Eläin- ja homepöly suurimmat maatalousyrittäjän riskit

Karjanhoito vaarallisin työ

Suurin osa maatalousyrittäjien ammattitaudeista aiheutuu karjanhoitotöistä. Vuonna 2011 hengityselimistön ammattitauteja diagnostisoitiin 39 viljelijällä. Näistä 21 oli astmaa, 11 homepölykeuhkoa ja 7 nuhaa. Vielä 2000-luvun alussa määrät olivat suurempia: noin 60 astmaa, 30 homepölykeuhkoa ja 80 nuhaa vuosittain.

Muutokseen ovat vaikuttaneet sekä maatalousyrittäjien määrän väheneminen että lisääntynyt tietoisuus hengityssuojaimien ennaltaehkäisevän käytön tärkeydestä. Työturvallisuustyön keinoin on siten pystytty vaikuttamaan maatalousyrittäjän tietoisuuteen työympäristön vaaroista ja haittatekijöistä. Myös työterveyshuollon toiminnalla on ollut merkityksensä hengityssuojaimien käytön yleistymiselle. Valitettavasti edelleenkin vain 40 prosenttia maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyshuoltoon. Erityisesti karjatalousyrittäjille työterveyshuolto on tärkeä tuki oman työkyvyn vaalimisessa.

Tunne aiheuttajat

Navetassa, sikalassa, kanalassa ja muissa tuotantorakennuksissa on aina pölyä hengitysilmassa. Terveyshaittoja voivat aiheuttaa kaikki erityyppiset pölyt ja osa pölyistä voi jopa vaarantaa terveyden. Ratkaisevaa on pölyn määrä ja altistumisaika.

Pölyhiukkaset voivat olla peräisin maaperästä, kasveista, eläimistä tai pieneliöistä. Homepölyllä tarkoitetaan home- ja sädesienten itiöitä sekä rihmaston osia. Ilmassa leijuvat homeitiöt ovat niin pienikokoisia, että niitä ei erota paljain silmin ja ne leijuvat ilmassa lähes loputtomiin. Jos homepölyä pääsee keuhkoihin, voi siitä seurata homeen aiheuttama allerginen reaktio, astma tai homepölykeuhko.

Hengityksensuojaimia syytä käyttää aina

Useissa maatalouden työvaiheissa hengitettävä ilma sisältää suuria määriä pölyä ja haitallisia kaasuja. Ensisijaisia keinoja ammattitautien ehkäisemiseksi ovat tekniset ratkaisut ja työmenetelmät. Teknisillä ratkaisuilla useimpia terveysvaaroja voidaan merkittävästi vähentää tai jopa poistaa kokonaan. Työmenetelmien valinnalla voi vaikuttaa altistumisaikaan. Useimmiten nämä toimenpiteet eivät riitä, vaan tarvitaan lisäksi oikeanlainen hengityksensuojain. Suojain tulee valita huolellisesti, sillä väärin valittu suojain voi jopa lisätä vaaralle altistumista. Kaikkien hengityksensuojainten on oltava CE-merkittyjä ja suojausluokaltaan vähintään luokkaa P2. Suojausluokka homeilta suojautumiseen on P3.

Karjataloustöissä suodattimet on vaihdettava vähintään viikon välein. Kertakäyttöinen pölynsuojain (kevytsuojain) on tarkoitettu käytettäväksi vain yhden työvuoron ajan, jonka jälkeen se vaihdetaan uuteen.

Maa- ja metsätaloustöissä tarvitaan yleisimmin suodattavia suojaimia, poikkeuksena kuitenkin esimerkiksi lietelantasäiliössä ja säilörehusiilossa työskentely. Suodattavia suojaimia käytetään, jos ilman happipitoisuus on riittävä (17–23 tilavuusprosenttia) eikä ilmassa ole happea syrjäyttäviä kaasuja, kuten häkää, hiilidioksidia tai metaania.

Mela maksaa kuntoutusta

Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) järjestää ja korvaa kuntoutusta ammattitauteihin sairastuneille viljelijöille. Tapaturmavakuutuslain perusteella kuntoutuksena korvataan työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi sellaisista tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset, joiden avulla kuntoutuja ammattitaudin aiheuttamista rajoituksista huolimatta kykenee jatkamaan entisessä työssään tai ammatissaan.

Altistavassa työssään jatkavat maatalousyrittäjät, joilla on hengityselimistön ammattitauti (astma, homepölykeuhko tai nuha) tai voimakasta allergista ammatti-ihottumaa kasvoilla, saavat käyttöönsä Melan kustantamana moottoroidun hengityksensuojaimen sekä tilapäiseen käyttöön tarkoitetun kertakäyttöisen hengityksensuojaimen. Mela maksaa lisäksi suojainten käytöstä aiheutuvat kustannukset, kuten suodattimet, varaosat ja moottoroidun hengityksensuojaimen huollot. Hengityksensuojaimen avulla maatalousyrittäjät pystyvät pääsääntöisesti jatkamaan ammatissaan.

Aina suojautuminen ei onnistu. Se voi johtua joko lääketieteellisistä syistä tai maatilan tuotantosuunnasta. Tällöin harkitaan muuta kuntoutusta, kuten koulutusta uuteen ammattiin, työkokeilua tai työhön valmennusta. Kuntoutuksena voi saada myös elinkeinotukea uuden yrityksen perustamiseen tai tuotantosuunnan muuttamiseen tilalla. Myös tästä on säädetty tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetussa laissa.

Tapausesimerkki – Minna sai homepölykeuhkon

36-vuotiaalla maatilan emännällä Minnalla ilmeni homepölykeuhko vuonna 2004. Hän oli altistunut eläinten rehussa olleelle homepölylle. Minnan työkyvyttömyys kesti neljä kuukautta. Tältä ajalta Mela maksoi hänelle täyttä tapaturmapäivärahaa. Työkyvyttömyysaikana Minna ja Melan kuntoutuskäsittelijä suunnittelivat kuntoutustoimia. Tulokseksi tuli entisen työn jatkaminen mahdollisimman hyvin suojautuen, mikä katsottiin myös terveyden kannalta mahdolliseksi.

Mela maksoi Minnalle moottoroidun hengityksensuojaimen ja sen käytöstä aiheutuneet kustannukset. Minna liittyi myös maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon, johon kuuluvalla tilakäynnillä käytiin läpi tilan tuotantomenetelmät erityisesti homepölyvaarojen kannalta. Tilakäynnin aikana löydettiin uusia työtapoja pölyaltistuksen välttämiseksi. Minnan homepölykeuhko ei ole sittemmin oireillut.