Kolmannesvuosisata ASA-rekisteriä

Asa-rekisterin tarkoitus

ASA-rekisterin tärkein tarkoitus on kartoittaa karsinogeenisten aineiden käyttö työpaikoilla ja sitä kautta auttaa vähentämään työntekijöiden altistumista näille aineille. Tässä työssä työterveyshuollolla on keskeinen asema. Työterveyshuollon tehtäväksi on työterveyshuoltolain 12 §:ssä annettu työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein.

ASA-rekisteristä tuotetaan aineistoa työterveyden ja työsuojelun tutkimusta varten. Tutkimuksissa arvioidaan työntekijöiden altistekohtaista syöpäriskiä ja useiden altisteiden aiheuttamaa kokonaisriskiä sairastua syöpään toimiala- ja ammattikohtaisesti.

ASA-rekisteristä tuotetaan myös tilastotietoa työsuojelu- ja terveysviranomaisten käyttöön. Lisäksi vuosittain tehdään suomenkieliset tilastokatsaukset.

Voimassa oleva lainsäädäntö

ASA-rekisteri on ollut lakisääteinen vuodesta 1993. Nyt voimassa oleva laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä (717/2001) tuli voimaan 1.9.2001. Laissa määrätään, että työnantajan on pidettävä luetteloa työpaikoilla käytettävistä ja esiintyvistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja niitä sisältävistä tuotteista sekä niille altistuvista työntekijöistä. Työnantajan on tiedotettava työntekijöille ja heidän edustajilleen luettelon pitämisestä. Rekisteröidyllä työntekijällä on tarkastusoikeus itseään koskeviin tietoihin. ASA-rekisterin ylläpidossa noudatetaan niitä periaatteita, joita henkilötietolaissa (523/1999) ja laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) on säädetty.

Työministeriön päätöksessä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/1993) on 157 ainetta ja 4 työmenetelmää. Tähän luetteloon lisättiin 12 ainetta tai aineryhmää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä annetun työministeriön päätöksen 1 §:n ja liitteen muuttamisesta (1232/2000). Valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä (1153/1999) tuli voimaan 1.7.2000. Ympäristön tupakansavulle altistuneiden rekisteröinti alkoi vuonna 2001. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä annetun työministeriön päätöksen liitteen muuttamisesta (1014/2003) tuli voimaan 1.1.2004. Liitteen A osaan lisättiin työ, johon liittyy työntekijän altistuminen hienojakoiselle tammen tai pyökin pölylle. Luettelo aineista ja menetelmistä löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta (http://www.ttl.fi/fi/tilastot/tyoymparisto/syopavaarallisille_tekijoille_altistuminen/Documents/syopasairauden_vaaraa_aiheuttavat_tekijat.pdf). Altistumisen toteamisesta säädetään työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (716/2000).

Työnantaja ilmoittaa asa-rekisteriin

Työnantajan pitämään lakisääteiseen luetteloon on merkittävä työosastoittain ja kalenterivuosittain

• työnantajaa koskevat tiedot
• käytetyt ja esiintyvät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet
• syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaa ainetta sisältävät tuotteet ja niiden käyttömäärät vuosittain
• syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan aineen käyttötapa tai muu sille altistumista aiheuttava syy
• työntekijöiden altistumisen mitattu määrä, jos tieto on käytettävissä
• altistettujen työntekijöiden nimet, henkilötunnukset, ammatit ja altistumistiedon peruste.

Työnantajan on toimitettava luettelon sisältämät vuosittaiset tiedot vahvistetulla lomakkeella tai muulla vastaavalla tavalla altistumisvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Työterveyslaitokselle, joka ylläpitää ASA-rekisteriä. Vuodesta 2006 Työterveyslaitos on postittanut esitäytetyt ASA-lomakkeet ja lähetekirjeen niille työpaikoille, jotka edellisenä vuonna ovat toimittaneet tiedot ASA-rekisteriin. Työnantajan tehtävänä on tarkistaa esitäytetyt lomakkeet ja palauttaa ne Työterveyslaitokselle. Ensimmäistä ilmoitusta varten ASA-lomakkeita saa Yritys-Suomen Asioi verkossa -palvelusta (http://www.yrityssuomi.fi) ja Työsuojeluhallinnon Verkkolomakkeet -sivustolta.

Altistumisen arviointi

Käytännössä on usein ongelmallista tietää, pitääkö työntekijä ilmoittaa ASA-rekisteriin. Eri altistumistilanteisiin liittyvän syöpävaaran suuruus tunnetaan huonosti, joten rekisteriin ilmoitettavien työntekijöiden minimialtistumisesta ei ole selkeitä säännöksiä. Altistumista voidaan arvioida biologisten altistumismittausten ja työpaikan ilman epäpuhtausmittausten perusteella. Käytännössä valtioneuvoston päätöksen mukaan ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat altistuneet vähintään 20 työpäivänä vuodessa suuren osan työpäivästä. Ympäristön tupakansavulle altistuneeksi ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat altistuneet kyseisenä vuonna ainakin 40 työpäivänä merkittävän osan työajasta. Altistuneiksi on kuitenkin aina ilmoitettava työntekijät, jotka onnettomuuden, tuotantohäiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi ovat altistuneet epätavallisen suuresti syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle tekijälle. Näissä tapauksissa on järkevää kirjoittaa ilmoituksen syy lomakkeeseen, jotta seuraavaa vuotta varten ei turhaan lähetetä esitäytettyjä ASA-lomakkeita.

Yleisimmät asa-aineet, toimialat ja ammatit

Vuoteen 2010 mennessä ASA-rekisteriin on ilmoitettu lähes 117 000 työntekijää 4 300 työpaikasta. Tänä aikana kromaateille altistui 36 200, nikkelille 29 900, ympäristön tupakansavulle 29 500, asbestille 18 000 ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH) 9 100 työntekijää.

Kromaatit ja nikkeliyhdisteet ovat olleet yleisimmät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet lukuun ottamatta vuosia 2001–2006, jolloin ympäristön tupakansavu oli yleisin tekijä. Kromi-(VI)-yhdisteille altistuu vuosittain noin 7 000 työntekijää ja nikkelille hieman vähemmän. Näille aineille altistuvat hitsaajat, paksulevysepät, koneiden korjaajat ja metallien päällystäjät.

Tupakansavulle altistuneiden määrä on romahtanut tupakointikiellon tultua voimaan ravintoloissa 30.6.2007. Vuonna 2010 tupakansavulle työssään altistui enää 200, huippuvuonna 2004 yli 12 000 työntekijää. Nykyään tupakansavulle altistuvat vanginvartijat, lähi- ja kodinhoitajat, siivoojat ja sosiaalialan ohjaajat.

Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin vuonna 1988. Asbestin käyttö rajoittuu nykyään korjausrakentamiseen ja kiinteistöalan töihin. Asbestia voi olla ennen vuotta 1988 rakennetuissa kiinteistöissä esimerkiksi ilmanvaihtolaitteistossa, putkien eristysmateriaalina, julkisivuissa, katoissa ja lattioissa. Vuonna 1989 ASA-rekisteriin ilmoitettiin yli 4 700 asbestille altistunutta työntekijää. Sen jälkeen altistuneiden määrä alkoi laskea ja oli vuonna 2010 alle tuhat. Asbestin käyttö kiellettiin täysin vuonna 1994. Nykyään asbestille altistuvat vanhojen rakennusten korjaajat ja purkajat.

Polysyklisille aromaattisille hiilivedyille altistuneiden määrä on kasvanut ja nykyisin ASA-rekisteriin ilmoitetaan vuosittain yli 2 000 työntekijää. Suurin PAH-yhdisteille altistuva ryhmä on sähköpylväiden asentajat ja korjaajat. Syynä tähän on kreosoottia sisältävä kyllästysaine.

Tärkeimmät toimialat, joilla käytetään tai joilla esiintyy syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia aineita, ovat metallituotteiden valmistus, metallien jalostus, koneiden ja laitteiden valmistus, koulutus ja terveydenhuolto.

Ammattiryhmät, joissa nykyään on lukumääräisesti eniten altistuneita, ovat hitsaajat, koneiden korjaajat ja asentajat, laborantit, paksulevysepät, kemian teollisuuden prosessinhoitajat, sairaanhoitajat ja kemistit.

Asa-rekisteriin ilmoitettujen työntekijöiden syöpäsairastuvuus

Työterveyslaitos ja Syöpärekisteri ovat tutkineet ASA-rekisteriin ilmoitettujen työntekijöiden syöpäsairastuvuutta. Tutkimukseen otettiin vuosina 1979–1988 ASA-rekisteriin ilmoitetut työntekijät. Rekisteriin ilmoitettujen työntekijöiden kokonaissyöpäsairastuvuus oli samalla tasolla kuin väestöllä yleensä. Kuitenkin merkitsevästi kohonnut vaara havaittiin sairastumisessa mesotelioomaan, koska ASA-rekisterissä on asbestille pitkäaikaisesti altistuneita työntekijöitä. Viive asbestialtistumisesta sairastumiseen on pitkä (25–40 vuotta), joten nämä tapaukset liittyvät jo ennen ASA-rekisteröinnin alkamista tapahtuneeseen asbestialtistumiseen.

Asa-rekisterin vaikuttavuus

1990-luvun loppupuolella tehtiin vaikuttavuustutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää ASA-rekisterin aiheuttamat altistumisen muutokset ja muut työsuojelutoimenpiteet työpaikoilla, karsinogeenien korvaamismahdollisuudet ja muut toimivat työsuojeluratkaisut altistumisen vähentämiseksi. ASA:n vaikutuksia tutkittiin postittamalla kysely noin 1 500 työosastolle, jotka oli ilmoitettu rekisteriin vuonna 1996. Lisäksi kysely postitettiin 1 000 työosastolle, jotka olivat poistuneet rekisteristä 1991–1996. Postitus meni perille noin 2 400 työosastolle, joista 57 prosenttia vastasi.

Rekisterissä vuonna 1996 olleista työosastosta 73 prosenttia oli tehnyt altistumisen kokonaan poistavia tai altistumista merkittävästi vähentäviä muutoksia. Tavallisimmat muutokset olivat altistumista aiheuttavan työn loppuminen, henkilönsuojainten käyttö, karsinogeenin käyttömäärän vähentäminen ja syöpävaarallisen aineen tai tuotteen korvaaminen toisella aineella tai tuotteella. Yleisimmin korvattu aine oli asbesti jarruhuoltotyössä ja lämpöeristystyössä.

Työpaikoilla tehtiin myös erilaisia karsinogeenialtistumiseen liittyviä työsuojelutoimia: karsinogeenien tunnistaminen käyttöturvallisuustiedotteiden avulla, määrällinen altistumisen arviointi, altistumismittauksia työpaikan ilmasta, biologisia altistumismittauksia, tiedotusta työntekijöiden syöpävaarasta, työntekijöiden koulutusta vaarojen torjuntakeinoihin ja lääkärintarkastuksia.

ASA-rekisteristä poistumisen tavallisimmat syyt olivat työpaikan toiminnan loppuminen, altistumista aiheuttaneen työn loppuminen, henkilönsuojainten käyttö, syöpävaarallisen aineen tai tuotteen korvaaminen toisella, käyttömäärän vähentäminen ja altistumisen estäminen esimerkiksi koteloimalla. Osa työosastoista poistui ASA-rekisteristä, koska altistuminen arvioitiin uudelleen ja todettiin niin vähäiseksi, ettei rekisteröintiä pidetty aiheellisena.

Tulevaisuus

Vaikuttavuustutkimuksen mukaan ASA-rekisteröintiä tulee jatkaa nykykäytännön mukaan eli ASA-lomakkeet täytetään vuosittain. Rekisteröinnin vaikuttavuuden lisäämiseksi rekisteröintiin johtava minimialtistuminen tulisi määritellä tarkemmin. Työpaikoilla toivotaan lisää tiedotusta ja palautetta. ASA-lomakkeiden täyttöön ja palautukseen on toivottu lisää joustavuutta, esimerkiksi internetiä hyödyntäen. Tämä on erittäin haastava tehtävä tietosuoja-asioiden vuoksi.