Hengitystieallergiat ja ammatinvalinta

Hengitystieallergian vaikeus vaikuttaa ammatinvalintaan

Suurin osa hengitystieallergioista on niin lieviä, että ne eivät aiheuta ehdottomia rajoituksia ammatinvalintaan. Allergisten sairauksien tautikirjo on kuitenkin nuorilla aikuisilla hyvin vaihteleva. Tavallisimpia ovat lievä allerginen nuha ja astma, joissa vähäinen lääkehoito riittää taudin hyvään hallintaan. Käytännössä allergisen nuhan esiintyvyys on huipussaan nuorilla aikuisilla, mutta monilla oireet ovat lievittyneet lapsuuteen verrattuna. Osalla allerginen nuha on jatkuvasti vaikeutuva ja hoitovaste tavanomaisille lääkkeille saattaa olla huono. Lapsuuden astma saattaa olla hävinnyt murrosiässä, mutta alkaa oireilla uudelleen aikuisena. Uusia allergisia nuhia ja astmoja todetaan pitkin aikuisikää.

Ammatinvalintatilanteessa allergisen nuhan ja astman vaikeutta kartoitetaan oireita ja toisaalta lääkekäyttöä ja sen tehoa arvioimalla. Allergisen nuhan vaikeusasteen arviossa ja hoidon valinnassa on hyvänä apuna kansainvälinen ARIA (Allergic Rhinitis In Asthma) -suositus. Astman vaikeusasteen arviossa lyhyt viiden kysymyksen Astmatesti® on osoittautunut toimivaksi työkaluksi. Astman vaikeusaste luokittuu Käypä hoito -suosituksen mukaan ensisijaisesti lääkityksen tarpeen mukaan.

Allergikon riskiammatit

Hengitystieallergiaa sairastavan tunnettuja ja tutkittuja riskialoja ovat leipomotyö ja työt, joissa altistutaan voimakkaasti eläinten epiteelille tai eritteille. Myös muu orgaanisille pölyille altistava työ, kuten puutyö, maa- ja metsätaloustyö ja elintarviketeollisuustyö lisäävät sairastumisriskiä. Pienimolykyylisille kemikaaleille altistuminen on tavallista monissa teollisuusammateissa. Erityisenä riskialana voidaan pitää kampaamotyötä.

Hengitystieallergikon työhön soveltuvuuteen vaikuttaa altistumisen määrä, suojautumismahdollisuudet ja mahdollisuus erilaisiin työtehtäviin. Työsuojelutoimenpitein voidaan parantaa allergikkojen selviämistä pölyisissä työtehtävissä ja estää sairauksien pahenemista työssä. Hyvä koulutus lisää mahdollisuuksia työtehtävien valintaan.

Oireeton herkistyminen ei pääsääntöisesti rajoita ammatinvalintaa, eikä allergiatestausta suositella oireettomille. Leipomotyössä aiemmin ihotestipositiivisten riski kehittää työperäinen herkistyminen esim. vehnäjauholle oli viisinkertainen voimakkaassa altistuksessa verrattuna vähäiseen altistukseen. Vastaavasti aiemmin herkistymättömien riski oli kaksinkertainen voimakkaassa altistuksessa.

Hollantilaistutkimuksessa leipomotyön tai eläintyön aloittaneita työntekijöitä seurattiin vuoden ajan. Yhteensä 12 %:lle kehittyi allergisia hengitystieoireita seuranta-aikana. Herkistyminen työperäiselle allergeenille lisäsi riskin seitsenkertaiseksi, kun taas herkistyminen tavanomaisille ympäristöallergeeneille kaksinkertaisti riskin.

Uusi herkistyminen ilmenee yleensä jo ensimmäisinä vuosina altistumisen yhteydessä. Monet oireilevat jo opiskeluaikana. Niillä aloilla, joilla herkistymisriski on suuri, on tärkeää kiinnittää huomiota hengitystieallergiaoireisiin jo opiskeluaikana.

Oireinen hengitystieallergia

Allergista nuhaa ja/tai allergista astmaa sairastavalle ei suositella työtä, jossa altistuminen suurimolekulaarisille allergeeneille on runsasta. Näitä töitä ovat jauhopölytyö (leipuri, pizzakokki) ja karjan- ja eläintenhoitotyö. Hollantilaistutkimuksessa oireista allergista sairautta sairastaneilla työperäinen hengitystieoireisto oli neljä kertaa yleisempää leipomo- tai eläintyössä kuin alun perin oireettomilla. Sairauden vaikeuden mukaan harkittavia työaloja ovat tekstiilityö ja parturi-kampaajan työ.

Allerginen nuha muuttuu iän myötä usein ympärivuotiseksi nuhaksi, joka pahenee jaksoittain allergeenialtistuksen yhteydessä. Osalle allergista nuhaa sairastavista ilmaantuu toistuvia poskionteloiden tulehduksia. Erityisesti huonossa hoitotasapainossa olevassa allergisessa nuhassa ilmailu- ja sukellusala voivat aiheuttaa hankalia tärykalvon ja nenän sivuonteloiden paineoireita.

Allergisessa astmassa ei suositella työtehtäviä, jossa altistuu suurimolekyylisille orgaanisille yhdisteille. Puolella astmaa sairastavista aikuisista ei kuitenkaan ole allergiaa. Vaikeassa astmassa pölyinen, huuruinen tai käryinen työ lisää yleensä lääketarvetta ja astman hoitotasapaino heikentyy. Lievä, hyvässä hoitotasapainossa oleva astma ei yleensä vaikuta ammatinvalintaan, mikäli voimakasta herkistymistä ei ole.

Miten tutkin?

Kliinisessä tutkimuksessa tutkitaan nenä ja tarvittaessa sivuontelot. Astmaoireisilla keuhkojen auskultaatio voi voimistetussakin uloshengityksessä olla normaali. Hoitotasapainon selvittämiseksi uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) seuranta, spirometria ja bronkodilataatiotesti sekä oirelääkkeiden käytön tarve ovat keskeisiä. Allergiaepäilyssä ihopistokokeet tai spesifinen IgE selvittävät herkistymistä. Erikoissairaanhoitoon voidaan lähettää laajempia allergiatestejä varten, jos on epäily työperäisestä allergeenista oireiden aiheuttajana. Tuoreessa eurooppalaisessa suosituksessa oireettomia ei suositella testattavaksi suurenkaan herkistymisriskin ammatin vuoksi.

Yhteenveto

Hengitystieallergikon ammatinvalintatilanteessa on otettava huomioon allergisen sairauden kulku, käytössä oleva lääkitys ja oireet lääkittynä. Ammatinvalinnan ohjaajan ja lääkärin tietämys opiskeluun ja ammattiin liittyvistä herkistävistä altisteista on tärkeää. Oireilevien kohdalla on arvioitava onko altistuminen voimakkaampaa työssä vai opiskeluvaiheessa.

Lievä allerginen nuha tai astma ei yleensä rajoita ammatinvalintaa suuren riskin ammatteja lukuun ottamatta. Työperäisen allergian esiintymiseen voidaan vaikuttaa vähentämällä altistumista työmenetelmin, työsuojelutoimenpitein ja ammatinvalinnan avulla, jos hengitystieallergian riski on suuri. Aina ei riskien kartoituksellakaan voida ennakoida työperäisten oireiden syntyä. Työhön liittyvien oireiden varhainen havaitseminen ja tutkiminen on tuolloin avainasemassa.