Voidaanko hengitystieinfektioita estää? – tarjolla yli 200 virusta
Hengitystieinfektio (HTI) on tuiki tavallinen vaiva, joka kiusaa ihmisiä erityisesti syys- ja talvikaudella kesälomakauden päätyttyä. Hengitystieinfektioita esiintyy kaiken ikäisillä ja ne lienevät yleisin lyhytkestoisen töistä poissaolon syy. Työssä käynti nuhaisena ja yskäisenä on tavallista, mikä voi ylläpitää infektioiden kiertoa työpaikalla. Infektioita aiheuttavat niin erilaiset virukset kuin bakteeritkin, ja taudinkuvien kirjo vaihtelee lievästä nuhakuumeesta henkeä uhkaavaan keuhkokuumeeseen.
Määritelmiä ja mekanismeja
Valtaosa äkillisistä ylähengitystieinfektioista on virusten aiheuttamia. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti tavallisten virusinfektioiden estämismahdollisuuksiin. Perusterveillä ihmisillä lievä ja lyhytkestoinen virusinfektio voi altistaa elimistön hankalammalle bakteeritaudille ja toisaalta "viaton" virusinfektio voi laukaista perustaudin aktivoitumisen astmaa tai kroonista obstruktiivista hengitystietautia (COPD) sairastavalla. Ihmisen HTI:n aiheuttaja on aina peräisin toisesta ihmisestä, tartuntalähteestä. Tartunta, eli viruksen siirtyminen tartuntalähteestä altistuvan yksilön hengitysteiden limakalvolle, voi tapahtua eri reittejä, usein käsien välityksellä ja saastuneiden pintojen kautta mutta myös hengitysilman aerosoleissa. Virusinfektiolla tarkoitetaan tässä viruksen lisääntymistä elimistössä riippumatta siitä, aiheuttaako se oireita tai ei. Virukset eivät lisäänny terveellä iholla, mutta limakalvojen epiteeli on niille otollista kasvualustaa. Virusinfektiot voivat olla oireettomia, ja monessa tapauksessa infektion laukaisemat oireet ilmaantuvat viiveellä. Oireettomassakin infektiossa limakalvojen eritteet sisältävät virusta, ja lyhytkestoinen tartunnankantajuus voi levittää infektiota edelleen väestössä. Hengitysteissä lisääntyviä viruksia on yli 200 erilaista ja virusryhmästä riippuen ne voivat lisääntyä ja aiheuttaa tulehdusta missä tahansa hengitysteiden osassa nenän ja suun limakalvoilta keuhkojen alveoleihin. Valtaosa virusten aiheuttamista hengitystietaudeista (HTT) rajoittuu ylempiin hengitysteihin, mutta monet virukset voivat aiheuttaa alempienkin hengitysteiden tulehdustauteja, myös keuhkokuumetta. Eri virusryhmien aiheuttamissa taudinkuvakirjoissa on eroja mutta myös hyvin paljon päällekkäisyyttä, emmekä käsittele tätä näkökohtaa tämän enempää tässä artikkelissa.
Tapahtumaketjua tartunnasta mahdolliseen sairaslomaan ja tähän ketjuun vaikuttavia tekijöitä voidaan tarkastella vaiheittain oheisen kaavakuvan (ks. kuva «Kuva tartunnasta töistä poissaoloon vaiheittain (1»1) avulla. Lähtökohtamme on, että HTI:on tarvitaan aina aiheuttajamikrobi, yleisimmin virus. Kansan suulla puhutaan myös vilustumisesta tai kylmettymisestä taudin syynä, mutta vaikka kylmä sää yleisesti ottaen näyttää lisäävän HTT-riskiä jopa nuorilla terveillä aikuisilla, ei kokeellisella kylmäaltistuksella ole saatu tieteellistä tukea tälle kansan viisaudelle. Vilustumisen tunne lienee paremminkin taudin ensi oire kuin sen syy. Sekä viruksen että tartunnan saaneen ihmisyksilön ominaisuudet, mm. luonnollinen ja/tai hankittu immuniteetti, vaikuttavat siihen, pääseekö infektio edes alkuun (Solmukohta #1 kuvassa) ja yhtä lailla siihen, johtaako infektio työkykyä rajoittaviin oireisiin (#2). Tässä yhteydessä yhtenä vastustuskykyä lisäävänä tekijänä usein mainittu "hyvä yleiskunto" vaikuttanee luonnollisen immuniteetin kautta. Toisaalta eri yksilöiden erilainen herkkyys sairastua HTI:on lienee taustaltaan monimutkaisempi kuin suoraviivainen yleiskunnon taso. Lopulta päätös jäädä sairaslomalle (#3) on sairastuneen oma, mutta siihen vaikuttavat tietysti koetut työyhteisön odotukset ja mahdollinen terveydenhuollon ammattilaisen suositus. Psyykkinen stressi lisää myös HTT-riskiä, mahdollisesti sekä biologisilla että psyykkisillä mekanismeilla. Oireiden lievittyminen sitten aikanaan johtaa päätökseen palata töihin (#4), usein vielä tartuntaa levittävänä.
Infektioiden estämisen periaatteet ja keinovaihtoehdot
Paras tapa ehkäistä infektiotautia on rokotus. Tavallisista HTI-taudeista vain influenssaviruksia vastaan on tarjolla rokotteita. Usein mainittu influenssarokotusten huono vaikuttavuus työikäisillä perustuu yleensä vääriin odotuksiin. Rokotteen suojateho on 60–70 % ja influenssa A- ja B-virukset aiheuttavat vain pienen osan työikäisen väestön HTI:ista. INFLUENSSAROKOTE EI OLE FLUNSSAROKOTE! Rokotus voi lieventää vaikeampia tautimuotoja ja sitä kannattaa suositella kaikille, joilla ei ole rokotuksen vasta-aiheita (www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen/influenssarokotukset).
Myös HTI:n estämismahdollisuuksia kannattaa tarkastella vaiheittain kuvan avulla. Tartuntoja on tarjolla perusväestössä ympäri vuoden, kesäkuukausina vähemmän. Eri virusten esiintymisen suhteen on selkeää vuodenaikaisvaihtelua: influenssavirukset leviävät tehokkaasti kylmänä talvikautena, enterovirukset taas kosteina syyskuukausina. Kun tartunta aina tulee muista ihmisistä, yksi keino sen välttämiseksi on välttää ihmiskontakteja. Erakkoelämä ei ole monille käytännössä mahdollista mutta valmiussuunnitelmat influenssapandemian varalle sisältävät monissa maissa suosituksen erilaisten väenkokousten välttämiseen ja jopa ajatuksen niiden kieltämisestä. Tartuntaketjujen katkaisu tai vaikeuttaminen ihmisestä toiseen eli hygieniakampanjat sisältyvät nekin pandemiasuunnitelmiin. Tässä on roolinsa sekä tartunnan kantajalla että altistuvalla henkilöllä. Käsien usein toistetulla puhdistamisella ja kättelyn välttämisellä voidaan pyrkiä vähentämään käsien kautta leviäviä tartuntoja. HTI-oireita sairastavalle voidaan suositella ns. kohteliaita yskimis- ja aivastustapoja, millä vähennetään aerosolimuodostusta. Vaarallisten HTI-infektioiden (SARS, pandeeminen influenssa) kohdalla on myös varauduttu hengitysteiden suojaamiseen suodattimella varustettujen maskien avulla. Niiden käyttö tavallisten infektioiden torjunnassa ei ole perusteltua. Ns. kirurginen maski ei suojaa tartunnalta, mutta voi sairastuneen käyttämänä vähentää tartunnan levittämistä.
Taannoisessa Stopflunssa-tutkimuksessa seurasimme tehostetun käsihygienian vaikutusta infektiotautien esiintymiseen toimistotyöyhteisöissä. Käsihygieniaa parannettiin eri interventiohaaroissa saippua-vesipesua tai alkoholihuuhdetta käyttämällä. Käsihygienian lisäksi interventioryhmät noudattivat käyttäytymistapoja, joiden tarkoituksena oli välttää infektioiden leviämistä työpaikoilla: kättelyä vähennettiin sekä yskittiin ja aivastettiin kämmenen sijasta hihaan. Näillä toimilla ryyditetty saippua-vesipesu vähensi infektioita lähes 17 %. Tämä tarkoitti noin yhtä infektioepisodia henkilötyövuotta kohden. Poissaolot eivät näillä keinoilla vähentyneet, minkä arvelimme johtuvan siitä, että interventiohaaraan kuuluvia neuvottiin jäämään kotiin, jotteivät infektiot kulkeutuisi työpaikalle. Alkoholihuuhteella ei tässä tutkimuksessa saatu näyttöä infektioiden vähenemisestä, vaikka raportteja myös sen tehosta maailmalta löytyy. Mahdollisesti asiaan vaikuttaa kausittain kiertävien erilaisten virusten vaihteleva herkkyys etanolille. Omassa tutkimuksessamme havaitsimme, ettei vaipaton rinovirus, joka on yleisin ylähengitysinfektioiden aiheuttaja, tuhoudu käsien etanolidesinfioinnilla, kun taas vesi-saippuapesu hävitti sen käsistä tehokkaasti koeolosuhteissa.
Käsien pesu kannattaa!
Yhteenvetona toteaisimme, että tehostetun käsihygienian ylläpito flunssakaudellakin vaatii huomion kiinnittämistä asiaan ja motivointia. Tutkimusolosuhteissa muistuttaminen oli mahdollista järjestää, mutta arkipäivässä tämä on haastavaa, kun lähtökohtaisesti useimmat kokevat huolehtivansa hygieniasta ja osaavansa pestä käsiään. Koska hengitystieinfektiot leviävät sekä ilman että käsien välityksellä, täydellistä estokeinoa on vaikea keksiä. Kuitenkin pienillä käsihygienian parannuksilla on mahdollista vähentää omaa riskiään sairastua sekä ympäristön riskiä altistua, jos itse on infektion saanut.
LKT, tutkimusprofessori emeritus
Virologian yksikkö
Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
tapani.hovi@thl.fi
Carita Savolainen-Kopra
FT. tutkija
Virologian yksikkö
Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
carita.savolainen-kopra@thl.fi
Kirjallisuutta
- Douglas RGJ, Lindgren, K.M., Couch, R.B. 1968. Exposure to cold environment and rhinovirus common cold: Failure to demonstrate exffect. N Engl J Med 279: 742–7.
- Mäkinen TM, Juvonen R, Jokelainen J, Harju TH, Peitso A, Bloigu A, Silvennoinen-Kassinen S, Leinonen M, Hassi J. (2009). Cold temperature and low humidity are associated with increased occurrence of respiratory tract infections. Respir Med 103(3): 456–462.
- Pedersen A, Zachariae R, Bovbjerg DH. (2010). Influence of psychological stress on upper respiratory infection–a meta-analysis of prospective studies. Psychosom Med 72(8): 823–32.
- Savolainen-Kopra C, Haapakoski J, Peltola PA, Ziegler T, Korpela T, Anttila P, Amiryousefi A, Huovinen P, Huvinen M, Noronen H, Riikkala P, Roivainen M, Ruutu P, Teirilä J, Vartiainen E, Hovi T. (2010). STOPFLU: is it possible to reduce the number of days off in office work by improved hand-hygiene? Trials 11: 69.
- Savolainen-Kopra C, Haapakoski J, Peltola PA, Ziegler T, Korpela T, Anttila P, Amiryousefi A, Huovinen P, Huvinen M, Noronen H, Riikkala P, Roivainen M, Ruutu P, Teirilä J, Vartiainen E, Hovi T. (2012). Hand washing with soap and water together with behavioural recommendations prevents infections in common work environment: an open cluster-randomized trial. Trials. 16; 13: 10.
- Savolainen-Kopra C, Korpela T, Simonen-Tikka ML, Amiryousefi A, Ziegler T, Roivainen M, Hovi T. 2012. Single treatment with ethanol hand rub is ineffective against human rhinovirus–hand washing with soap and water removes the virus efficiently. J Med Virol 84(3): 543–7.