Tunnetko kaikki kolme mahdollisuutta käyttää osasairauspäivärahaa?
Osasairauspäiväraha on vielä suhteellisen vähän käytetty mahdollisuus työhön paluun tukemisessa. Etuisuus tuli voimaan ensimmäisen kerran vuonna 2007, jolloin sitä voitiin käyttää vasta varsin pitkän työkyvyttömyyden jälkeen. Vuonna 2010 etuisuuden käyttömahdollisuutta aikaistettiin, mikä yli kaksinkertaisti etuisuutta käyttäneiden lukumäärän, vaikka heidän osuutensa kaikista sairaus- ja osasairauspäivärahan saajista oli edelleen vain reilu prosentti.
Jotta osasairauspäivärahan käyttö lisääntyisi entisestään 30/60/90 -säännön tultua voimaan 1.6. lähtien, kertaan tässä etuisuuteen liittyvät lainsäädännölliset vaatimukset erityisesti liittyen omavastuuaikaan, jolla tarkoitetaan sitä työkyvyttömyysjaksoa, jolta etuisuutta ei makseta.
Lainsäädännöllinen peruste
Sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:ssä säädetään, että oikeus osasairauspäivärahaan on 7 §:ssä tarkoitetun omavastuuajan jälkeen. Lain 7 §:n mukaan osasairauspäivärahan alkamisessa on kolme eri vaihtoehtoa:
Käytännön esimerkkejä
Työterveyslääkäreille tavallinen tilanne harkita osasairauspäivärahaa on pitkittynyt sairausloma, jonka ajalta jo maksetaan sairauspäivärahaa. Siirtymisen sairauspäivärahalta osasairauspäivärahalle ei silloin tarvitse tapahtua välittömästi (Kuva «»13), vaan potilaan voi tarvittaessa antaa kokeilla paluuta kokopäiväiseen työhön.
Jos kokeilun aikana kuitenkin alkaa näyttää siltä, että potilas ei sairautensa johdosta selviä työstään, mutta osasairauspäivärahan edellytykset täyttyisivät, potilaalle voidaan vielä 30 päivän sisällä sairauspäivärahan maksamisen päättymisestä anoa osasairauspäivärahaa (kun työkyvyttömyyden syy on sama). Tällöin omavastuuaika on vain "sairastumispäivä" (Kuva «»12), jolloin potilas on ollut töissä osan päivästä tai koko päivän.
Vastaavanlainen mahdollisuus liittyy tilanteeseen, että potilas on jo palannut pitkältä sairauslomalta töihin, muttei pärjääkään siellä. Jos sama sairaus ja sen aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu 30 päivän sisällä työhön paluusta, osasairauspäiväraha voi alkaa "sairastumispäivää" seuraavasta arkipäivästä (Kuva «»12).
Tässä vielä esimerkki Kelan ohjeesta:
Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa ajalle 1.3.2010–12.6.2010. Hän palaa kokoaikatyöhön mutta sama sairaus uusiutuu siten, että hakija sopii työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä ajalle 12.7.–13.8.2010. Hakijan toimittamassa lääkärinlausunto B:ssä on todettu työkyvyttömyys osasairauspäivärahaa varten 12.7.–31.8.2010. Koska työkyvyttömyys alkaa saman sairauden perusteella 30 päivän kuluessa edellisen sairauspäivärahan maksamisesta, osasairauspäivärahassa omavastuu on 1 päivä (sairastumispäivä eli 12.7.2010). Osasairauspäivärahaa maksetaan 13.7.2010 alkaen.
"Sairastumispäivä" lainsäädännössä on eri asia kuin käytännössä. Yleensähän työntekijän sairaus on voinut alkaa jo paljon aikaisemmin, mutta siihen liittyvä toiminta- ja työkyvyn aleneminen aiheuttaa akuutin osa- tai kokoaikaisen sairauspoissaolon tarpeen. Tämä tarve voi käytännössä johtua niin sairaudesta kuin työhön liittyvistä tekijöistäkin, joilla on merkitystä jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämisen näkökulmasta.
Edellä mainituista osasairauspäivärahan käyttömahdollisuuksista ensimmäinen ja viimeinen ovat varmasti jo laajasti työterveyslääkäreiden tiedossa ja käytössä. Työhön paluun kokeilun tai epäonnistumisen jälkeinen mahdollisuus sen sijaan voi olla harvemmin hyödynnetty. Sen tunteminen laajentaa kuitenkin osasairauspäivärahan käyttöä ja mahdollistaa osatyökykyisten työntekijöiden yhä joustavamman kuntoutumisen takaisin työelämään.
Asiantuntijoina asiantuntijalääkäri Heikki Palomäki ja lakimies Pirkko Sihvonen Kelasta
LT, työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk.
Vaikuttava työterveyshuolto -teeman johtaja, Työterveyslaitos
kari-pekka.martimo@ttl.fi