Terveisiin elämäntapoihin kannustaminen osaksi syöpäpotilaiden seurantaa

Noin 30 000 suomalaista sairastuu vuosittain johonkin syöpäsairauteen ja luvun arvioidaan edelleen kasvavan. Selvästi yleisimpiä ovat rintasyöpä ja eturauhassyöpä, joihin molempiin sairastuu vuosittain lähes 5 000 suomalaista. Työikäisten tilastoissa rintasyöpäpotilaiden määrä edelleen korostuu, sillä toisin kuin muut valtasyövät, rintasyöpä alkaa yleistyä voimakkaasti jo 45 ikävuoden jälkeen.

Suomalaisten syöpäpotilaiden ennuste on kansainvälisesti arvioiden erittäin hyvä. Tällä hetkellä noin 65 % sairastuvista on elossa 5 vuoden kuluttua taudin toteamisesta, ja elossa olevien osuus on koko ajan hiljalleen noususuuntainen. Sekä rintasyöpä että eturauhassyöpä kuuluvat hyvän ennusteen syöpäsairauksiin noin 90 % sairastuvista on elossa 5 vuoden kuluttua diagnoosista.

Kehitys on johtanut siihen, että joskus syövän sairastaneiden määrä kasvaa huomattavalla nopeudella. Tällä hetkellä Suomessa elää jo noin 230 000 syöpäsairauden kokenutta henkilöä, joista rintasyövän sairastaneita on 60 000 ja eturauhassyövän sairastaneita 40 000. Syöpää sairastavien ja sairastaneiden suuri määrä asettaa haasteita potilaiden kuntoutukselle, kun tavoitteena on varmistaa syöpäsairauden aikana ja sen jälkeen niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin täysipainoinen elämä.

Vaikka syövästä paranisi, on syöpään sairastumisella ja syövän hoidoilla runsaasti vaikutuksia terveyteen. Erityisesti tämä korostuu rintasyöpäpotilaiden kohdalla, sillä nykyisin lähes kaikkia potilaita hoidetaan alkuvaiheessa leikkauksen lisäksi erilaisilla syöpälääkehoidoilla ja sädehoidolla – ja suurimmalla osalla potilaista on vuosia jopa vuosikymmeniä elämän aikaa rintasyövän jälkeen. Syövän hoidot voivat altistaa erityisesti sydän- ja verisuonisairauksille, diabetekselle ja osteoporoosille. Syynä voi olla esimerkiksi tiettyjen solunsalpaaja- tai vasta-ainehoitojen tai sädehoidon suora kardiotoksinen vaikutus. Syövän hoitojen endokriiniset vaikutukset, kuten ennenaikaiset vaihdevuodet premenopausaalisilla naisilla, aromataasin estäjät postmenopausaalisten naisten rintasyövän hoidossa sekä kastraatio eturauhassyövän hoidossa altistavat sydän- ja verisuonisairauksille ja osteoporoottisille murtumille. Osteoporoosille altistaa myös esimerkiksi aivokasvainpotilaiden pitkällinen kortikosteroidihoito ja kilpirauhassyöpäpotilaiden hypertyreoosi. Kohonnut sairastuvuusriski voi olla myös seurausta syövän hoitojen aikaisesta fyysistä aktiivisuuden ja suorituskyvyn laskusta ja painonnoususta. Erityisessä riskissä ovat jo entuudestaan heikkokuntoiset, ylipainoiset ja passiivisen elämäntavan omaavat henkilöt. Rintasyöpäpotilaat lihovat alkuvaiheen hoitojen aikana keskimäärin 2–5 kg.

Muiden sairauksien riski on hyvä tiedostaa potilaiden seurannassa. Kuten kaikkien ihmisten – myös syövän sairastaneiden – terveyteen voidaan merkittävästi vaikuttaa terveellisellä ravitsemuksella ja liikunnalla. Syöpäpotilaat ovat myös tutkitusti halukkaita tervehdyttämään elintapojaan ja osallistumaan kuntoutukseen. Potilasta kannustetaan noudattamaan terveyttä ylläpitäviä elämäntapoja, jotka edistävät toipumista ja vähentävät pitkäaikaishaittojen riskiä. Syöpäpotilaille voidaan yleisesti suosittaa vähärasvaista kasvispitoista ruokavaliota ja rasittavuudeltaan vähintään kävelyä vastaavaa liikuntaa 3–5 tuntia viikossa.

Syöpään sairastuminen merkitsee potilaalle paitsi fyysistä myös ankaraa henkistä haastetta. Tietoisuus sairaudesta, tutkimukset ja hoidot aiheuttavat kärsimystä ja epävarmuutta. Syövän hoitojen aikana potilaiden elämänlaatu on heikentynyt. Hoitojen päätyttyä tapahtuu spontaania paranemista, mutta osin elämänlaatu voi jäädä alentuneeksi vuosienkin ajaksi. Eniten tutkittua tietoa on rintasyöpäpotilaista, joilla etenkin vaihdevuosioireet, uupumus ja masennus heikentävät elämänlaatua, kun taas liikunnallinen aktiivisuus korreloi parempaan elämänlaatuun. Seurantakäynnillä on tärkeää tunnistaa ja hoitaa psyykkisiä oireita, kuten unettomuutta ja masennusta ja ohjata potilas tarvittaessa erityistyöntekijöiden vastaanotolle. Potilaan kuunteleminen ja vakavasti ottaminen luo turvallisuutta ja edistää psykososiaalista selviytymistä.

Moni potilas kokee vertaistuen tärkeäksi toipumista ja kuntoutumista edistäväksi voimavaraksi. Alueelliset syöpäyhdistyksen järjestävät potilaille erilaista ryhmätoimintaa, joissa tärkeä osansa on myös liikuntaryhmillä. Potilaita kannustetaan ottaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Yhdessä liikkuminen edistää tätä päämäärää, mutta antaa myös oivan mahdollisuuden ajatusten kokemusten vaihtoon saman sairauden kohdanneiden kesken.