ja retroperitoneaalista fibroosia. Riski kurkunpään syöpään on kohonnut. Nämä asbestisairaudet ovat harvinaisia. Hyvä on myös muistaa, että kaikki asbestille altistuneet eivät sairastu asbestin aiheuttamiin sairauksiin.

Asbestille altistuneiden seuranta

Työssään asbestille altistuneita seurataan määrävälein terveystarkastuksissa. Työterveyshuolto seuraa altistuneita heidän ollessaan työelämässä kolmen vuoden välein. Seuranta siirtyy terveyskeskukseen tai omalle lääkärille, kun henkilö jää pois työelämästä. Vastuu seurannasta siirtyy tuolloin työterveyshuollolta altistuneelle itselleen. Seurannan toteutuminen on valitettavasti puutteellista. Jotta työuran jälkeinen seuranta toimisi paremmin, kannattaa altistuneen käyttää apunaan Hengitysliiton sivuilta sähköisenä löytyvää Asbestialtistuneen muistilistaa. Perus- ja erikoissairaanhoidon toimijoiden tulee tarvittaessa herkästi konsultoida työlääketieteen ja keuhkosairauksien yksiköitä, mikäli viitteitä asbestisairaudesta ilmenee.

Asbestista sairastuneita seurataan tarvittaessa työlääketieteen tai keuhkosairauksien poliklinikoilla. Seurannan tarve riippuu asbestille altistumisen määrästä ja asbestisairauden laadusta. Vähän altistuneita ei tarvitse seurata ollenkaan. Jollei asbestin aiheuttamia muutoksia ilmene 30 vuoteen altistumisen loppumisesta, voidaan seuranta lopettaa.

Asbestin aiheuttamissa ammattitaudeissa korvaukset maksetaan tapaturmavakuutuslain mukaan. Myös ammattitaudin selvittämiseksi tehdyt perustellut ja tarpeelliset tutkimukset korvataan.

Asbestista sairastuneet ovat yleensä iäkkäitä ja asbestisairauksien vaikutus työkykyyn on vähäinen. Työelämässä olevilla altistuneilla asbestisairauksien mahdollinen vaikutus työkykyyn kannattaa kuitenkin huomioida. Työterveyshuollon tulee yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa tarvittaessa miettiä työn muokkausmahdollisuuksia tai ammatillista kuntoutusta jäljellä olevan työkyvyn tukemiseksi.

Ehkäisy

Asbestialtistumisen ja tupakoinnin lopettaminen vähentää asbestisairauksien vaaraa. Seurantatutkimusten yhteydessä on aina pyrittävä vaikuttamaan tupakoimiseen ja tarjottava tupakanvieroitukseen tukea. Myös lainsäädännöllä on pitkään pyritty ehkäisemään asbestisairauksia. Lain mukaan asbestin käyttö on kielletty ja asbestityöt ovat luvanvaraisia. Altistavia töitä koskevat erillismääräykset. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitellään parhaillaan asbestipurkutyön valtuutusta koskevan lainsäädännön ajantasaisuutta. Koulutuksella voidaan lisätä tietoisuutta asbestiasioista. Työterveyslaitos myös suosittelee merkittävästi asbestille altistuneiden keuhkosyöpäseulonnan aloittamista.

Lopuksi

Asbestiasiat ovat edelleen ajankohtaisia. Turvallista asbestin käyttöä ei ole olemassa. Tulevaisuudessa tulisi asettaa päämääräksi asbestiton Suomi. Asbestirakenteet täytyy poistaa ammattitaitoisesti työntekijöiden suojelu nykyistä paremmin huomioiden. Samalla suojellaan myös purkutyön ja saneerauksen kohteena olevien rakennusten käyttäjiä ja asukkaita piilevän asbestialtistumisen haitoilta. Asbestin totaalikäyttökielto pitää myös saada voimaan maailmanlaajuisesti.