Alidiagnosoitu työperäinen syöpä

New Yorkin Ground Zero -alueella työskennelleet ja lähistöllä asuneet voivat hakea korvauksia myös syöpäsairauksista. Näin on päättänyt liittovaltion terveysviranomainen, The New York Times -lehdessä 8.6. julkaistun artikkelin mukaan. Terveysviranomaiset ovat hyväksyneet 50 syöpätyyppiä korvattavien listalle. Tarkoitusta varten on perustettu 4,3 miljardin dollarin rahasto, josta korvaukset tullaan maksamaan.

The New York Timesin artikkelissa epäiltiin korvauksien järkevyyttä. Onko olemassa riittävää näyttöä syy-yhteydestä? Kun syöpäsairaudet ovat varsin yleisiä, miten korvattavat syövät tullaan tunnistamaan ei-korvauksiin oikeuttavista? Miten syy-yhteys yksittäistapauksissa kyetään osoittamaan?

Liittovaltion nimeämänä asiantuntijana korvausasioissa on John Howard, NIOSHin johtaja ja kokenut epidemiologi, kansanterveystieteilijä ja juristi. Howard viittaa arvostetussa lääketieteellisessä aikakauslehdessä Lancetissa viime syksynä julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan 9/11-pelastustöihin osallistuneilla palomiehillä on 20 prosentin lisäriski sairastua syöpään verrattuna niihin palomiehiin, jotka eivät pelastusoperaatioihin osallistuneet.

Asiantuntijaryhmä on tehnyt listan korvauksiin oikeuttavista syövistä, joista yleisimpiä ovat keuhkosyöpä, rintasyöpä, paksunsuolen syöpä, virtsarakon syöpä, ihosyöpä, kilpirauhassyöpä ja verisyövät. Asiantuntijaryhmä on myös listannut kaikkiaan 70 altistetta, tunnettuja tai epäiltyjä syövän aiheuttajia, joille pelastustöitä tehneet ovat voineet altistua. Näitä ovat esimerkiksi asbesti, arseeni ja formaldehydi.

Suomessa työperäisiä syöpiä arvioidaan syntyvän noin tuhat vuodessa. Ammattisyöpinä näistä korvataan vajaat 150, lähinnä asbestin aiheuttamina syntyneet. Muiden altisteiden aiheuttamia syöpiä korvataan vain harvakseltaan, kuten UV-säteilyn aiheuttamia ihosyöpiä tai puupölyn aiheuttamia nenäsyöpiä. Tavallisimmat työperäiset syöpää aiheuttavat altisteet ovat tupakansavu, kuusiarvoinen kromi, nikkeli, asbesti, polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) ja bentseeni.

Syöpien ammattitautiluonnetta ei pystytä paljastamaan puhtaasti lääketieteellisillä selvityksillä. Korvauskäytäntö on muotoutunut olemassa olevan tieteellisen näytön, asiantuntija-arvioiden, vakuutuslaitosten korvauskäytännön ja oikeudenkäyntitulosten perusteella. Nyrkkisääntönä korvattavuudelle on kaksinkertainen riskisuhde – Ground Zeron 1,2-suhde ei normaalisti riitä ammattitaudin toteamiseen. Jokainen syöpätapaus arvioidaan yksilöllisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon tieteellisen näytön lisäksi altistumisen taso, kesto ja ajoittuminen.

Tanskassa pari vuotta sitten ammattisyöpinä korvatut rintasyövät vuorotyötä tekevillä sairaanhoitajilla nostattivat keskusteluryöpyn syöpien korvattavuudesta yleensä ja korvauksiin tarvittavan näytön asteesta erityisesti.

Voidaan kysyä, onko korvattavuustulkinta aina riippuvainen kokonaistilanteesta niin, että kausaliteetin arviointi on tulkinta tieteellisestä näytöstä, ja itse korvauskäytäntö on poliittisesti sovittua tekemistä? Näin ainakin on laita Yhdysvalloissa, jossa 9/11-traumat ovat siivittäneet myös syöpäsairauksien korvattavuutta. Aiemmin siellä on perustettu korvausrahasto esimerkiksi asbestin aiheuttamille ammattisyöville. 9/11-iskun korvausrahasto on seurausta vakavan kansallisen trauman aiheuttaneesta terroristi-iskusta.

Työperäisiä syöpiä on moninkertaisesti ammattisyöpinä korvattuihin verrattuna. Korvaukset tehdään tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaan, kuten muissakin sairauksissa. Näyttö ja näytön voimakkuuden osoittaminen on asiantuntijaosaamista edellyttävä tieteellinen asia. Mahdolliset korvaukset ja vaaditut näytön asteet ovat sitten riippuvaisia kansallisesta lainsäädännöstä ja muista poliittisesti tehdyistä sopimuksista ja niiden tulkinnoista.

Kirjallisuutta

1. Lancet-julkaisu: Zeig-Owens R et al. Early assessment of cancer outcomes in New York City firefighters after the 9/11 attacks: an observational cohort study. Lancet 2011;378(9794):898-905.