Työolosuhteiden mukauttaminen tukee osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työssä jatkamista

Lainsäädäntö edellyttää yhdenvertaisuutta

Työnantaja on vastuussa myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työntekijöiden työolosuhteista. Yhdenvertaisuuslain (2004/21) mukaan työnantajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia työskentelyolosuhteisiin niin, että vammaisen työllistyminen ja työssä pärjääminen olisi mahdollista. Yhdenvertaisuuslain 5 § mukaan työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviytymiseksi ja työuralla etenemiseksi.

Työturvallisuuslain (2002/738) 12 pykälässä säädetään työympäristön suunnittelusta ja todetaan että työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessa on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä edellyttää erityisiä toimenpiteitä.

Työterveyshuoltolain (2001/1383) 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluu vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen/ ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen.

Työnantajan tulee tunnistaa työterveyshuoltoa apuna käyttäen nämä henkilöt ja huomioida tarvittavat toimenpiteet jo toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Työpaikkaselvityksen perusteella voidaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön työssä tehdä erityis- tai suunnattu selvitys, jossa käytetään työterveyshuollon asiantuntijoita ja erityisselvityksiin kehitettyjä menetelmiä (esim. Esteetön työpaikka arviointimenetelmä, Työterveyslaitos 2010). Työterveyshuollon on tarpeen tuntea myös työolosuhteiden mukauttamiseen liittyvät rahoitusinstrumentit (esim. työolosuhteiden järjestelytuki, TEM), työmatkaliikkumisen järjestelyt (kunta, vammaispalvelulaki) ja työnantajalle maksettava palkkatuki (TEM) vammaisen henkilön rekrytointiin. Työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen yhteistyö on vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työntekijöiden kohdalla välttämätöntä.

Tutkimus työolosuhteiden mukauttamisesta

Työterveyslaitos ja Kela toteuttivat Työsuojelurahaston rahoituksella tutkimuksen, jossa selvitettiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työolosuhteissa tehtyjä mukautuksia. Tutkimusta varten Kelan valtakunnallisesta vammaistukea (18 vuotta täyttäneen vammaistuki) saavien rekisteristä poimittiin satunnaisesti 2 000 tutkimuksen kriteerit täyttävää henkilöä: ikä 18–65 v, liikkumiskykyyn, näköön, kuuloon tai kommunikointiin vaikuttava vamma tai pitkäaikaissairaus ja työskentely avoimilla työmarkkinoilla (ei tukityöllistettynä tai suojatyössä). Lisäksi henkilön piti olla vapaaehtoinen tutkimukseen ja hänellä piti olla käytössään sähköposti. Kelan yhteydenottoon vastasi runsas neljännes (n=553). Heistä reilu puolet ei kuitenkaan täyttänyt valintakriteereitä tai he eivät halunneet osallistua tutkimukseen. Tutkimusaineisto muodostui 205 henkilön vastauksista kyselyyn sekä kahdeksan henkilön ja heidän työnantajansa haastattelusta. Tässä artikkelissa esitellään yhden haastatellun työntekijän tarina. Tutkimus tehtiin Digium-kyselynä ja se esitestattiin Näkövammaisten keskusliitossa. Näin varmistettiin myös näkövammaisten työntekijöiden mahdollisuus täyttää sähköinen kysely heidän käyttämillään tietokoneen lukuohjelmilla.

Tutkimukseen osallistuneista kolme neljästä oli naisia, joka neljännellä vastaajalla oli ylempi korkeakoulututkinto ja viidennes vastanneista toimi esimiehenä. Puolella tutkimukseen osallistuneista oli liikuntavamma. Vastanneista puolet työskenteli julkisella sektorilla, kolmannes yksityisellä ja joka viides järjestössä tai yrittäjänä eri puolella maata.

Osatyökykyisten työoloissa kehitettävää

Tutkimuksen perusteella vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työpaikoilla toteutetut työolosuhteiden mukautukset koskivat useimmiten työaikajärjestelyjä, työhön ja itseen liittyviä vaikutusmahdollisuuksia sekä henkilökohtaisen työpisteen mitoitusta ja toimivuutta. Vastaajista yli puolet (66 %) arvioi työterveyshuoltonsa tuntevan vain kohtalaisesti tai huonosti heidän vammansa tai sairautensa aiheuttamat erityisvaatimukset työssä. Joka toinen vastasi työterveyshuollon työpaikkaselvityksen yhteydessä tutustuneen heidän työhönsä ja työoloihinsa. Työterveyshuoltojen antamat suositukset koskivat vastaajien oman arvion mukaan useimmiten heidän henkilökohtaista työpistettään. Yli puolet vastaajista sanoi, ettei työterveyshuolto ollut antanut heille mitään suosituksia työjärjestelyistä tai työolojen mukautuksista. Kyselyn perusteella työterveyshuollon asiantuntijoita oli käytetty vain harvoin apuna mukautusratkaisujen suunnittelussa. Esimerkiksi työfysioterapeutin asiantuntemusta oli hyödynnetty vain vähän, vaikka yli puolella vastaajista oli liikkuminen eri tavoin vaikeutunut. Työnantajalle suunnattuja rahoitusinstrumentteja oli käytetty harvoin. Alle 10 % vastaajien työnantajista oli hyödyntänyt työolosuhteiden järjestelytukea.

Vastaajat jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, oliko heidän työoloissaan heidän mielestään tehty riittävästi vai liian vähän mukautuksia. Ne työntekijät, joille oli tehty riittävästi mukauttamisratkaisuja, kokivat työkykynsä toista ryhmää paremmaksi, tunsivat vähemmän stressiä ja rasitusta työssä ja palautuivat työstään paremmin.

Tapauskuvaus: juristin työ ja MS-tauti

Kristiina on 54-vuotias juristi pääkaupunkiseudulta. Hän on työskennellyt nykyisen työnantajansa palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin hänen työnään on neuvotella pankin varainhankintaan liittyviä sopimuksia.

Kristiinalla on vuonna 2000 diagnosoitu MS-tauti (multippeliskleroosi). Hän on kertonut sairaudestaan työpaikallaan toimitusjohtajalle, lähiesimiehelleen ja työtovereilleen. Sairaus ilmenee hänellä toistuvina väsymysjaksoina (fatiikki) sekä tasapainohäiriöinä, joiden takia hän käyttää kävelykeppiä. Työpaikalla ei hänen mielestään kiinnitetä erityistä huomiota kävelykeppiin.

Kristiinan työhön on tehty erilaisia mukautuksia. Yhteistyö yrityksen oman työterveyshuollon kanssa toimii Kristiinan mukaan hyvin. He pitävät työterveyshuollon kanssa säännöllisin väliajoin palaverin, jossa he keskustelevat työstä ja mukautusten tarpeesta. Lisäksi työterveyshuolto, hankintapalvelut ja tietohallinnon palvelut kokoontuvat tarvittaessa keskustelemaan työpaikan kalusteiden, laitteiden ja työvälineiden hankintaperusteista ja tilojen yleisestä varustuksesta.

Kristiina on osa-aikaisesti työssä (60 %) ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä (40 %). Hän on työssä viikoittain kolmena päivänä (tiistai, keskiviikko, torstai) ja eläkkeellä kahtena päivänä (maanantai, perjantai). Ehdotus osa-aikatyöstä ja osatyökyvyttömyyseläkkeestä tuli omalta työterveyslääkäriltä. Työpaikalla kaikilla on mahdollisuus yksilöllisiin työaikoihin ja vuorotteluvapaaseen. Kaikille kuuluva liukuva työaika (sisään klo 9.30 mennessä, ulos klo 15.15 jälkeen) on hyvä myös Kristiinan sairauden kannalta.

Työtä on organisoitu uudelleen Kristiinan sairauden takia. Yhdessä esimiehen kanssa he ovat päätyneet entisestä projektiluonteisesta työstä vähemmän stressaavaan sopimustyöhön, joka sopii paremmin yhteen osatyökyvyttömyyseläkkeen kanssa. Työ on asiantuntijan tekemää yksintyötä maailmantason monimutkaisten sopimusten parissa. Työ edellyttää hyvää substanssiosaamista, sujuvaa englanninkielen taitoa ja jatkuvaa uusien asioiden opiskelua. Työn organisoinnin kannalta esimerkiksi Kelan kuntoutusjaksojen (1–2 vk) päätökset tulevat liian myöhään. Työnantajan mielestä töiden organisointi kuntoutuksen ajaksi vaatisi enemmän aikaa. Kristiina on osallistunut Kelan järjestämään vaikeavammaisten avokuntoutuskokeiluun, jossa hänellä oli joka toinen viikko yksi päivä kuntoutusta (ma tai pe) työajan ulkopuolella. Kuntoutuksessa keskityttiin esimerkiksi väsymysjaksojen havaitsemiseen, itsensä kuunteluun ja työn tauottamiseen. Jatkuvana kuntoutuksena Kristiinalla on eläkepäiviin sijoittuvat fysioterapia ja allaskuntoutus uimahallissa.

Työmatkat Kristiina kulkee taksilla, jonka kunta korvaa vammaispalvelulain perusteella. Työpaikkarakennuksessa ja koko korttelissa on pyritty huomioimaan esteettömyys. Vahtimestari avaa hänelle aamuisin ulko-oven ja hän menee hissillä suoraan omaan työkerrokseensa. Toimitilapalvelujen oma sisustusarkkitehti vastaa työpaikan kalustuksesta. Kaikissa työhuoneissa on huonekohtainen lämpötilansäätö ja epäsuora valaistus, jotka molemmat ovat myös Kristiinalle tärkeitä.

Kristiina on mitoittanut ja järjestellyt työpisteensä yhdessä työfysioterapeutin kanssa. Työpisteessä on tärkeää, että hän voi koko ajan tukea kyynärvarret pöytään ja tuolin kyynärtukiin. Kaikki tarvittavat tarvikkeet ja työvälineet on laitettu sopivalle korkeudelle ja etäisyydelle. Sähköinen työpöytä liukuu tarvittaessa sopivalle korkeudelle. Näppäimistön edessä on kirjoittamista helpottava rullahiiri (Mousetrapper). Kättä ei näin tarvitse siirrellä sivusuunnassa hiiren ja näppäimistön välillä. Hänellä on käytössä erityistyölasit, jotka työnantaja on osin korvannut.

Kristiinan työhön sisältyy erilaisia kokouksia. Kokoukset pidetään usein hänen kannaltaan hankalasti eripuolella suurta rakennuskompleksia. Kokouksiin pitää silloin kävellä pitkiä matkoja. Työnantajan, lähiesimiehen ja työterveyshuollon kanssa on keskusteltu, että sellaiset kokoukset joissa Kristiina on mukana, pyritään järjestämään lähellä Kristiinan työhuonetta. Videoneuvottelun ja sähköpostin käyttö vähentää puolestaan matkustamista.

Työyhteisön ilmapiiri on Kristiinan mukaan hyvä. Esimerkiksi keittiöhenkilökunnan kanssa hän on sopinut, että joku auttaa häntä päivittäin ruoan ottamisessa ja tarjottimen kantamisessa. Esimies kertoo, että Kristiina on ollut työyhteisössä avoin sairautensa suhteen. Hän on saanut Kristiinalta sairautta koskevia artikkeleita luettavaksi. "Työolosuhteiden mukautuksissa on yhdessä keskustellen lähdetty Kristiinan omista toiveista. Tilannetta on pyritty seuraamaan jatkuvasti ja tekemään koko ajan tarvittavia muutoksia", sanoo esimies. Työpaikan työilmapiirikyselyyn on lisätty kysymys erilaisuuden hyväksynnästä ja siinä heidän työyhteisönsä on saanut täydet pisteet.