Kokemuksia ydinvoimalan työpaikkaselvityksen kehittämisestä

Työterveyshuollon asiantuntijoiden työpaikkakäynneillä tekemien havaintojen lisäarvoa on pohdittu työympäristössä, jossa on suunnitelmallinen, hyvin resursoitu, osaava ja moniammatillinen työnantajan järjestämä EHSQ (Environmental, Health, Safety & Quality) -toiminto. Loviisan ydinvoimalaitoksella toteutetut työpaikkaselvitykset olivat muotoutuneet suunnitelmallisiksi havaintokäynneiksi, kun vuonna 2012 ryhdyimme näitä arvioimaan. Selvitykset olivat usein kohdistuneet kiinnostaviin ympäristöihin. Monien prosessitiloissa tehtävien työtehtävien kuormittavuudesta tai työolosuhteista ei kuitenkaan ollut arvioita, eikä työn henkistä kuormittavuutta selvityksissä ollut arvioitu.

Ydinvoimalaitoksen tarkkaan säädellyssä ja monien tahojen valvomassa ympäristössä EHSQ-toiminta on systemaattista. Osaaminen on laajaa ja moniammatillista. Työt ja toiminta ovat tarkkaan ohjeistettuja. Dokumentaation määrä on suuri, ja sen hallinta on systemaattista. Vuodesta 2011 alkaen integroidun työterveyshuollon lääkärillä on ollut voimalaitosyhtiön työsuhteessa mahdollisuus käyttää laajaa materiaalia muun muassa työpaikkaselvitysten esitietoina. Työpaikkojen riskienarvioinnit olivat systemaattisesti tehtynä ja ajan tasalla. OHSAS (Occupational Health and Safety Assessment) -järjestelmä oli sertifioitu (OHSAS 18001:2003).

Asetimme työpaikkaselvitysten kehittämisen tavoitteeksi suunnitelmallisen esitietojen keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen. Pyrimme projektimaiseen osallistavaan toteutukseen käyttämällä systemaattisia psykososiaalisten voimavarojen ja kuormitustekijöiden arvioinnin menetelmiä.

Menetelmät

Suunnittelimme kertyvien ja käsiteltävien dokumenttien digitaalisen arkistoinnin työterveyshuollossa kansiorakenteineen. Laadimme havaintopöytäkirjan tukemaan systemaattista esitietojen käsittelyä ja havaintojen kokoamista. Keskeiseksi selvitysmenetelmäksi valikoitui Työn Integroitu Kokonaiskuormituksen Arviointimenetelmä TIKKA. Haastattelujen toteuttamista ja dokumentointia varten laadittiin Excel-taulukko. TIKKA-haastatteluja toteuttivat sekä työterveyshoitaja että työterveyslääkäri. Useimmissa ryhmähaastatteluissa parina oli työsuojeluvaltuutettu tai työsuojelupäällikkö. Haastatteluista laadittiin menetelmän mukainen yhteenveto, joka esimiehen hyväksynnän jälkeen jaettiin suosituksineen työyhteisölle keskustelua ja palautetta varten. Ryhmän haastatteluun varattiin 1,5–2 tuntia ja joskus jatkettiin haastattelua uudella ajalla.

Käytimme tiedonkeruussa myös yksittäisten työpisteiden ergonomiaselvityksissä aiemmin käytettyä ”Hyvinvointia hartioille” -kyselyä. Tulokset koottiin Excel-taulukkoon ja yli 10 hengen ryhmistä yhteenvedot jaettiin työyhteisölle. Kyselyllä saatiin kokonaisvaltaisia arvioita myös työntekijöiltä, jotka eivät osallistuneet haastatteluihin. Kouluarvosanaasteikko syvensi arvioita. Yksittäisten vastaajien erityisen vaikeaksi kokemiin ongelmiin reagoitiin työpistekohtaisella selvityksellä tai terveystarkastuksella.

Työfysioterapeutti suunnitteli ja toteutti ryhmämuotoisen ”Aktiivisen ergonomiakoulutuksen”. Ryhmissä perehdyttiin toiminnallisin menetelmin tukirangan toimintaan ja oman työergonomian aktiiviseen hallintaan ja säätelyyn. Sisältö vaihteli työtehtävien mukaan ja koulutukset toteutettiin työympäristössä. Kuhunkin koulutukseen käytettiin 1–2 tuntia. Koulutuksissa tehtiin havaintoja ja tuettiin työntekijöiden oivalluksia omasta työergonomiasta. Tarvittaessa sovittiin erillisistä työpistekäynneistä.

Työryhmille ehdotettiin sovitulla kahden viikon jaksolla häiriöpäiväkirjan/ työnsujuvuuspäiväkirjan pitämistä. Se toteutettiin sähköisenä, jolloin kaikilla oli jatkuvasti mahdollisuus nähdä muiden kirjaamat havainnot. Oli myös mahdollisuus lähettää omat havaintonsa suoraan työterveyshuollolle. Pieni osa työryhmistä toteutti työnsujuvuuspäiväkirjaa, mutta osa sai koottua suurenkin määrän havaintoja.

Työterveyshuollon työpaikkakäynnit toteutettiin osallistumalla selvityksen aikana voimalassa tehdyille EHS (Environment, Health and Safety) -kierroksille ja pyytämällä esimiehiä kutsumaan työterveyshuolto mukaan havainnointikierroksille. Tarvittaessa työterveyshuollosta tehtiin lisäksi erillisiä työpaikkakäyntejä tai työpisteselvityksiä.

Toteutus

Laitosjohtoryhmälle ensimmäisenä tehdyn työpaikkaselvityksen tulosten käsittelyn jälkeen johtoryhmä teki päätöksen suunnitelman mukaisesta toteutuksesta koko laitoksella. Viiden yksikönjohtajan kanssa aikataulutettiin 25 selvityskohdetta osastoittain 5 vuoden ajalle. Kutakin selvitystä kohden varattiin puolen vuoden toteutusaika, joten samanaikaisesti oli käynnissä 2–4 selvitystä.

Työterveyshuollossa laaditun rungon mukaan osastojen esimiesten kanssa laadittiin kustakin selvityksestä kirjallinen suunnitelma, jossa täsmennettiin valinnat TIKKA-arvioiden kohteista. Selvitykset käynnistyivät työyhteisössä ”kick off” -palaverilla, joissa osassa työterveyshuolto oli mukana. Usein tämä oli työyhteisön normaalin palaverin yhteydessä.

Kustakin selvityksestä laadittiin raportti suosituksineen. Esimiesten hyväksynnän jälkeen raportit jaettiin työyhteisölle ja julkaistiin käytettäviksi intranetissä. Esimiesten tehtäväksi jäi valita suosituksista toteutettavat toimenpiteet ja viedä ne laitoksen seurantajärjestelmään. Haastatteluihin osallistui yli 250 työntekijää. Koko selvityskierroksen valmistuttua koottiin yhteen matriisiin 64:n ryhmä- ja 30 yksilö-TIKKA-haastattelun muistiinpanot ja annetut yli 200 suositusta ryhmitellysti.

Lopuksi laadittiin yhteenvetona Loviisan voimalaitoksen perustyöpaikkaselvitysraportti, jossa annettiin laitostasoisia suosituksia.

Resurssit

Fortumin työterveyshuollon Loviisan voimalaitoksen työterveysasemalla työskentelee kokopäivätoiminen työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Työfysioterapeutti työskentelee yhtenä päivänä viikoittain. Työpaikkaselvityksiin käytetty työterveyshuollon työaika 2013–2017 oli keskimäärin 190 tuntia vuodessa. Tämä sisältää myös suunnatut työpaikkaselvitykset.

Tuloksista

Tavallisten toimisto-ohjelmistojen ja sovellusten systemaattinen käyttö paransi työpaikkaselvityksen toteutusta. Erilaisten yhteenvetojen tekemiseen syntyi rutiinia. Vastuita esimerkiksi esitietojen käsittelyssä voitiin jakaa. Tällainen mahdollisti ajan käytön selvityksiin tehokkaasti, aina kun sopivaa aikaa tarjoutui.

Helposti seulottavien yhteenvetotietojen ja niiden lisäanalyysimahdollisuuden perusteella pystytään nyt aiempaa paremmin tukemaan laitostasoisia kohdennettuja arviointeja. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnin perusteella annetut suositukset ovat usein liittyneet kehittämiseen, keskusteluihin ja parhaiden käytäntöjen etsimiseen. Niiden toteutuksen seuranta on vastaavasti vaikeampaa. Usein suosituksissa on toistunut tarve arvioida oman toiminnan sisäisiä asiakkuuksia sekä asettaa ja kommunikoida tavoitteita ja parantaa viestintää omasta toiminnasta. Ryhmien välillä on usein enemmän yhteistä kuin eriävää, mikä tukee pyrkimystä avoimeen keskusteluun.Työterveyshuollon yksilötyökin on saanut syvempää sisältöä työn ja työolosuhteiden moniulotteisesta tuntemuksesta ja näitä kuvaavien tietojen käytettävyydestä. Myös työssä jaksamiseen liittyvissä ongelmissa tai työpaikan ristiriitatilanteissa ja yhteistyön kehittämisessä työpaikalla näistä on ollut selvästi hyötyä, ja ne ovat tukeneet ratkaisujen löytymistä. Työterveystarkastusten sisältöjä on voitu tarkistaa ja päivittää selvitysten perusteella.

Kehitettävää

Vaikka toimisto-ohjelmat ovat tavallisia, on yhä myös tavallista, että sovellusten käyttötaidossa on paljon vaihtelua ja tiedostojen hallinnan osaaminenkin voi vaatia harjoittelua.

Esimiesten kanssa toteutettavat yhteiset havainnointikierrokset osoittautuivat arvokkaiksi, mutta niiden systemaattinen toteutuminen tuntuu edelleen edellyttävän työterveyshuollon aktiivisuutta. Samoin OHSAS-järjestelmän (OHSAS 18001:2003) auditoinnissa on kiinnitetty huomiota toimenpiteiden toteutumisen seurannan varmistamiseen.

Selvitysten aikana työterveyshuollossa on ollut käytössä kaksi eri potilashallinnon tietojärjestelmää: SoftMedic ja DynamicHealth. Molemmissa olemme kokeneet raportoinnin kehittämistarpeita. Työpaikkaselvitysten osiot tukevat huonosti moniportaisiin organisaatioihin ja vaihteleviin kokonaisuuksiin kohdistuvien selvitysten toteuttamista. Käyttäjäreferenssejä niiden systemaattisesta onnistuneesta hyödyntämisestä ei tahdo löytyä.