STM:n työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset uudistuvat

Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti strategiansa syksyllä 2017. Edelliset linjaukset ovat vuodelta 2011. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset täsmentävät ministeriön strategiaa (kuva 1). Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjausten tavoitteena on, että työurat pitenevät ja ihmiset jatkavat työssään nykyistä kauemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että nuorilla siirtyminen työelämään tapahtuu saumattomasti, työurien keskivaiheissa ei synny pitkiä katkoksia työkyvyttömyyden johdosta eivätkä työurat pääty ennenaikaisesti työkyvyttömyyteen. Tärkeä edellytys työurien pitenemiselle on, että ihmisten kykyä, halua ja mahdollisuuksia tehdä työtä parannetaan. Työn tulee olla vetovoimaista ja turvallista ja sen tulee edistää sekä terveyttä että työja toimintakykyä. Hyvä ja terveellinen työympäristö edistää työntekijöiden hyvinvointia. Se tukee kestävää kehitystä, parantaa yritysten ja muiden organisaatioiden tuottavuutta sekä voimistaa yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Luottamus ja yhteistyö sekä työntekijöiden korkea osaaminen ja heidän taitojensa täysipainoinen käyttäminen työpaikoilla ovat suomalaisen työelämän vahvuuksia, joiden varaan on hyvä rakentaa työhyvinvointia. Uudistetuissa linjauksissa on kolme painopistettä:

1. Vastaamme työsuojelua koskeviin tulevaisuuden työn haasteisiin.
2. Tavoitteenamme ovat turvalliset ja terveelliset työolot.
3. Edistämme toiminta- ja työkykyä sekä työllistymiskykyä.

Vastaamme työsuojelua koskeviin tulevaisuuden työn haasteisiin

On syytä varautua siihen, että työ voi muuttua kiihtyvällä vauhdilla. Työn muutoksen takana on megatrendejä, kuten digitalisaatio, globalisaatio, väestörakenteen muutos, ilmastonmuutos, maahanmuutto ja kaupungistuminen. Muutoksen ytimessä ovat automaatio, robotit ja tekoäly sekä jakamis- ja alustatalouden kehitys, jotka muuttavat työn sisältöä, työn tekemisen tapoja ja työnantaja-työntekijä-suhdetta. Uusien teknologioiden ja työn tekemisen muotojen mukanaan tuomat mahdolliset riskit on tunnistettava, estettävä ja minimoitava sekä arvioitava niiden vaikutukset terveyteen. Toisaalta niiden myönteiset mahdollisuudet on myös hyödynnettävä. Työvoiman muutos, johon vaikuttaa muun muassa ikärakenteen muutos, maahanmuutto ja monikulttuurisuus, on huomioitava ja nähtävä vahvuutena työelämässä.

Tavoitteena tältä osin on, että meillä on kattavat, sujuvat ja kaikissa tilanteissa työntekijöiden työterveyden ja työturvallisuuden takaavat säädökset, jotka ovat sovellettavissa kullakin hetkellä vallitsevaan työelämän tilanteeseen. Tarvittavat muutokset tehdään hallitusti yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Työterveyttä ja työturvallisuutta ohjaavat ja tukevat organisaatiot, työnantajat, työntekijät ja yrittäjät sekä muut työelämän toimijat ovat uudistuskykyisiä ja rakentavat yhdessä luottamusta ja pelisääntöjä työelämään.

Tavoitteenamme ovat turvalliset ja terveelliset työolot

Suomessa työturvallisuuteen ja työolojen terveellisyyteen on panostettu pitkäjänteisesti. Silti meillä on tarve panostaa edelleen työtapaturmien, ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien sekä haitallisen kuormituksen vähentämiseen. Riskien arvionnissa ja hallinnassa tulee huomioida kattavasti niin fysikaaliset, kemialliset, biologiset, fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin riskit. Työpaikkatasolla työsuojelu-, työterveys- ja hyvinvointitoimintojen yhteistyötä ja johtamista kehitetään huomioimaan työturvallisuuteen ja työkykyyn vaikuttavat tekijät, erityisesti työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Työsuojelun yhteistoiminta on vaikuttavan työpaikkatoiminnan perusta, ja sen toimintamahdollisuudet on turvattava uusissa haasteissa. On tärkeää havaita ja vähentää uusien teknologioiden ja uusien työn teon tapojen tuomia riskejä ja altisteita. Esimerkiksi työhön liittyvät kognitiivisen ergonomian haasteet ovat lisääntymässä työn muutoksen myötä. Haluamme levittää ennaltaehkäisyn kulttuuria, joka yhdistää turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin työssä.

Tavoitteeksi on asetettu, että työ on terveellistä ja turvallista riippumatta toimialasta, työn tekemisen muodosta tai työpaikan koosta. Työterveys- ja työturvallisuusasiat ovat osa organisaation strategista johtamista. Jokaisella työelämään siirtyvällä, työelämässä toimivalla, niin työnantajalla, työntekijällä kuin yrittäjälläkin, on riittävä työterveys- ja työturvallisuusosaaminen. Jokainen työtapaturma ja työperäinen sairaus tai haitta on ehkäistävissä vaarojen tunnistamiseen ja riskien hallintaan perustuvilla toimenpiteillä.

Edistämme toiminta- ja työkykyä sekä työllistymiskykyä

Sekä inhimilliseltä että kansantalouden kannalta on tärkeää, että pidämme huolta työikäisten työ- ja toimintakyvystä, työurien pituudesta ja osatyökykyisten mahdollisuuksista osallistua työelämään. Työurien pidentämiseksi on vaikutettava pysyvän työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyn lisäksi sairauspoissaoloina näkyvän tilapäisen työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Tuki- ja liikuntaelinperäiset syyt ja mielenterveyden häiriöt ovat tärkeimmät sekä tilapäisen että pysyvän työkyvyttömyyden aiheuttajat. Erityisesti niihin pitää kohdistaa ennalta ehkäiseviä ja työhön paluuta edistäviä toimenpiteitä, kun työkyvyttömyyttä halutaan vähentää.

Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisella on merkittävä rooli työkyvyttömyyden vähentämisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on monen hallinnonalan ja käytännön toimijoiden yhteistyötä. Osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymiseen ja työllistymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuus osallistua työelämään lisää yhdenvertaisuutta, vähentää työttömyyttä ja laskee työkyvyttömyyseläkemenoja.

Tavoite on, että työkykyjohtaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen on osa yritysten ja muiden organisaatioiden johtamista. Työ on mitoitettava tekijänsä mukaisesti. Omasta työkyvystä huolehtiminen on osa jokaisen työelämävalmiuksia. Jokaisella työpaikalla työnantaja, henkilöstö ja työterveyshuolto toteuttavat työkykyä ja työhön paluuta edistäviä toimenpiteitä yhteistyössä. Osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymistä ja työllistymistä tuetaan.

Lopuksi

Linjausten tavoitteena on, että työ olisi terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta. Nämä linjaukset ulottuvat vuoteen 2030 saakka, ja niitä päivitetään säännöllisesti. Linjaukset ohjaavat STM:n ja sen hallinnonalan toimintaa, mutta tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Nämä linjaukset, joita on valmisteltu yhdessä hallinnonalan laitosten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, ovat esimerkki tällaisesta yhteistyöstä.

Kaikki halukkaat tahot kutsutaan mukaan linjausten toteuttamiseen. Osallistamalla tehostetaan eri toimijoiden synergiaa ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Turvallisella työympäristöllä ja työhyvinvoinnilla on liittymäkohtia muihin hallinnonaloihin ja niiden omiin linjauksiin, joten yhteistyö eri sektoreiden välillä on välttämätöntä vaikutusten saavuttamiseksi.

Työterveyden ja työturvallisuuden kehittämisessä keskeistä on työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö työpaikalla. Työterveyshuolto on työpaikkojen lakisääteinen kumppani, joka tukee työntekijöiden terveyttä ja työkykyä vaikuttaen siten myös työn tuottavuuteen. Työterveyshuolto toimii työnantajan asiantuntijana haitta- ja vaaratekijöiden arvioinnissa osallistuen näin riskien ennaltaehkäisyyn.