Psykiatriaosaamista työterveyshuoltoon ja uusia näkökulmia työkykyarvioon

- esittelyssä HYKS:n Työkyvyntutkimuspoliklinikka

HYKS:n psykiatrian tulosyksikön Työkyvyntutkimuspoliklinikka (TTPKL) tekee vaativia psykiatrisia työkykyarvioita ja kouluttaa työterveyshuoltoon erikoistuvia. Tertiäärinen eli keskitetty erityisosaamisyksikkö tulee avuksi silloin, kun työterveyshuollon, työpaikan ja konsultoivan psykiatrin tai psykiatrisen hoitopaikan yhteistyön keinot eivät riitä työkyvyn selvittämiseen. Ulkopuolista tutkimusta tarvitaan joskus myös ristiriitaisten tietojen tai juridisten syiden perusteella. SV-lakimuutoksen korostama työterveyshuollon rooli pitkittyneen työkyvyttömyyden selvittelyssä edellyttää myös Työkyvyntutkimuspoliklinikan palveluiden kohdentamista työterveyshuoltojen uusiutuviin tarpeisiin.

Tertiääriseen työkyvyntutkimukseen?

Lähetekriteerit (taulukko «Lähetekriteerit terveydenhuollon yksiköitä varten:»1) ohjaavat työterveyshuoltoja ja psykiatrista erikoissairaanhoitoa verkostoyhteistyöhön. Tutkimusjakson suunnittelemiseksi pyydetään usein lähetteeseen täydentäviä liiteasiakirjoja, kuten esim. esimiehen kuvausta työsuorituksesta tai aiempia konsultaatiovastauksia.

Eniten lähetteitä tulee psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, työterveyshuolloista ja yksityissektorin konsultoivilta psykiatreilta. Maksusitoumuslähetteet tulevat vakuutuslaitoksilta, Valvirasta tai Erva-alueen ulkopuolelta. Tutkimusjakson laajuudesta ja kohdentamisesta neuvotellaan tarvittaessa lähettävän tahon kanssa.

Työsuhteessa olevien, työssäkäyvien tai sairauspäivärahakaudella olevien lähetteet priorisoidaan kiireellisyysjärjestyksessä. Työsuhteen menetyksen jälkeen työhönkuntoutus on haastavampaa ja edellyttää verkostoyhteistyötä TE:n kanssa.

Uutta näkökulmaa?

Vaativan psykiatrisen työkykyarvion perustana ovat

1. aiemman tiedon koonti,

2. tarkennettu diagnostinen arvio,

3. objektiiviset havainnot toimintakyvystä,

4. subjektiivisten näkemysten ja taustatekijöiden selvittäminen,

5. voimavarakartoitus ja

6. Verkostoyhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan tai TE:n ja tukiverkoston kanssa.

Uutta näkökulmaa saadaan jo kootessa aiemmin kertyneet tiedot eri tahoilta, jotka auttavat täsmentämään, mitä pitäisi vielä selvittää. Moniammatillisen työryhmän (taulukko « ttpkl moniammatillinen työryhmä»2) yhteistyöpanos on enemmän kuin osiensa summa. Uutta tietoa voidaan hyödyntää parhaiten silloin kun tutkittava motivoituu avoimesti tarkastelemaan tilanteensa realiteetteja kokematta uhkaa tai painetta.

Päihdehäiriöt saattavat tulla esille tutkimusjaksolla yllätyksenä. Huoli huumeseulan tuloksesta ja case manager hoitajan haastattelu voi saada tutkittavan jo etukäteen kertomaan päihdeongelmastaan tai haitallisesta itselääkinnästä.

Tutkittavan suhde työhön on merkityksellinen työhön paluun ja kuntoutuksen onnistumisen kannalta, ja se voi selittää sairauden vaikeusasteen ja työssä selviytymisen välistä epäsuhtaa. Hyödyllisiksi arviointimenetelmiksi ovat osoittautuneet mm. Työhönpaluuvalmius- ja Työhönpaluupystyvyydentunne -kysely, Työroolihaastattelu ja Suhde työhön -kuvahaastattelu.

Voimavarakartoitus tehdään, koska psykiatriseen sairauteen liittyvät kielteiset ajatusvääristymät estävät usein näkemästä ja ottamasta käyttöön omia vahvuuksia, selviytymiskeinoja ja mahdollisuuksia. Joskus toimintakyvyn tutkimuksessa avautuu toimintaterapeutin objektiivisten havaintojen ja myönteisen palautteen kautta tutkittavalle itselleenkin yllättäviä taitoja. Kuvahaastattelu puolestaan voi paljastaa työhönpaluuta pelkäävältä vahvaa työmotivaatiota tai ääneenlausumattomia orastavia toiveita, jotka kaipaavat vahvistusta.

Jos toimintakyvystä ei saada selkeää kuvaa polikliinisilla tutkimuskäynneillä ja verkostotapaamisessa, voidaan objektiivisia havaintoja koota myös kotikäynnillä tai 2 viikon päiväosastojaksolla. Uusi yhteistyömme Peijaksen läntisen päiväosaston kanssa on auttanut myös tarkentamaan erotusdiagnostiikkaa.

Koulutusta erikoistuville

Erikoistuvat lääkärit suorittavat kuntoutusjakso- tai psykiatriapalvelua lukukausittain. Viikoittaisen työnohjauksen ja tiistailuentojen lisäksi tarjolla on runsaasti klinikan koulutustapahtumia ja tiimin omaa sisäistä koulutusta. Uutuutena tänä syksynä on TTPKL:lla käynnistynyt käytännönläheinen työkyvynarviointi-opintopiiri erikoistuville (taulukko «Opintopiiri-ohjelma erikoistuville lääkäreille»3).

Kokemuksia kehittämishankkeesta

Hankkeen tavoitteiksi asetettiin asiakaslähtöisyys, palveluiden kohdentaminen, viiveettömyys ja sujuvuus, sekä verkostoyhteistyön tehostaminen. Lisäksi on kerätty seurantatietoa siitä, mitä tutkittavillemme tapahtuu työkyvynarvion ja kuntoutussuositusten laatimisen jälkeen.

Syksyyn 2012 mennessä 131 tutkittavaa on suostunut jatkoseurantaan ja 46 haastateltu vuoden kuluttua tutkimusjaksosta. Tutkittavat olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä Työkyvyntutkimuspoliklinikan toimintaan ja kokivat, että vihdoinkin joku perusteellisesti tutki heitä, kuunteli heitä ja myös ymmärsi heitä. Tavallinen negatiivinen palaute oli koordinaation puute: tutkittavat olisivat tarvinneet jonkinlaisen tukihenkilön auttamaan heitä kuntoutus- ja hoitosuunnitelman toteuttamisessa.

Vaikeimmista tapauksista syntyi vaikutelma, että olipa lopputulos mikä tahansa, he eivät olleet kovin onnellisia. Oli tietysti suuri pettymys, jos työkyvyttömyyseläkettä ei saanutkaan. Vuosia jatkuneen poissaolon jälkeen paluu oli vaikeaa sairaudesta riippumatta. Yllätyksellistä oli kuitenkin, että myös osa niistä, jotka saivat työkyvyttömyyseläkkeen, olivat siihen päätökseen tyytymättömiä. He kun olisivat halunneet olla työssä vaikeasta sairaudesta huolimatta.

Pitkän sairauspoissaolon jälkeen työhön palanneiden kohdalla ratkaisevaa näytti olevan työsuhteen jatkuvuus ja oma työmotivaatio. Työhönpaluu vaati usein suunniteltua pidemmän ajan. Työllistymisvaikeudet turhauttivat niitä, jotka kohentuneen terveydentilansa ja motivaationsa puolesta olisivat olleet valmiita palaamaan työelämään sairaudestaan toipuneina.