Syöpä ammattitautiepäilynä ja ammattitautina - vakuutuslääkärin näkökulma
Syöpien ammattitautikorvauskäytäntöön vaikuttaa paitsi tieteellinen näyttö myös asiantuntija-arviot ja sovittu korvauskäytäntö. Syöpä korvataan ammattitautina, mikäli se on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheutunut työpaikan altisteesta. Vaarasuhteen pitäisi olla vähintään kaksi ja todennäköisyyden vähintään 50 %. Ammattisyövän arvioinnissa otetaan huomioon väestötason tieteellisen näytön lisäksi syöpään sairastuneen altistumisen taso, sen kesto ja ajoittuminen. Altistumisen ja syövän välillä tulee olla latenssiaika, joka voi olla parikymmentäkin vuotta.
Syövän diagnosointi edellyttää erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Kollegoilla, jotka tekevät syöpädiagnostiikkaa, tulisi olla mielessä mahdollisuus syövän työperäisestä etiologiasta ja perustietämys ammattitaudeista. Syövän työperäisyyden selvittämiseksi voidaan konsultoida yliopistosairaaloiden työlääketieteen poliklinikoita tai Työterveyslaitosta.
Syöpänä epäiltyjä ja todettuja ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä oli vuonna 2010 yhteensä 161. Näistä oli keuhkosyöpiä 94, mesotelioomia 55 ja muita syöpiä 12. Naisilla oli kaikista tapauksista 10. Ammattitautina korvattavien osuus oli hieman yli puolet (85 tapausta, 52 %).
Työterveyshuollon tulee olla tietoinen työpaikalla esiintyvistä karsinogeeneista ja toimia asiantuntijana altistuksen minimoimisessa. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) listaa tutkimustiedon perusteella ihmisille karsinogeeniset aineet.
Vuonna 2009 ASA-rekisteriin (Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri) ilmoitettiin kaikkiaan 17 241 syöpävaarallisille tekijöille altistunutta työntekijää, joka on noin 9 % edellisvuotta vähemmän. Yleisimmät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät olivat kromi(VI)yhdisteet, nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet, polysykliset aromaattiset hiilivedyt, bentseeni sekä ympäristön tupakansavu. Ympäristön tupakansavulle altistuneiden rekisteröinti aloitettiin vuonna 2001. Tupakansavulle altistuneiden määrä laski 49 % vuoden aikana 1.6.2007 voimaan tulleen tupakkalain muutoksen ansiosta.
Asbestin aiheuttama keuhkosyöpä
Tavallisin ammattisyövän aiheuttaja on asbesti. Asbesti aiheuttaa sekä keuhkosyöpää että keuhkopussin mesotelioomaa. Suomessa todetaan vuosittain n. 2000 keuhkosyöpää, joista vajaa 5 % on asbestialtistumisen aiheuttamia.
Keuhkosyöpä korvataan ammattitautina, jos asbestialtistus on riittävän voimakas ja latenssiaika 10 vuotta. Aikaisemman asbestoosin yhteydessä keuhkosyöpä on aina korvattava. Riittävä asbestialtistus on poikkeuksellisen voimakkaassa altistuksessa vähintään vuoden mittainen jakso, riskialoilla kuten rakennustöissä taas 10 vuotta lähtökohtaisesti riittää korvattavuuteen. Altistumistason arvioinnissa huomioidaan myös asbestikappale ja kuitututkimukset. Asbestikappaleita määritetään keuhkohuuhtelunesteestä (BAL) tai keuhkokudosleikkeestä. Luotettavin on keuhkokudoksen tuhkautetusta näytteestä saatava asbestikuitujen määrä. Asbestin aiheuttamat pleuraplakit eivät suoraan tue keuhkosyövän korvattavuutta, koska niihin liittyvä altistuminen voi olla hyvinkin niukka eikä siten ilmennä altistumisen voimakkuutta luotettavasti.
Olennaista korvattavuudelle on siis altistumisen riittävä voimakkuus, jossa työhistorialla on merkittävä osuus. Riskiammatteja ovat rakennusten purkutyöt, putki- tai lämpöeristystyöt, telakkatyö, jarru- tai kytkintyöt autokorjaamoissa, talonrakennustyö ja työ asbestituoteteollisuudessa ja -kaivoksissa. Altistumisen ajankohta ja työalan työhygienian kehitys otetaan huomioon altistumisen arvioinnissa. Työterveyslaitoksella toimiva pölykeuhkosairauksien asiantuntijaryhmä antaa vakuutusyhtiölle pyydettäessä lausuntoja keuhkojen ongelmallisissa syöpätapauksissa.
Tiedetään, että tupakointi ja asbesti yhdessä lisäävät voimakkaasti kummankin erikseen aiheuttamaa syöpäriskiä. Tupakoivan asbestityöntekijän keuhkosyöpäriski voi olla jopa 50-kertainen. Korvauskäytäntönä on, että vakuutetun tupakoinnin historia ei vaikuta keuhkosyövän korvattavuuteen.
Keuhkopussin syöpä (mesoteliooma)
Keuhkopussin mesoteliooman latenssiaika on pitkä, 30–50 vuotta. Se voi joskus esiintyä myös vatsakalvolla tai sydänpussissa. Vähäinenkin asbestialtistuminen lisää mahdollisuutta sairastua mesotelioomaan. Asbestikuidista suurimman riskin aiheuttaa krokidoliitti (ns sininen asbesti), jota on käytetty asbestiruiskutuksessa.
Mesoteliooma korvataan asbestin aiheuttamana ammattitautina, jos anamneesissa on matalatasoinenkin työaltistus ja latenssiaika on vähintään 10 vuotta. Korvattavuuden arviointia helpottaa se, että mesoteliooman muita tunnettuja syitä on niukasti.
Muut syövät
Voimakas kvartsipölyaltistus voi aiheuttaa keuhkosyövän. Syy-yhteyttä tukee todettu silikoosi.
Muut syövät ovat suhteellisen harvinaisia. Ammattitautiepäilynä voidaan altistumisesta riippuen tutkia ylähengitysteissä, ihossa, virtsateissä tai veressä esiintyviä syöpiä.
Korvatuista tapauksista esimerkkejä
- Äänihuulisyöpä oli todennäköisesti pääasiallisesti työperäisten rikkihappohuurujen ja rikkiyhdisteiden aiheuttama ammattitauti. (Tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunta 3056/2008).
- Kovapuupölyn aiheuttama nenäontelosyöpä katsottiin ammattitaudiksi yhtiössä.
- Hitsaushuurun aiheuttama nielusyöpä katsottiin ammattitaudiksi yhtiössä.
- Arseenialtistuksen aiheuttama multippeli ihosyöpä katsottiin ammattitaudiksi yhtiössä.
Suomessa ei ole tietojemme mukaan yhtään ammattitautia tai -epäilyä työympäristön tupakansavuun liittyen. Keuhkosyöpää sairastavat tupakoimattomat ravintolatyöntekijät ovat todennäköisin ryhmä, jossa ko. ammattitauti voisi ilmetä.
Ammattisyövän korvaaminen
Ammattisyöpäepäilyn tutkimuskulut korvataan samoin kaikki todetusta ammattitaudista koituvat tutkimus, hoito- ja kuntoutuskulut, ansionmenetys, haitta ja muut mahdolliset korvaukset. Ammattitaudista aiheutuneissa kuolintapauksissa maksetaan hautauskuluja ja perhe-eläkettä leskelle sekä alle 18-vuotiaalle lapselle tietyin edellytyksin.
Kun korvattava keuhkosyöpä todetaan, käytäntönä on korvata pysyvää haittaa kertakorvauksena haittaluokka 10 mukaan perustuen tapaturmavakuutuslain 18 §:ään, joka koskee nopeasti kuolemaan johtavia sairauksia, ja tilan heikentyessä suurempaa haittaluokkaa jatkuvana korvauksena.
ylilääkäri
Pohjola Vakuutus Oy
etunimi.sukunimi@pohjola.fi
Heikki Saarnio
johtava asiantuntijalääkäri
Pohjola Vakuutus Oy
etunimi.sukunimi@pohjola.fi
Kirjallisuutta
- Ammattisyöpätyöryhmän muistio, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, 1988
- Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Toim: Panu Oksa,Lea Palo, Anja Saalo, Riitta Jolanki, Ilpo Mäkinen, Timo Kauppinen, Työterveyslaitos, Helsinki 2012
- Huuskonen Matti S, Jahkola Antti, Oksa Panu Asbestisairaudet.Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009;125:1667-70.