NIVA:n kongressi Islannissa ensikertalaisen silmin

Ammattiliittojen ja työnantajien yhteistyö ammatillisessa kuntoutuksessa

Islannissa on n. 185 000 työntekijää, joista n. 7.2 % on työttöminä. N. 8.8 % työntekijöistä saa työkyvyttömyys- tai kuntoutusetuuksia. N. 90 % islantilaisista yrityksistä on hyvin pieniä (alle 10 työntekijää). Vain harvoilla yrityksillä on työterveyshuoltoa tai ylipäätään ammatilliseen kuntoutukseen erikoistuneita henkilöitä palveluksessaan. Varsinaista tilastotietoa sairauspoissaoloista ei ole, mutta sen on arvioitu olevan 3.5–4.5 %. Työikäisten eläkkeellä olevien määrä on noussut vuoden 1986 3,5 % tasosta aina 8,5 %:iin. Islannissa on useita ammattiliittoja ja noin 80 % työvoimasta kuuluu liittoihin. Ammattiliitoilla on ollut suuri vaikutusvalta.

Työnantaja maksaa sairausloman ajalta täyttä palkkaa 6–12 kuukautta riippuen työsuhteen pituudesta. Ammattiliittojen sairauskassat maksavat korvauksia sen jälkeen 6–9 kk:n ajalta. Korvaus on n. 80 % palkasta. Työkyvyttömyyden jatkuessa tämän jälkeen voi saada korvauksia eläkesäätiöiltä tai valtiolta.

VIRK on ammatillisen kuntoutuksen säätiö, joka perustettiin v. 2008. Ennen VIRK:in perustamista ei Islannissa ollut juuri lainkaan käytössä varhaista interventiota. Kyseessä on voittoa tavoittelematon säätiö, joka saa tällä hetkellä varansa työnantajilta. VIRK pyrkii järjestelmällisesti ehkäisemään työsuhteiden katkeamista pitkäaikaissairauksien tai työkyvyttömyyden vuoksi. VIRK suunnittelee, valvoo ja rahoittaa ammatillisen kuntoutuksen neuvojia ympäri Islantia, se rahoittaa myös erilaisia palveluja ammatillisen kuntoutuksen prosessissa. Järjestö tuottaa tietoa ja tukee työnantajia työntekijöiden paluussa työhön sairauspoissaolon tai tapaturman jälkeen.

VIRK:illä on palveluksessaan 32 neuvojaa maanlaajuisesti työntekijöitä varten. Työntekijä voi itse ottaa yhteyttä järjestöön ja varata ajan neuvojan vastaanotolle. Interventiot alkavat keskimäärin noin neljän viikon sairauspoissaolon jälkeen. Koko prosessi voi pisimmillään kestää vuosia. Aloitteen voi tehdä myös yleisläääkäri, esimies, työkaveri tai ammattiliitto. Järjestö ei itse tuota terveyspalveluja. VIRK:in palveluja on mahdollista saada, jos yksilö ei voi osallistua työmarkkinoille sairauden tai tapaturman vuoksi ja hän on halukas ottamaan vastaan ko. palvelua. Tavoitteena on omaan työhön paluu, uuden työn hakeminen omalta työnantajalta tai kokonaan uusi työ.

Kyse on moniammatillisesta tiimityöstä. Tiimiin kuuluu sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutteja, sairaanhoitajia, lääkäri, psykologeja, opetuksen ja tutkimuksen erikoisosaajia sekä fysioterapeutteja. Palvelu keskittyy yksilön auttamiseen. Työntekijän mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoihin kartoitetaan, motivoidaan häntä työhön paluuseen, ollaan yhteydessä työpaikkaan, pyritään hallinnoimaan työhönpaluuprosessia. Arviointiprosessin tavoitteena on, että päätöstä työkyvyttömyyseläkeestä ei tehdä ennen kuin kaikkia eri työmahdollisuudet on kartoitettu.

VIRK:illä on meneillään 12 eri yhtiön tai järjestön kanssa kolmen vuoden yhteistyöprojekti, joka käsittää 36 eri työpaikkaa ja koskee noin 1 600 työntekijää. Aktiivinen työpaikka -projektin päämääränä on, että yrityksessä on selkeä toimintatapa koskien ennaltaehkäisyä, poissaoloja ja työhönpaluuta sairauden tai tapaturman jälkeen. Tarkoituksena on myös lisätä sekä johdon että työntekijöiden tietoisuutta työympäristön tekijöistä, jotka tukevat työhyvinvointia ja vähentävät poissaoloja. VIRK:in interventioihin on osallistunut tähän mennessä kaikkiaan 3607 työntekijää. Projektin alussa sairauspäivärahalla olleista 94 %, ammattiliiton etuudella olleista 74 %, kuntoutuseläkkeellä olleista 53 % ja työkyvyttömyyseläkkeellä olleista 30 % on palannut työelämään projektin loppuessa. Noin 70 % palvelunsaajista kokee työkykynsä parantuneen osallistumisen myötä. Varhaisesta interventiosta on siis ollut hyötyä

Terveen työympäristön toteuttaminen Islannissa

Hildur Atladottir esitteli työpaikkansa (Rio Tinto Alcan Iceland Ltd.) sairauspoissaolojen hallintamallia. Yritys on alumiininsulattamo, joka tuottaa n. 500 tonnia alumiinia päivässä. Kyseinen yritys sijaitsee Reykjavikissa ja työllistää 480 työntekijää. Työntekijöiden vaihtuuvus on pientä, keskimäärin työntekijät ovat olleet yrityksen palveluksessa yli 13 vuoden ajan. Työntekijöiden koulutusaste vaihtelee, mutta suurin osa on kouluttamatonta.

Yritys panostaa turvallisuuteen, ja vuonna 1998 otettiin käyttöön turvallisuusohjelma. Vuoden 2002 jälkeen vakavien onnettomuuksien määrä laski selkeästi. Ennen kuluvaa vuotta oli kuuden vuoden ajanjakso, jolloin ei ollut yhtään vakavaa onnettomuutta, mutta tänä vuonna niitä on sattunut kaksi.

Terveysriskien vähentämisessä painopiste on riskien arvioinnissa ja työhygieenisissä mittauksissa. Esimerkiksi melutasoa, lämpötilaa, tärinää ja fluoridipitoisuuksia seurataan. Turvallisuustiimi koostuu teknikosta sekä kahdesta osa-aikaisesta lääkäristä ja yhdestä sairaanhoitajasta.

Terveydenseuranta toteutetaan säännöllisin terveystarkastuksin yleensä vuosittain. Ennen työhöntuloa tehdään sekä terveydenhoitajan että työterveyslääkärin tarkastus. Sairauden tai vammaan jälkeen tekee kaksi lääkäriä terveystarkastuksen ennen työhön paluuta. Terveitä elintapoja pyritään myös edistämään.

Työtapaturman tai pitkän sairausloman jälkeen työntekijälle tarjotaan kevyempää työtä. Työaikaa voidaan lyhentää eikä työntekijä yleensä palaa vuorotyöhön.

Vanhemmille työntekijöille (yli 55-vuotiaille) tarjotaan mahdollisuutta osa-aikaiseen työhön eli työaikaa lyhennetään vuositasolla 2 kuukaudella. Kuitenkin työnantaja maksaa eläkevakuutusyhtiölle yhtä paljon kuin täysiaikaisesta työstä, jotta työntekijä saa aikanaan täyden eläkkeen. Eläke-ikä Islannissa on 67 vuotta.

Vajaakuntoisille työntekijöille on tarjolla erityinen työpaja. Työntekijä voi itse pyytää siirtoa työpajalle henkilökohtaisista syistä tai yhtiön lääkäri voi suosittaa siirtoa. Työntekijät voivat työskennellä tässä pisteessä sairauslomalta palatessa ennen siirtymistä omaan työpisteeseen. Tämä toimii myös vaihtoehtona työkyvyttömyyseläkkeelle. Työntekijät suorittavat erilaisia huolto- ja kunnostustöitä, kuljettavat kahvia ja hedelmiä eri puolelle tehdasta sekä huolehtivat palokaluston kunnosta.

Terveydenedistämisohjelman vaikutus kesti joitakin vuosia, mutta nyt poissaololuvut ovat olleet nousussa. vuonna 2011 poissaoloprosentti oli 4,2, tänä vuonna se on ollut 4,5 %. Osa työntekijöistä ei ole koskaan poisssa, toisaalta pienellä osalla on paljon sairauslomia (20 pv/vuosi jatkuvasti). Lääkärintodistusten luotettavuus on kärsinyt; lääkärintodistuksen sairauspoissaolosta on voinut saada puhelimitse. Sairauteen ja terveyteen liittyvät asiat ovat herkkiä ja ammattiliitot ovat vastustaneet keskustelua sairauspoissaoloista ja sairauksista ja ovat vaatineet, että vain yhtiön lääkärit ovat saaneet käsitellä näitä asioita.

Käytäntöjä suhtautumisessa poissaoloihin on muutettu. Työntekijän on ilmoitettava itse sairaudesta esimiehelleen. Esimiehen on oltava yhteydessä työntekijään sairausloman aikana. Poissaoloja seurataan säännöllisesti. Hälytysrajojen ylittyessä käydään keskustelu työntekijän ja esimiehen välillä ja sovitaan toimenpiteistä. Mikäli kolmesta keskustelusta ei ole apua, työntekijä ohjataan lääkärin vastaanotolle arvioon työhön sopivuudesta. Tällä hetkellä yrityksessä on 140 työntekijää, joiden kanssa pitäisi käydä keskustelua poissaoloista.

Muuta antia koulutuksesta

Keskustelultuamme muiden pohjoismaisten kollegojen kanssa tulimme siihen tulokseen, että suomalainen työterveyshuolto vaikuttaa toimivalta. Kuulimme myös sosiaalivakuutuksen eroista, mikä vaikuttaa poissaoloihin ja vaikeuttaa niiden vertailua.

Viimeisenä kurssipäivänä pääsimme vielä Blue Lagooniin lämpimään veteen kylpemään. Mainostettua savinaamiota emme arvanneet kuitenkaan kokeilla. Hyvän illallisen jälkeen näimme vielä komeat revontulet yötaivaalla, mikä päätti hienosti tämän viimeisen kurssipäivän Reykjavikissa. Jo kotimatkalla pohdimme, että tänne pitää tulla vielä uudelleen.