Syöpä ja työterveyslääkäri

Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään ja maailmanlaajuisesti syöpiä diagnosoidaan vuosittain 12,4 miljoonaa. Meillä seulontojen ja varhaisvaiheen tutkimusten ansiosta moni syöpä löytyy ajoissa ja paranemistulokset ovat varsin hyvät. Nykysuomalaisista 230 000 elää syöpädiagnoosin kanssa. Heistä rintasyöpä on todettu 60 000:lla, eturauhassyöpä 40 000:lla. Rintasyöpä on etenkin työikäisten naisten sairaus, joten työterveyshuollon rooli niin syövän toteamisessa kuin seurannassa ja työssä selviytymisen tukemisessa on merkittävä.

Pääasialliset syövän lisääntymisen selittäjät, väestön ikääntymisen ohella, ovat kovin tuttuja: tupakka, alkoholi, ylipaino ja liikunnan vähäisyys. Niinpä työterveyshuollon ytimeen kuuluvalla terveisiin elämäntapoihin kannustamisella voidaan vaikuttaa myös syövän vaaraan. Tupakointi on yksi merkittävimmistä estettävissä olevista terveysuhkista, johon terveydenhuollolla on mahdollisuus halutessaan puuttua. Vuosittain Suomessa kuolee ennenaikaisesti yli 6000 tupakoijaa lähinnä sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpään. Tupakoinnin lopettaminen pidentää elinikää 10 vuotta.

Myös työperäiset altisteet voivat häiritä solujen herkkää signaali- ja säätelyjärjestelmää ja aikaansaada niiden loputtoman jakautumisen. Työperäisiä syöpiä arvioidaan Suomessa syntyvän noin 1 000 vuodessa, näistä 150 korvataan ammattitautina.

Teknologia kehittyy, vanhoja kemikaaleja korvataan uusilla, nanopartikkelit valtaavat alaa, kännyköiden säteilystä välillä varoitellaan, välillä rauhoitellaan. Löytyykö arjestamme jonain päivänä taas uusi tupakan tai asbestin veroinen karsinogeeni? Syövän kehittyminen vie usein vuosia. Syöpäsolu jakautuu monta tuhatta kertaa, ennen kuin kasvain on edes herneen kokoinen. Kliinikoiden valppaus ei saa herpaantua – joku ne harmittomina pidetyn tupakan ja asbestin vaaratkin on aikanaan oivaltanut. Raskaana olevat ovat erityinen "suojelukohde". Uusien altisteiden kanssa tarkkana ollessa ei pidä unohtaa seurata myös vanhoille tutuille karsinogeeneille jo joskus aiemmin altistuneita, vaikka altistuminen olisi loppunutkin.

Mitkään elämäntavat eivät takaa ikuista terveyttä, eikä syöpä tai syövättömyys ole oma valinta. Diagnoosin kuuleminen hätkähdyttää edelleen ja herättää monenlaisia pelkoja. Hoitotahon ohella syöpäjärjestöt tarjoavat sairastuneille ja heidän läheisilleen tietoa ja tukea, niin verkkokurssina kuin paikallisyhdistysten järjestäminä tilaisuuksina. Tarjolla on myös vertaistukiryhmiä ja tukihenkilötoimintaa.

Toipilaan töihinpaluun tueksi on onneksi nykyään monta reittiä valittavana: työn mukauttaminen, osasairauspäiväraha, työkokeilu ja joskus osakuntoutustukikin, jos hoidot tai toipuminen pitkittyvät. Työhön ja työyhteisöön paluu on usein parasta lääkettä, kyse on vain oikeasta annostelusta.

Vakava sairaus saa usein pysähtymään ja miettimään elämänarvoja uudelleen, mutta kukin käy läpi sairastumisensa omalla tavallaan. Syöpä ei ole yksi sairaus, eivätkä syöpäpotilaat yhdestä muotista valettuja. Siksi emme hoida tilastoja vaan yksittäisiä ihmisiä, joilla voi olla tilastojakin parempi mahdollisuus selvitä tai sitten elää hyvä elämä vähän tilastoennustetta nopeammassa tahdissa.

Syöpä on pitkäaikaissairaus, josta voi toipua täysin. Lääkärin tärkeä tehtävä on ylläpitää toivoa. Erään kollegan sanoin: "Se joka ei usko ihmeisiin, ei ole realisti."

Tunnelmallista joulun aikaa!