Perusteltu ammattitautiepäily ja kosteusvaurio vakuutusyhtiön näkökulmasta
Perusteltu ammattitautiepäily tarkoittaa työterveyshuoltoon perehtyneen lääkärin asiallisesti faktoin perustelemaa arviota oireiden tai todetun sairauden todennäköisestä työperäisyydestä. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kustantama tutkimus antaa ensisijassa mahdollisuuden selvittää todetun sairauden työperäisyyttä. Ammattitautilain mukaan ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheutunut työssä altistumisesta. Tutkimusten avulla varmistetaan, että tietty työpaikan altiste on yli 50 % todennäköisyydellä aiheuttanut tutkitun sairauden.
Ammattitautiepäilyn herätessä on aiheellista ensin kriittisesti varmistaa oireiden luonne eli mihin sairauteen ne ensisijassa ja todennäköisesti viittaavat. Mikäli oireet ja alustavat tutkimukset eivät selvästi tue oletusta diagnostisoitavasta sairaudesta, on oikea tapa tehdä lisäselvityksiä normaalissa järjestyksessä terveydenhuollossa sairauden toteamiseksi. Toiseksi tulee todentaa ne työn altisteet, jotka voivat olla yhteydessä epäiltyyn sairauteen. Jos altistumista laadullisesti, määrällisesti ja ajallisesti ei voida todentaa, ei ammattitautiepäilykään ole kunnolla perusteltavissa. Lopuksi on tärkeää E-lausunnossa arvioida ja perustella kokonaiskuva todennetun altistumisen, epäillyn sairauden tai tyypillisen oirekuvan yhteensopivuus. Perustelluissa ammattitaudeissa kaksiportainen syy ja seuraus ovat tarkastelun kohteena.
Tavanomaisesti työperäisen sairauden epäily herää, kun työntekijällä on pitkittynyt yskä ja ylähengitystieoireet, ja oireilu painottuu työpäiviin. Joskus myös toistuvat ja sitkeät ylähengitystieinfektiot ovat epäilyn taustalla. Erityinen ongelmasairaus on astma, jota epäillään homeen aiheuttamaksi. Henkilön altistuminen ei yleensä liity työkohteeseen, jolloin altistumisen paikka ja aika on vaikeammin määriteltävissä. On nähtävissä, että ammattitautiepäilynä esitetään tapauksia, joissa oireiston kuvaus viittaa todennäköisesti muuhun kuin astmaan, esimerkiksi erilaiset ärsytys- ja yleisoireet tai jopa reumaattisen sairauteen viittaavat oireet ja löydökset. Käytännössä tutkimusfokus siirtyy silloin enemmän sairauden olemassaolon ja laadun selvittämiseen, joka kuuluu siis ensisijassa terveydenhuollon normaaliin toimintaan. Tilannetta kuvastaa se, että varsin pieni osuus esitetyistä homeastmaepäilyistä osoittautuu tutkimuksissa ammattitaudeiksi.
Työpaikka-PEF
Astman työperäisyyden tutkimuksessa ensisijainen työpaikka-PEF -tutkimus on helpottanut ja selkeyttänyt ammattitaudin selvittelyä. Kyseessä on kuitenkin vain työpaikka-altistuskoe ilman riittävää altistekontrollia. Tapaturma-asiain korvauslautakunta on antanut kiertokirjeen "kosteusvaurioastman toteaminen ammattitaudiksi" (Tako 4/2009). Kiertokirjeessä on esitetty työpaikka-PEF -tutkimuksen kriteerit, jotta tutkimus olisi mahdollisimman luotettava ja siten hyväksyttävä näyttö astman työperäisyydestä. Suosituksena on tallentavan PEF-mittarin käyttö ja kriteereinä hyväksyttävät rinnakkaispuhallukset. Puhalluksia tulee olla vähintään neljä päivässä, seurantaa vähintään kaksi viikkoa ja työjaksot altisteisissa tiloissa vähintään kolme päivää. Koska työpaikka-PEF -tutkimus on altistuskoe, on tärkeää että tutkimuksessa on riittävästi sekä työ- että vapaajaksoja. Työjakso edustaa altistamista ja vapaajakso plaseboa. Koska astma on vaihtelevaoireinen sairaus, on huomioitava myös muut oireiluun vaikuttavat tekijät, esimerkiksi itse työhön meno voi sinällään aiheuttaa muutaman prosentin PEF-muutoksen.
Työterveyshuollosta tulevat E-lausunnot perusteltuja ammattitauteja koskien ovat pääsääntöisesti selkeitä ja hyvin laadittuja. Tarvittaessa vakuutusyhtiö pyytää lisäselvityksiä ennen maksusitoumuksen antamista. Jatkotutkimukset lähetetään lähes poikkeuksetta Työterveyslaitokselle, jossa toimii myös kosteusvaurioastman asiantuntijaryhmä tunnetumman pölykeuhkosairauksien asiantuntijaryhmän tapaan.
Ammattitaudin korvaaminen
Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan vuosina 2008 ja 2009 hyväksyttiin kaikista ammattiastmaepäilyistä ammattitaudiksi 16 % ja 18 %.
Uudet kosteusvaurioista aiheutuvat ammattitautitapaukset käsitellään vielä päänsääntöisesti tapaturma-asiain korvauslautakunnassa (Tako). Tako seuraa homeista aiheutuneita ammattiastmatapauksia uuden diagnostisen (Majvik) käytännön tultua voimaan. Tako on lakisääteinen korvauskäytäntöjä koordinoiva elin, jossa ovat edustettuina työmarkkinaosapuolet sekä vakuutusyhtiöiden juristeja ja lääkäreitä. Lääkärit ja yksi yhtiön juristi kokoontuvat viikoittain Tapaturmavakuutuslaitosten liitossa. Lääkärikokous ei päätä korvauksista, mutta se esittää näkemyksensä juristeille.
Ammattitautiratkaisu on taloudellisesti merkittävä päätös. Ammattitautipäätöksen jälkeen kaikki tautiin liittyvät tutkimukset, lääkärikäynnit, hoidot, lääkitykset, kuntoutukset, mahdolliset työkyvyttömyydet ja muut ansionmenetyskorvaukset maksetaan työtapaturmajärjestelmästä. Korvaukset maksava vakuutusyhtiö määräytyy ilmenemispäivän mukaan. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti sitä lääkärin vastaanottopäivää, jossa ammattitautiepäily syntyi. Homeastman aiheuttamasta haitasta maksetaan myös haittaluokituksen mukainen korvaus. Lääkityn ja tasapainossa olevan astman haittaluokka on yleensä 3–4.
Vakuutusyhtiön kannalta työterveyslääkärin rooli on merkittävä homeastmatutkimusten käynnistämisessä ja koordinoinnissa. Oireilun tunnistaminen, tarkka anamneesi, diagnostiikka ja ennen kaikkea oikea-aikainen työpaikka-PEF-seuranta sekä yhteistyö työpaikan toimijoiden kanssa on välttämätöntä.
johtava asiantuntijalääkäri
Pohjola Vakuutus Oy
heikki.saarnio@pohjola.fi
Anne Lamminpää
ylilääkäri
Pohjola Vakuutus Oy
anne.lamminpaa@pohjola.fi