Työterveyslääkäri

Paatuneen hapon havahtuminen – ajatuksia alkoholiriippuvuuden hoidosta

Työterveyslääkäri
2012;30(3):78-80
Ahto Lepoluoto

Kannattaako alkoholiriippuvuuden hoitoon satsata? Vuoden päästä hoidon aloituksesta raittiita on 15 % eli noin joka seitsemäs. Jos riskikäyttäjiä koko väestössämme on vajaa 500 000, niin 15 % raitistuneita tarkoittaa keskikokoisen kaupungin väestöä eli 75 000 ihmistä. Milloin juomahimoa kannattaa sitten yrittää hillitä? Mahdollisimman varhain, ennen kuin on menetetty yksikään kolmesta tekijästä: työ, puoliso tai ajokortti.

Seuraavassa suuntaviivoja kuvitteellisen juomarin tarinan valossa:

Aamu alkaa A:lla ja ilta päättyy A:han. Kostea harraste oli ottanut jo vuosia, mutta kaupungin töissä oli paljon pahempiakin virkaveljiä. Työpaikka oli jäljellä ja työn olin aina hoitanut. Maanantaipoissaolot – kuka niitä meillä laskee? Työpanokseni riitti, ja sen merkkinä suunnittelupöydältäni tuli valmiita papereita tasaiseen tahtiin esimiehille allekirjoitettavaksi.

Aiemmin olin kiinni toisenlaisessa elämässä. Lasten muutettua kotoa ei vaimoni kuitenkaan halunnut enää jatkaa. Hän väitti huoltaneensa lapsiamme riittämiin, eikä halunnut enää uutta huollettavaa. Reilu kuukausi takaperin etanolihöyryisen riidan jälkeen vaimo toteutti uhkauksensa ja muutti pois. Nalkutusta olin saanut kuulla asiasta aiemminkin. "Kaikki viikonloput menee viinan kanssa!", "Perheelle ei jää aikaa, kun meidän isä on aina juovuksissa", "Kotityöt jäävät kaikki minulle, kun et kohmelostasi mihinkään osallistu". Näitä lauseita olin kuullut aivan riittämiin.

Suomessa miehistä 20 % on suurkuluttajia ja naisista 10 %. ICD-10 -tautiluokituksen mukaiset alkoholiriippuvuuden kriteerit ovat:

  1. Voimakas halu
  2. Käytön hillintä vaikeaa
  3. Käyttö jatkuu vieroitusoireista huolimatta
  4. Käyttö priorisoidaan muun edelle
  5. Sietokyvyn kasvu
  6. Fyysiset vieroitusoireet

Vaimon lähtö oli oikeastaan helpotus, enkä joutuisi jatkossa luopumaan leijonanosasta kuukausipalkkaa milloin mihinkin turhanpäiväiseen kotkotukseen. "Uudet verhot, pöytäliina tai astiasto"– mitä milloinkin. Halveksin materiaa ja naapureiden kulutuskeskeistä elämää, jota vaimoni tapasi seurata turhan tarkkaan. "Naapureilla on vieraita, naapurit matkustavat, naapurit golfaavat, naapurit syövät ulkona, naapurit... " Naapurit, aina vaan naapurit!

Ajatus minun elämäni vertaamisesta naapureihin sai minut kiihtymään ja kaatamaan itselleni terävät, olihan sunnuntai ja työn alkuun vielä aikaa. Samaan aikaan aloittaneista työkavereista oli sitä paitsi muutama muukin eronnut. Jollain oli allaan raittijuopumus aivan kuten minullakin, pari–kolme. Ainoastaan Klasila oli juonut itsensä hengiltä, tosin silkkaa heikkouttaan. Klasilalla oli ollut huono tuuri: akka oli lähtenyt ajokortin menettämisen jälkeen ja ottaahan mies ryypyn kurjuuteen, kun elämä noin murjoo.

Sairaalavierailusta oli jo aikaa, mutta kurjan näköinen Klasila oli ollut. Vatsa oli turvonnut palloksi, jalat samoin ja iho kellersi. Mahan alueella oli outoja violetteja sykeröitä. Niinpä niin, jotkut vain ovat syntymästään hauraita, eivätkä viinan tippaa kestä. Hautajaismuistot olivat sumeat; ainoastaan vieraiden totinen hiljaisuus oli mielessä. Klasila oli kyllä yrittänyt olla ilman viinaakin, muttei siitä mitään tullut. Ei riittäneet taidot, sanottiin. Pikkujouluissa tai saunailloissa taisin itsekin hyvyyttäni tarjota ryyppyä kohtalon kolhimalle, eikä Klasila siitä kieltäytynyt. Ei ollut syytäkään, parhaitenhan sitä rentoutuu, kun raskaan työviikon jälkeen pääsee korkkaamaan, niin että rutisee. Se on kyllä nähty.

Alkoholimaksasairaus on Suomen tärkein maksasairausryhmä - kuolleisuus on noin 500 vuodessa. Alkoholiin liittyvät kuolemansyyt selittävät 6 % kaikista kuolemantapauksista eli vuodessa 3000 kuolemaa. Alkoholi on yleisin väärinkäytetty ahdistuslääke, ja se vaikuttaa stressiin verrattuna osin käänteisesti keskushermostossa gabaergisen järjestelmän ja neurosteroidien metabolian kautta.

Klasilaa muistellessa pullo vajeni hiljakseen, muttei oikein aiheuttanut kunnon nousua. Pikemmin sitä muuttui paremmin toimivaksi: vapina antoi periksi sitä mukaa, kun mieli keveni. Naapurista olisi saanut seuraakin, mutta se olisi tiennyt pula-ajan mallin mukaista viina-annosten kortille laittamista, joten kieltäydyin kunniasta. Sitä paitsi Eikka oli ollut juuri katkolla ja siis täysi juoppo, enkä minä sellaisten kanssa juo. Eikka olisi vain kadehtinut nousevaa humalatilaani ja vaatinut osaansa hupenevasta iloliemestä.

Huomista työpäivää piti kuitenkin alkaa jo suunnitella. Lasten ollessa nuorempia oli hyvä keino väittää lasten sairastuneen ja vaativan hoitoa. Siitä ei rakkikoira perään haukkunut. Nyttemmin oli vaikeampaa ja keväältä oli jo muutama poissaolo puitavana millinviilaajaesimiesten kanssa. Työterveyshuollosta tietysti irtoaisi lupalappu, kun vain jaksaisi lähteä hakemaan. Verenpainelääkkeetkin voisi uusia samalla kertaa, niistä se yksi vähensi vapinaakin. Ei tietysti niin hyvin kuin kulaus kirkasta. Ajokortti saisi vain olla tallella, silloin voisi työterveyshuollosta ajaa suoraan Alkoon ja ottaa huomisestakin vielä ilon irti.

Kokenut kuljettaja kyllä selviää muutaman kilometrin matkasta, vaikka hieman pirskeessäkin. Vanhasta tottumuksesta vain Audin avaimet taskuun, jalkaa pedaalille ja rutiinilla rattiin! "Tämähän sujuu konkarilta, pyörät ohitan tuosta vaan, mutta ajaisivat vain nuo vastaantulevat pirulaiset laidempana". "Valotolppa-peijooni, tulit tielle!" Sinitakit saapuvat ja puhallus menee rutiinilla: "1,3 promillea ja asemalle tarkkuusalkometriin, näyttää tuo ajo-oikeuskin puuttuvan".

Suomessa liikennekuolemia on noin 400 vuodessa, näistä sadassa on mukana alkoholi ja 80 kuolemassa kuljettaja on rattijuoppo. Päivittäin Suomessa kiinni jää 70 rattijuoppoa ja vuodessa 25 000. Rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantuu vajaa 1000 vuodessa. Suomen liikennekuolemanriski alkoholionnettomuudessa on kolminkertainen Ruotsiin verrattuna.

Ei ole tänään kohtalo kohdallaan, vaimo lähti tovi sitten ja nyt tuli törkeä ratti, kuten poliisit sen ilmoittivat. Työterveyshuollostakaan ei saa enää lomia, kun puhalluttivat sielläkin. Aivan kuin Klasilan elämästä, silläkin lähti ensin vaimo ja sitten ajolupa... Ihmisen uran loppusuoraahan tässä mennään, vai olisiko vielä mahdollisuuksia... Pystyisinkö muuttamaan jotakin, nehän esittivät jotakin hoitoon ohjausta tuolta firman lääkäriasemalta. Kertoivat monen muunkin meidän miehen onnistuneen. Kyyrökin oli minua paljon pahempi rapajuoppo, mutta sai pitää työnsä ja vaimokin tuli takaisin.

Jaksanko vielä yrittää? Taidan koittaa, vaihtoehdot on kuitenkin huvenneet ja voinhan minäkin onnistua niin kuin Kyyrö...

Vieroituksen tukena säännöllinen seuranta ja asteittain pitenevin 1–2–4 viikon välein olevat kontrollit 6–12 kuukauden ajan. Hoitovälineinä vertaistuen ohessa:

  1. Lyhytterapia
  2. Juomapäiväkirjat
  3. AA (12 askelta) ja A-kilta
  4. Motivoiva ja kognitiivinen terapia
  5. Ratkaisukeskeinen, supportiivinen ja dynaaminen terapia
  6. Lääkkeistä terapian tukemiseen käyvät Antabus, naltreksoni, nalmefeeni sekä erityislupavalmiste akamprosaatti ja näiden ohella topiramaatti ja ketiapiini

Mitä päähenkilöllemme sitten tapahtui? Lähtökohta alkoholiriippuvuuden hoitoon oli hankala: avioliitto ja ajokortti oli jo menetetty ja työpaikka vaakalaudalla. Orastava motivaatio raittiuteen vahvistui kuitenkin tässä joko–tai -tilanteessa niin, että paatunut happo pääsi lopulta kuiville. Tätä edelsi alkoholiriippuvuuden hoitoon perehtyneen työterveyshuollon raittiuteen motivoiva toiminta: uskon valaminen päähenkilön onnistumiseen sekä alkoholin kiroista irtipääsyyn. Lisätukea antoi yrityksen oma päihdeohjelma, jonka turvin käyty puheeksiottokeskustelu johti hoitosopimuksen syntyyn sekä vertaistukeen jo raitistuneilta työkavereilta. Työpaikan esimiehet saivat siis jatkossakin nauttia osaavan tekijän työpanoksesta ja nähtäväkseen nyt raitistuneen, entisen hapon suunnittelupöydältä valmistuneita asiapapereita. Vaimokin palasi seurattuaan miehensä raitistumista puolen vuoden ajan.

Ahto Lepoluoto
LL, työterveyslääkäri
Mehiläinen, Oulu
ahto@lepoluo.to

Kirjallisuutta

  1. Alkoholiongelmaisen hoito- käypä hoito suositus 7.2.2011 Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
  2. Berglund M, Andréasson S, Franck J et al. Behandling av alkohol- och narkotikaproblem. En evidensbaserad kunskapssammanställning. Stockholm: Statens beredning för medicinsk utvärdering, 2001.
  3. Mayo-Smith MF. Pharmacological management of alcohol withdrawal. A meta-analysis and evidence-based practice guideline. JAMA 1997; 278: 144–51.
  4. Nielsen AS, Becker U, Højgaard B et al. Alkoholbehandling - en medicinsk teknologivurdering. København: Sundhedsstyrelsen, Center for evaluering og medicinsk teknologivurdering, 2006.