Siivouksen vaikutus sisäilman laatuun

Pölyn koostumus

Pinnoille kiinnittyneen pölyn on havaittu olevan kompleksinen sekoitus biologista alkuperää olevaa materiaalia (eläinten hilsettä, sieni-itiöitä yms.), sisäilmasta deposoituneita hiukkasia ja jalkineissa kulkeutuneita maaperälähtöisiä hiukkasia. Kotien ja toimistojen pölyjen biomassa eroaa toisistaan, ja siinä on alueellisia ja valtakunnallisia eroja. Pölyssä on aina myös mikrobeja ja on todettu, että pinnoille laskeutuvien hiukkasten mikrobimäärät ylittävät ATP- ja Hygicult -mittausten raja-arvot 6–11 viikon kuluessa. Tämä tulos on merkittävä arvioitaessa esim. toimistojen yläpintojen puhdistustiheyttä. Niitä puhdistetaan käytännössä liian harvoin esim. vain kerran vuodessa ja tästä saattaa aiheutua selkeä riski sisäilman laadulle. Suositeltava puhdistustiheys voisi olla noin 2–3 kuukauden välein.

Hiukkasten depositio hengityselimistön eri osiin

Pinnoilla oleva pöly nousee helposti takaisin huoneilmaan ja tähän liittyy siivouksellinen ja terveysvaikutteinen ongelma. Tilojen käyttö nostaa hiukkaset ilmaan, jolloin niitä ei voida siivouksen keinoin poistaa, ja toisaalta ilmassa leijuvat hiukkaset ovat riski työntekijän terveydelle. Paljain silmin ihminen kykenee näkemään vain 10 µm suurempia hiukkasia. Siivouksella poistettavista hiukkasista 1 µm hiukkaselle saadaan 2 m korkeudelta laskeuma-ajaksi noin 16 tuntia. Vastaavasti 5 µm hiukkanen laskeutuu noin 43 min ja 10 µm hiukkanen noin 11 min. Siivouksen tulisikin tapahtua silloin, kun tiloissa ei ole muuta käyttöä ja käytöstä tulisi olla kulunut mielellään vähintään puoli vuorokautta. Tilanne on hankala jatkuvassa käytössä olevien tilojen osalta.

Ilmassa leijuvat hiukkaset voivat päätyä ihmisen hengityselimistön eri osiin kokonsa mukaisesti. Kuvan «Hiukkasten depositio ihmisen hengityselimistön eri»2 hengityselimistön kokonaisdepositiossa huomattava osa hiukkasista sijoittuu kokoalueelle 1–10 µm, johon siivouksella on mahdollista merkittävästi vaikuttaa. Huomionarvoista on myös, että mainitulle kokoalueelle sijoittuu mm. valtaosa bakteereista ja homesienten itiöistä. Vähiten depositiota puolestaan tapahtuu hiukkasille, joiden koko on n. 0,1–1,0 µm. Hiukkasten aiheuttamat terveysvaikutukset on useissa epidemiologisissa tutkimuksissa todettu merkittäviksi.

Siivottavuus ja perusteellisen siivouksen merkitys

Siivouksen toteutukseen vaikuttaa merkittävästi huoneen siivottavuus eli kuinka hyvin huone pintoineen on mahdollista siivota. On selvää, että mikäli siivousta ei voida toteuttaa oikein, pintojen ja sisäilman hiukkasmäärät kasvavat. Esimerkkinä eräässä toimistohuoneessa selvitettiin siivoussaneerauksen ja perusteellisen siivouksen vaikutusta sisäilman hiukkaspitoisuuksiin ja huoneen käyttäjän kokemaan sisäilman laatuun. Huone oli tavanomaisen kokoinen (n. 10 m²) ja perinteisesti kalustettu (mm. avohyllyt) yhden hengen toimistohuone. Huoneen käyttäjällä oli sisäilmaan liitettäviä oireita, joiden tarkempi syy oli selvittämättä. Huoneen siivottavuus oli heikko, sillä lähes kaikki tasopinnat olivat täynnä siivoamista estäviä papereita, mappeja yms. tavaraa. Huoneessa tehtiin perusteellinen siivous, johon kuului koko irtaimiston imurointi ja pyyhkiminen sekä tasopintojen pyyhkiminen ja ns. yläpölyjen poisto. Huoneen käyttäjä ei ollut siivouksen aikana paikalla ja siivooja suojautui asianmukaisesti hengityksen suojaimella ja suojavaatetuksella työn aikana. Viikko puhdistustyön jälkeen tehtiin huoneen käyttäjälle kysely, jonka mukaan tehty työ oli selkeästi parantanut kyseisen huoneen sisäilman laatua ja henkilön oireet olivat lieventyneet ja työn tehokkuus kohonnut. Myös muut kyseisessä huoneessa käyneet olivat palautteen mukaan kertoneet parantuneesta ilman laadusta.

Toisessa siivoussaneerauksen vaikutusta selvittäneessä tutkimuksessa kahden huoneen kalusteet vaihdettiin helposti siivottaviin ja huoneet siivottiin perusteellisesti. Kolmannessa huoneessa ei vaihdettu kalusteita vaan huone siivottiin vain perusteellisesti. Kaikkien huoneiden sisäilman hiukkaspitoisuuksissa todettiin merkittävät alenemat, mutta kaikkein suurin alenema siivouksen jälkeen oli perusteellisesti siivotussa kolmannessa huoneessa. Tutkimus antoi siten viitteitä siivottavuuden parantamisen ja perusteellisen siivouksen positiivisista vaikutuksista sekä pintojen että ilman hiukkaspitoisuuksiin. Kolmannen huoneen pintojen ja tavaroiden perusteellinen siivous pienensi ainakin lyhytaikaisesti enemmän hiukkasten pitoisuuksia kuin kalusteiden vaihto helpommin siivottaviin. Tähän on saattanut vaikuttaa se, että kolmanteen huoneeseen jäi hiukkasille enemmän deposoitumispintoja (mm. avohyllyt tavaroineen) ja hiukkasnieluja. Tulos on toisaalta lohdullinen, sillä vaikeasti siivottavankin huoneen perusteellisella siivouksella pystytään parantamaan sisäilman laatua. Tätä keinoa tulisikin käyttää tilanteissa, joissa epäillään sisäilman laatua oireilun syyksi, mutta syytä ei ole kuitenkaan selkeästi osoitettavissa.

Oikein toteutetulla laadukkaalla siivouksella voidaan vähentää hiukkasten määrää pinnoilla ja sisäilmassa ja siten parantaa sisäympäristön laatua. Myös sisäilmaongelmaisissa ja epäiltävissä kohteissa tehokkaalla siivouksella on mahdollista vähentää altisteiden määrää ja helpottaa tiloissa työskentelevien tilannetta, mutta luonnollisesti ongelmien syyt tulee aina selvittää ja vauriot korjata nopeasti ja huolellisesti.